IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Koulu ja opiskelu
Perustettu
28.1.2006
Tilastot
Käyntejä: 4 255 (1.7.2008 alkaen)
Koko
8 jäsentä
Tyttöjä: 6 (75 %)
Poikia: 2 (25 %)
Keski-ikä
25,6 vuotta
Otos: 5 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 27,7 vuotta
Poikien keski-ikä: 17,2 vuotta

Jäsenet (8)

NiaBelindatorDeeveriNormaalilapsi^^jossu95^^indy^^
« Uudemmat -

DeeveriQLuonut: DeeveriPerjantai 08.08.2014 16:51

Juhani Mykkänen kirjoitti q-kirjaimesta loistavan artikkelin. Tässä pieni lainaus jutusta. Lopussa linkki.
___________

Q

Yhdet meistä ääntävät sen koolla: kuu.

Toiset ääntävät sen geellä: guu.

Vain toiset ovat oikeassa.

Kyseessä ei ole mielipideasia, murreasia tai varsinkaan makuasia. Q:sta ei ole väitelty virallisilla foorumeilla kuten Kielitoimistossa tai eduskunnassa.

Q on ja on aina ollut kuu – ei guu. Asian voi tarkistaa Nykysuomen sanakirjasta ja Wikipediasta.

Suomessa on uskoakseni silti vähintään satojatuhansia sivistyneitä, ihania ihmisiä, jotka puhuvat guusta. Eivät tahallaan väärin vaan siksi, että he ovat joskus oppineet kirjaimen niin.

Googlaamalla – kooklaamalla! – löytää esimerkiksi Meidän perhe -sivuston ja Vauva-lehden verkkokeskusteluja, joissa ihmiset puolustavat guu-ääntämystään.

Lue lisää:
http://nyt.fi/a1305857634001

http://yle.fi/uutiset/q_on_aakkosten_vahakayttoisin_kirjain__osaatko_aantaa_sen/7339037
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1616
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1322

DeeveriPisteet kotiinLuonut: DeeveriKeskiviikko 19.03.2014 15:51

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on esitetty kysymys:
Ylioppilaskoevihkoissa lukee aina "kokeen pisteitys". Kumpi on oikein suomen kieliopin mukaan? Pisteitys vai pisteytys?

Suomen kielen sanakirjoissa sana esiintyy muodossa pisteitys.

Vertaa pisteittää, joka tarkoittaa

1. tehdä pisteitä, merkitä pisteillä. Pisteitetty alue kartassa.
2. antaa jllek pistearvot, pisteyttää. Pisteittää testisuoritukset.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

03.10.2009 Helsingin kaupunginkirjasto



Kielitoimiston sanakirjan (1. painos v. 2006) mukaan molemmat ovat oikein merkityksessä 'antaa jllek pistearvot', esim. "Pisteittää testisuoritukset", eikä sanakirjassa aseteta näitä kahta kirjoitusasua paremmuusjärjestykseen. Voisi siis yhtä hyvin kirjoittaa "Pisteyttää testisuoritukset". Pisteittää-sanalla on toinenkin, vanhempi merkitys 'tehdä pisteitä, merkitä pisteillä', esim. "Pisteitetty alue kartassa". Tässä merkityksessä ei pisteyttää-muoto kävisi.

Kielitoimiston sanakirja on uudistettu ja laajennettu versio Suomen kielen perussanakirjasta (1992), joka esittelee 1990-luvun alussa voimassa olleita suosituksia. Vuonna 2001 ilmestynyt nidottu laitos on sisällöltään muuttamaton.

"Pisteyttää" mainitaan jo Perussanakirjassa, mutta sen kohdalla on viittaus silloin parempana pidettyyn asuun "pisteittää".

Perussanakirjallakin oli edeltäjänsä: Nykysuomen sanakirja. Sen IV osassa on hakusana pisteit/tää (verbi), -ys (teonnimi) ainoastaan merkityksessä 'tehdä pisteitä jhk, varustaa pisteillä, punkteerata', esim. "Pisteittämällä kartalle merkitty alue". Teos ilmestyi vuonna 1956, ja kaikki myöhemmät laitokset aina 2000-luvun alkuun asti ovat muuttamattomia kopioita. Näyttää siltä, että sanaa ei tunnettu 1950-luvun alussa lainkaan siinä merkityksessä, jonka kysyjä esittää, tai se ei ainakaan ollut niin yleinen, että se olisi valittu sanakirjaan.

http://yle.fi/abitreenit/Abitreenit_vanha_keskustelupalsta/yle.fi/abitreenit/keskustele/viewtopic90c5.html
http://www.kysy.fi/kysymys/ylioppilaskoevihkoissa-lukee-aina-kokeen-pisteitys-kumpi-oikein-suomen
http://www.uef.fi/fi/opiskelu/pisteitys

DeeveriEi kyllä ole!Luonut: DeeveriKeskiviikko 12.03.2014 19:36

- Kyllä on vahvempi sana!
- Kyllä ei ole!



Riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Lauseen sisällä ei näyttäisi kuitenkin olevan aina vahvempi. Samaa mieltä vahvuudesta on ollut myös suurin osa vastaajista. Ei määrää lauseen merkityksen. Kyllä vain korostaa kielteisyyttä.

Esim.

Kaveri ei tule käymään tänään. (Kielteinen merkitys)
Kaveri tulee käymään tänään. (Myönteinen merkitys)
Kaveri kyllä tulee käymään tänään. (Myönteinen/toiveikas merkitys)
Kaveri ei kyllä tule käymään tänään. (Korostetun kielteinen/negatiivinen merkitys)

Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä, ei muuttaa paikastaan riippumatta koko lauseen kielteiseksi.

Esim.

Ei kyllä pidä mennä järven jäälle enää.
Kyllä ei pidä mennä järven jäälle enää.

Yksinkertaisimmillaan lause muodostuu vain kahdesta sanasta.

Esim.

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Ei kyllä! (Kielteinen merkitys)

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Kyllä ei! (Kielteinen merkitys)


Jos keksit päinvastaisia esimerkkejä tai sinulla on omia näkemyksiä aiheesta, kirjoita kommentti!
Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä.

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

Suomen kielen lautakunta on päättänyt taipua joukkovoiman edessä ja luopua taistelusta alkaa tekemään -ilmaisua vastaan.

– Pitkän keskustelun jälkeen lautakunta päätti, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi, lautakunta kirjoittaa lähettämässään tiedotteessa.

Suomen kielen lautakunta perustelee oikeakielisyyden vaalijoita järkyttävää päätöstään sillä, että yritykset karsia kieliopin vastainen ilmaisu eivät ole tuottaneet tulosta.

– On suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä, tiedotteessa perustellaan sitä, että alkaa tehdä -ilmaisun ohella hyväksytään nyt aiemmin murteellisena ja puhekielisenä pidetty ilmaisu.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427


Moni koululainen ja opiskelija on tässä tilanteessa ihmeissään, ja opettajat pettyneitä. Kaikki opetus on mennytkin hukkaan.

Miksi piti luovuttaa? Missä on se enemmistö? Koululaiset tekevät virheitä, se on luonnollista. Jotkut tekevät virheitä ja rikkovat sääntöjä aivan kiusallaan. Sitten yhtäkkiä virhe ei olekaan enää virhe - sääntö kumotaan. Oppilas ajattelee herkästi: onko muillakaan virheillä sitten niin väliä? Voiko muitakin sääntöjä muuttaa, jos jättää noudattamatta niitä?

Ketä tämä uudistus palvelee? (Muuta kuin tietenkin kirjoitustaidottomia toimittajia, jotka saavat pienen helpotuksen työhönsä.)

Kerro mielipiteesi kommentilla tai äänestä.

Alkaa tehdä vai alkaa tekemäänKeskiviikko 05.02.2014 19:44, 163 vastaajaa

Tämän Runebergin päivän päivän kohu-uutinen: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_teke...
Kumpaa kannatat
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

En kehtaa =Tiistai 15.01.2013 22:54, 344 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kuten kyselyn tuloksistakin voi huomata, kehtaaminen tarkoittaa murteesta ja kotiseudusta riippuen kahta eri asiaa. Usein vieraaseen merkitykseen törmää nettikeskusteluissa, opiskelijayhteisöissä, armeijassa tai muussa vastaavassa tilanteessa, mihin on kerääntynyt ihmisiä eri puolilta Suomea.

Varsinkin ensimmäisellä kerralla oudossa asiayhteydessä käytetty sana saattaa aiheuttaa hämmennystä ja vääriä tulkintoja. Seuraavassa muutama esimerkki:

”Itämurretta puhuvan pojan ja länsimurteiden alueelta kotoisin olevan tytön seurustelu meinasi päättyä lyhyeen, kun poika pyysi tyttöä viereensä istumaan, ja tyttö vastasi: en mä kehtaa!”

”Mä olen helsinkiläinen, mutta tällä hetkellä Jyväskylässä ja mua niin naurattaa kun töissä joku kysyy, että kehtaatko varata lennot tai kahvit.”

”Tämän saman sanan ongelmaan törmäsin opiskeluaikoina, kun siellä oli yksi kaveri Keski-Pohjanmaalta. Oltiin yhdessä luokassa, minulla syli täynnä tavaraa ja matkaa n. 500 m. Kaveri oli samassa huoneessa ja tulossa hetken päästä myös pois. Pyysin kaveria, että kehtaatko tuoda tullessasi tuon tavaran. Lupasi ja tuli hiipien luokseni ja varmisti, ettei muita ollut lähellä. Antoi tavaran vaivihkaa ja kysyi varovasti, että eikö tuota tavaraa olisi saanut tuoda? Ihmetellen kysyin, että miten niin? Sanoi, että kun kysyit, että kehtaako hän. Silloin selvisi minullekin ensimmäistä kertaa, että sana kehtaa voi tarkoittaa ihan jotain muutakin.”

”Tulee aina mieleen kainuulainen äitini, joka lähti opiskelemaan Helsinkiin ja asui parin eteläsuomalaisen tytön kanssa. Kuulemma tytöillä oli hauskaa, kun äitini ei kehdannut mennä lähikauppaan maitoa hakemaan, eikä kehdannut viedä roskista... Pitivät hyvin ujona ja estyneenä. :D”

Pääsääntönä voi pitää sitä, että itämurteissa ”en kehtaa” tarkoittaa samaa kuin ”en viitsi” ja länsimurteissa ”hävettää, en uskalla”. Kun molemmat merkitykset tuntee, voi tarkoituksen yleensä päätellä asiayhteydestä. Kehtaaminen on ollut joskus myös peruskoulun äidinkielen oppikirjassa esimerkkinä murteiden eroista.


Lähteet:

http://suomisanakirja.fi/kehdata
http://urbaanisanakirja.com/word/kehdata/
http://fi.wiktionary.org/wiki/kehdata
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4481
http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/189193/_mita_tarkoittaa_sinun_mielestasi_kehdata_
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1103775/missa_tarkoittaa_kehdata_kehtaatko_eri_murteissa_eri_merkitys

DeeveriStrömsöLuonut: DeeveriKeskiviikko 28.03.2012 19:56



Strömsö on sunnuntaisin YLE FST5:llä esitettävä kodin makasiiniohjelma. Strömsö on myös huvila Vaasan Västervikissä ja saari Raaseporissa.

Kenellekään ei varmaan ole epäselvää, että kyseessä on ruotsinkielinen nimi. Tarkemmin ottaen Strömsö on paikannimi. Ström on suomeksi virta (puro, oja, joki, tms.) ja ö on saari. Jo peruskouluruotsilla pitäisi osata lausua ö oikein, eli pitkänä, niin kuin kirjain ö lausutaan: [öö]. Kun sana loppuu ö-kirjaimeen, sanotaan, että se loppuu ”ööhön”. Ei siis ”ööseen” tai ”öön”.

Tutuin esimerkki lienee Malmö, sillä sen monet taivuttavat ”Malmöön”. Google löytää sekä oikein että väärin taivutettuja Malmöitä verkkolehtien otsikoista. Pääsääntöisesti taivutusmuoto on oikein maakuntalehtien ja vastaavien julkaisujen ulkomaanuutisissa, kun taas matkailualan artikkeleissa jo näkee vääriä taivutuksia – puhumattakaan urheilutoimittajien kirjoittamista jutuista.

Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta on yleinen ohje: Jos ääntämys loppuu pitkään vokaaliin tai diftongiin, niin illatiivin (kysymykseen ”mihin, minne” vastaavan sijan) pääte on aina tyyppiä h + vokaali + n. Esim. Malmö [malmöö] : Malmöhön. Ei siis Malmöön tai Malmöseen.

Samalla tavalla taipuvat ruotsinkieliset suomalaiset paikannimet, kuten Brändö, Eckerö, Föglö, Jussarö, Strömsö ja Vårdö. Näihin ei kuitenkaan saa sekoittaa suomenkielisiä paikannimiä, kuten Kihniö, Köyliö ja Närpiö. Niissä ö lausutaan lyhyenä, ja taivutusmuodot ovat siten Kihniöön (tai vaihtoehtoisesti Kihniölle), Köyliöön ja Närpiöön.


LÄHTEET:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=571&s=2760
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html#vier-taiv-s
http://svenska.yle.fi/matochfritid/stromso.php
http://www.stromso.fi/sijainti.php
http://www.stromso.fi/yleista.php
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ström
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ö
http://fi.wikipedia.org/wiki/Strömsö


Ilmeisesti kovin moni ei ole täyttänyt KELA:n työttömyyskorvaushakemuksia. Siellä vaihtoehtoina on työtön ja työssä.

Harva sanoo "pitääkin tästä lähteä työhön". Töihin lähteminen on siis puhekielinen ilmaisu, mutta virallisissa teksteissä työssäkäyvä ihminen käy työssä. Sama muoto löytyy myös yhdyssanoista työssäjaksaminen, työssäoloehto, työssäkäyntialue ja työssäoppiminen, joista viimeinen on ainakin ammattikoululaisille tuttu.

Asiaa voi ajatella käänteisesti: työtön ei käy työssä - töitön ei käy töissä.

Jottei asia olisi näin yksinkertainen, jollakin voi tietysti olla useampi työ. Koska hän käy monessa työssä, voiko hän sitten ilmoittaa käyvänsä töissä...

DeeveriLastenvaunut junassaLuonut: DeeveriKeskiviikko 07.03.2012 20:03

Mitä eroa on vaunuilla ja vaunuilla? Se, että toinen on monikollinen yksikkö.

Erästä aikakauslehteä lukiessa, ja vanhoja muistellessa, heräsi mieleen kysymys, miksi lastenvaunuista puhutaan aina monikkomuodossa "vaunut". Junassa on useita vaunuja, mutta lähijunassa lastenvaunujen kanssa voi mennä vain tiettyyn vaunuun: sellaiseen, jossa on tilavampi eteinen. Kaukojunissa lastenvaunut voi jättää säilytettäväksi konduktöörinvaunuun ja mennä sen jälkeen lasten kanssa lasten vaunuun.

Myös vanhanaikainen autosta käytettävä nimitys on vaunu, mutta hevosen vetämä härveli onkin vaunut. Hevosta taas voidaan kuljettaa autolla erityisessä perävaunussa, josta käytetään nimitystä hevosvaunu. Auton perävaunusta, eli peräkärrystä, käytetään joskus monikollista muotoa peräkärryt, samaan tapaan kuin hevosen vetämistä kärryistä. Toisaalta hevonenkin vetää toisinaan yksikkömuotoista kärryä.

Yksikkömuotoisia vaunuja on aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa raitiovaunu, asuntovaunu, kaivosvaunu ja vuoristoradan vaunu.

Monikkomuotoisia vaunumaisia kulkupelejä ovat rattaat; sekä hummavetoiset että mammatyöntöiset. Ratas on tietenkin ihan eri asia, mutta olisikohan vaunun monikkomuodon perusteena käyttövoima. Hevosen tai ihmisen lihasenergialla liikkuu vaunut, kun taas kone liikuttaa vaunua tai vaunuletkaa...

Kaivosvaunun kohdalla määritelmä on varsinkin historia huomioon ottaen hankala. Ja ovathan raitiovaunutkin alun perin liikkuneet hevosten vetäminä. Jonkin verran näkee käytettävän hevosen vetämistä vaunuista yksikkömuotoa vaunu (mm. Wikipediassa valjakkovaunu on yksikössä).

Hevosmiesten tietotoimiston mukaan VR luopui perinteisistä lasten vaunuista (ELht) sekaannusten välttämiseksi. Välillä nimitystä tosin vaihdettiin puuhavaunuksi, mutta siinähän oli ilmeinen vaara sekoittaa puuhavaunut tavaraliikenteessä käytettäviin puuhakevaunuihin. Lasten puuhavaunut romutettiin. Nykyisissä kaksikerrospalveluvaunuissa (Eds ja Edfs) on vain leikkinurkkaus.

ELht_23323.jpg

DeeveriPaljonko se kello on?Luonut: DeeveriPerjantai 27.01.2012 17:36

Kysyin viikko sitten, kuinka kirjoitat kellonajan. Oli melko yllättävää huomata, että suurin osa kirjoittaa sen kielitoimiston suosituksen ja standardin SFS 4175 mukaisesti pisteellä erotettuna ja ilman etunollaa.

KellonaikaPerjantai 20.01.2012 17:01, 447 vastaajaa

Miten kirjoitat numeroina kellonajan "puoli kymmenen"?
Kirjoitan
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Itse käytän kaksoispisteellistä ja etunollallista muotoa. Vasta vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektijaksolla minulle selvisi, että Suomessa kuuluisi virallisesti käyttää erottimena pistettä. Siitä huolimatta en ole ottanut sitä tavaksi.

Jukka Korpela kirjoittaa ajan ilmaisemisesta näin:

Piste vai kaksoispiste erottimena?

Kun ilmaistaan kellonaika tai ajan kesto tunteina ja minuutteina, kenties myös sekunteina, niin kielitoimiston suosituksen ja standardin SFS 4175 mukaan käytetään erottimena pistettä, esim. ”12.30”.

kello 12.30
Hänen tuloksensa oli 10.05.30. [10 tuntia 5 minuuttia 30 sekuntia]
Hänen tuloksensa oli 10.05.30,6. [10 tuntia 5 minuuttia 30,6 sekuntia]

Standardin ISO 8601 ja englanninkielisen maailman käytännön mukaan taas käytetään kaksoispistettä, esim. ”12:30” ja ”10:05:30”. Yksi tärkeä syy tähän on se, että englannin kielessä piste toimii desimaalipisteenä, eikä kellonajoissa ole kyse desimaalijaotuk­sesta.

Käytännössä suomen kielessä käytetään kellonajoissa paljon myös kaksoispistettä. Se on myös hiukan selvempi kuin piste, etenkin kun pisteellä on suomessakin monia merkityksiä. Ainakin monikieliseen aineistoon tätä tapaa voi suositella.

Etunollat

Käytettiinpä erottimena pistettä tai kaksoispistettä, on aina kirjoitettava kellonajan minuutit ja sekunnit kahdella numerolla. Esimerkiksi ”klo 12:5” on väärin, samoin ”klo 12.5”.

klo 12:05
klo 12:10:08

Sen sijaan tuntien edessä ei yleensä käytetä etunollaa. Etunollan käyttö (esim. klo 07:30) on peräisin tietotekniikasta, jossa sillä tasataan kaikki kellonajat samanlevyisiksi.

klo 7:30
klo 23.30–0.30

Etunollaa voidaan kuitenkin käyttää aamuyön tunneissa selvyyden vuoksi, kun ilmaistaan aikaväli, joka ulottuu vuorokauden vaihteen yli.

klo 19–02 (tai: klo 19–2)

Kellonaikojen ilmaisun selkeys

Sellainen kellonajan merkintä kuin ”12.10” voi sekoittua päivämäärän merkintään ”12.10.”, varsinkin kun jälkimmäinen usein kirjoitetaan ilman loppupistettä. Esimerkiksi seuraava lause on kaksitulkintainen: ”Seminaari alkaa 12.10.”

Selvyyttä lisää, jos kellonajan edellä on sana ”kello” tai sen lyhenne ”klo”. Kylteistä ja ilmoituksista se usein jätetään pois tilan säästämiseksi. Päivämäärän ilmaisu ymmärretään helpommin päivämäärää tarkoittavaksi, kun kuukausi kirjoitetaan sanana tai mukaan liitetään vuosiluku.

Seminaari alkaa kello 12.10.
Seminaari alkaa 12. lokakuuta.
Seminaari alkaa 12.10.2006.


LÄHDE:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo

DeeveriNuutinpäiväLuonut: DeeveriPerjantai 13.01.2012 14:47

Tänään joulu sitten viimeistään loppuu. Ainakin sananlaskun mukaan, jossa "hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."

Lisätietoa nuutinpäivästä: http://www.tunturisusi.com/joulu/nuutinpaiva.htm

Ettei tämä nyt ole ihan turha blogimerkintä, niin voisin samalla paljastaa oikeat ratkaisut joulu ja uusivuosi aiheisiin kyselyihin.



Joulun toivottamisessa tärkeintä on muistaa... no läheisiä ihmisiä tietenkin... mutta myös se, että juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella. Huutomerkkiä ennen ei käytetä välilyöntiä.




Tässä on kaksi oikeaa vaihtoehtoa. Erona näillä on se, haluaako toivottaa hyvää vuoden vaihtumisen juhlaa (uuttavuotta) vai hyvää kokonaista uutta vuotta. Kummatkin tietysti pienellä alkukirjaimella. Ja ennen huutomerkkiä ei sitten edelleenkään laiteta sitä välilyöntiä.
« Uudemmat -