IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Muut
Perustettu
22.4.2007
Tilastot
Käyntejä: 1 871 (1.7.2008 alkaen)
Koko
29 jäsentä
Tyttöjä: 21 (73 %)
Poikia: 8 (27 %)
Keski-ikä
37,5 vuotta
Otos: 16 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 36,2 vuotta
Poikien keski-ikä: 46,4 vuotta

Jäsenet (29)

Astrumhaircare^^hannaN^^tsekkaillaan-tuuli_82-LA_MAmissjuntti69BenthaxSiniiiiiroutasydantga^Loretta-SeroneSiika-AikaMouton-stål_långben
« Uudemmat - Vanhemmat »
Olimme parhaat ystävät,
tunsimme toisemme paremmin kun kukaan muu.
Tunsimme yhdessä sen elämän tuskan,
koimme saman kohtalon.
Itkimme, joskus jopa nauroimme yhdessä,
tiesimme runoista surulisimmat,
kirjoitimme niitä yhdessä.
Tiesin kyllä että teet sen,
lopulta sinä soittit ja pyysit käymään,
Näin sen silmistäsi,
et enään kestäisi,
näimme sen molemat,
Katsoit suoraan silmiini,
tiesin mitäse merkitsi,
Hymyilit minulle,
hymyilin takasin,
Pyysit seuraamaan
ja minä seurasin,
Annoit pienen paketin ja hymyilit,
sanoit vain:
Älä avaa sitä täällä, odota kunnes aika on oikea. Tiedät se kyllä itse millloin se on.
Halatiin ja hyvästeltiin,
lähdin kotiin mutta toivotin viellä hyvää yötä.
Seuraavana päivän kun olin kolussa,
tunsin sen,
se sattui enemän kuin mikään muu,
sitten olin taas rauhalista.
Tunsin oloni tyhjäksi,
en tuntenut vähään aikaan mitään,
tunsin hellän tuulen henkäisyn poskelani vaikka ikkunat olivat kiinni,
havahduin kun opetaja kutsui nimelläni,
Väli tunti tuli ja avasin paketin,
sisällä oli kirje:
Moi.
Mä halusin kirjoittaa koska olet ainoa joka ymärsi minua.
Kiitos, sä annoit mulle mailman ihanimmat vuodet.
En ikinä unohda sua ja toivon että sä et unohda mua.
Olen todella paholani.. En vaan kestä enään, Bye
Ps: Muistatko tän?
Katsoin paketiin ja sieltä tuli punainen nauha,
kyllä mä sen muistin.
se oli nauha jonka me löydetiin sinä päivänä kun tavattiin.
Puhelin soi,
vastasin siihen,
soittaja oli äitisi.
Hän itki ja itki,
en melkein saanut selvää,
mutta sitten hän sai sanottua,
Kuuntelin, mumisin jotain vastaukseksi
ja suljin puhelimen.
Oneksi koullu oli jo loppunut,
en tiennyt mitä tehdä,
en osannut itkeä, en puhua
Kuulin vain pääsäni ne sanat,
ne viimeiset sanat jotka sinulta kuulin,
Viimein kyynel valui poskeltani,
et olle enään täällä,
ja minä tunsin sen,
kyyneliä tuli vain lisää,
olin taas yksin...


Tämä oli ihanalle ystävälle...
Hän teki itsemurhan 9.10.09 kello. 13:59
Minä olin kipeä seuraavan päivän. Kuumettta oli 38.9 astetta
Kaikki sattuumaaa
Se nauha on vielläkin mun kädessä...
Oltiin tunettu 7 vuotta...
Sekin kärsi masenuksesta 7 vuotta ja sai viellä apua...
Se kävi terapiassa ja sai joskus lääkeitä
Se ei vaan kestäny kuminkaan...
Mä en koskaan ole saanut mitään lääkettä tai käynyt terapiassa....
Mulle ei koskaan oltu sanottu mitään mikä autaisi mua jatkamaan...
Olen kävellyt omilla jaloilla koko tämän ajan, ilman minkään laista tukea...Mutta en mäkään ikuisuukisa kestä...
Tänään on sun syntymäpäivä ja et ole taaskaan viettämässä sitä täälä maan päällä,Haluisin niin halata
pussata poskelle ja antaa syntymäpäivä lahjasi mikä minulla on ollut jo 6 vuotta tallessa ,en kerennyt antaa sitä sinulle kun en tienyt mitä tapahtuisi. tekisin mitä vaan että saisin sut takas mun elämääni ,luulin että pystyisin tähän ja olemaan iloinen elämässäni mutta en tule koskaan olemaan yhtä iloinen ku sillon kun sinä vielä elit ,on ollut tän 6 vuoden aikana niin paljon paskaa että olisin tarvinnut sua ja sun tukeasi asioissa.

välillä haaveilen että tämä koko paska olisi pelkkää unta tai erittäin huono pila ja joku kaunis päivä tulisit minun oven taakse sanoen että tässä olen enkä enään katoa elämästäsi .

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

rakastan sinua aina ja tulet aina minulle olemaan nro 1 elämässäni
On niin hämärää.
Vesipisarat roimivat ikkunaan.
Ne ovat kuin pieniä pommeja,
jotka ulisten napsahtavat lasiin.
Ne eivät rauhoita, eivät lumoa,
vaan muistuttavat sydäntä.
Juuri tälläistä oli sinä päivänä,
kun sinä lähdit ja jätit minut.

[^tintti^][Ei aihetta]Luonut: [^tintti^]Lauantai 02.08.2008 19:39

Joskus sen ymmärrän,
olet poissa ikuisesti
Tapahtumat ovat totta
ne olivat peruuntamattomia.

Kuulin kuinka
juna huusi,
käski sinun poistumaan
radaltaan

Olit päätöksesi tehnyt
käänsit selkäsi,
ja annoit sen
käydä toteen.

Silloin tuli uusi ajanlasku
aika sinun kanssasi
ja
aika ilman sinua

Sydämeeni sattuu,
sattuu todella
kun ajattelen sinua
se on surua ja kaipausta.

Luotan siihen
että olit varma,
siitä mitä halusit
ethän muuten olisi sitä tehnyt?

Jotkut sanoo,
ettei kuolema ole ratkaisu,
mutta oikeasti
se on ratkaisuista suurin.

Jäin tänne
tekemään tulevaisuuttani,
toivottavasti
sun on parempi siellä.
« Uudemmat - Vanhemmat »