IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
25.12.2004
Tilastot
Käyntejä: 4279 (1.7.2008 alkaen)
Kommentteja: 55
Koko
347 jäsentä
Tyttöjä: 284 (82 %)
Poikia: 63 (18 %)
Keski-ikä
32,5 vuotta
Otos: 218 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 32,2 vuotta
Poikien keski-ikä: 34,1 vuotta

Jäsenet (347)

asphyxiaf0rbitacusVohobittikommariPedrotappilepolorvihaikeasiiliESKO__MATTIAiememmechr|sfairydustSarimuMyrsky-Ruttanakani-kuritonHornipsi
« Uudemmat -

SorinMitä on rasismi?Luonut: SorinMaanantai 07.12.2015 02:10

Tajusin viimein mitä rasismilla määritelmällisesti tarkoitetaan ja miksi se on haluttu erottaa syrjinnästä. Ihmiset käyttää keskustelussa niin yleisesti rasismia syrjinnän synonyyminä ja vähän miten sattuu ettei oo ihme kun tulee kaikenlaisia sekaannuksia. Täytyy olla joku dosentti että tälläsii asioita tulee ajatelleeks. Onneksi dosentit yrittää kertoa näitä ajatuksiaan muille. Mäkin olen lukenut rasismia käsitelleen kirjan joku vuos sitten jossa tästä puhuttiin.

Siispä rasismille viitataan usein modernina käsitteenä rodun lisäksi rodullistettuun etnisyyteen. Tässä etniseen ryhmään liitetään luonnollisia, muuttumattomia piirteitä. Rasismi on siis tämän rotujärjestelmän ylläpitoa. Niimpä oikean rasistin tunnistaa esimerkiksi siitä, että hän ei toivo maahanmuuttajien kotoutuvan. Oikea rasisti nimittäin näkee tiettyjä maahanmuuttoryhmiä leimaavan tietyt yleiset pysyvät piirteet. Niimpä oikea rasisti näkee ainoana vaihtoehtona kaikkien epätoivottujen ryhmän jäsenten karkotuksen. Tämän vuoksi rasisti hyökkää vastaanottokeskuksiin ja satunnaisten väärän väristen ihmisten kimppuun, koska he kokevat näiden omaavan näitä ei toivottuja piirteitä.

EDIT: lisään nyt tähän vielä aspektin joka on nyt vielä paremmin hahmottunut. Eli rasismi virallisissa määritelmissä liitetty koskemaan vain julkista elämän alaa. Näimpä yksityisen elämän alueelle jäävä rasismi muuttuu syrjinnäksi. Luulen että näin on haluttu tehdä, jotta korostetaan rasismin ongelmallisuutta kun se toimii osana järjestelmää. Lisäksi yleisesti ajatellaan ettei julkishallinnon tule puuttua yksityiselämään, joten yksityiselämässä esiintyvä rasismi on haluttu rajata pois.
Ehdotus:
Yksin saapuville miehille ei enää myönnetä turvapaikkaa.


Perustelut:
Tämä on tarkoitettu yksittäiseksi, helpoksi ratkaisuksi, jolla parannetaan maahanmuuttopoliittista tilannetta huomattavasti.

Inhimillisyys
Tällä hetkelle elämme tilanteessa, jossa kaikkia pakolaisia ei pakolaisleireiltä voida sijoittaa. Niimpä valikoinnille on tarvetta. Pakolaisten vastaanottaminen on ensisijaisesti hyväntekeväisyyden muoto, jonka ei ole tarkoitus hyödyttää vastaanottajaa, vaan tarjoa turvaa hädänalaisille. Kuitenkin nykyisen järjestelmän läpi tulee suurimmaksi osaksi yksinäisiä nuoria miehiä. Syyksi tälle on havaittu matkan vaikeus. Järjestelmä karsii siis ikäänkuin ”vahvimmat”, jotka lopulta päätyvät turvapaikanhakijoiksi. Humanitäärisistä syistä tilanne on kestämätön. Estämällä yksinäisten miesten tulo vaikutetaan helposti tilanteeseen niin, että voimme vastaanottaa suoraan pakolaisleireiltä oikeasti niitä hädänalaisimpia. Kolmen yksinäisen miehen korvaaminen esimerkiksi perheellä, on nähdäkseni humanitäärisempi vaihtoehto.

Tasa-arvo
Vallitseva järjestelmä on pitkään ollut luomassa sukupuolista epätasapainoa, sillä sekä turvapaikanhakijoista, että maahantulijoista ylipäätään suurin osa on ollut pääsääntöisesti miehiä. Tämä toistaa lähtömaiden vallitsevia kulttuurisia sukupuolirakenteita. Tutkimuksissa on mm. havaittu, että miesten ulkomailla työskentelyä pidetään normaalia, mutta naisten vastaavaa toimintaa pidetään uhkana yhteisölle. Tilanteen vuoksi vaaditaan radikaaleja toimia, jotta tasapaino saadaan korjatuksi. Tämänkin vuoksi on perusteltua, että yksinäisten miesten tulo turvapaikanhakijoina estetään.

Turvallisuus
Maahantulijat ovat kunnostautuneet rikostilastoissa erityisesti seksuaalisen väkivallan tekijöinä. Yleisimmin tekijä on mies. Lisäksi näemme kriminologiasta, että yleisimmin rikoksen tekijä on yksinäinen nuori mies. Koska suurin osa tulijoista on tällä hetkellä yksinäisiä nuoria miehiä, niin jo se pelkästään se riittää lisäämään kotimaan rikollisuutta. Uudistus on siis perusteltua, myös kotimaan turvallisuuden kannalta.

Adressi maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi. Saa jakaa http://www.adressit.com/turvapaikanhakijat_ei_enaa_yksinaisia_miehia

SorinAsioita, joista olen satavarmaLuonut: SorinPerjantai 17.04.2015 05:00

Mietin tässä, että kun meillä suomessa on hieno mielipiteen vapaus, niin miten sitä käytetään väärin. Mielipiteen vapauden turvin tunnutaan monesti ajattelevan, että kaikki ajatukset on yhtä hyviä ja niitä pitää kunnioittaa yhdenvertaisesti. Kuitenkaan kaikki ajatukset eivät ole yhtä hyviä. Jotkut argumentit ovat toisia pätevämpiä. Sanoisin, että yleensä huonoja argumentteja yhdistää se, että ne ovat pelon tai tietämättömyyden muovaamaa mutuilua.
Toki on syytä huomata, että tätä käytetään myös toisinpäin väärin. Monesti ihmiset ovat kovin varmoja omasta näkemyksestään, vaikka molemmilla puolilla olisi päteviä argumentteja. Monet asiat menevät loppujenlopuksi tähän kategoriaan, jossa molempia näkökulmia voidaan perustella suhtkoht pätevästi. Silloin vapaus olla erimieltä pääsee todella loistamaan.
Seuraavaksi joitain juttuja, jotka minusta vaikuttavat täysin selkeiltä. Niin sanotuilta no-brainereiltä, joita vastaan en ole kuullut yhtään pätevää argumenttia.

1. Kaikki huumeet on laillistettava: sillä valtion kontrolli toimii aina alamaailman kontrollia paremmin. Jako laillisiin ja laittomiin päihteisiin on täysin keinotekoinen, eikä perustu mitenkään päihteiden ominaisuuksiin. Kieltolaki ei ole koskaan toiminut. Laillisina päihteitä voidaan rajoittaa perustuen niiden ominaisuuksiin, kuten koville kovempi kontrolli ja miedoille lievempi. Kontrollin on perustuttava todelliseen haittojen minimointiin. Lisärinä viinan juonti ei varmaan kenestäkään ole kovin rikollista toimintaa. Sit jos hakkaat jengii kännipäissäs niin se on. Sama pätee muihinkin päihteisiin. Jos vedät kokaa, niin se ei ole kovin rikollista toimintaa. Sit jos hakkaat jengii kokapäissäs niin se on. Kuka huomaa tän punasen langan? Vasta-argumentit tähän on lähinnä sellasta spekulatiivista pelottelua, että mitä kaikkea pahaa universumissa voikaan mahdollisesti tapahtua. Enkä sikäli syytä teitä siitä. Huumepelko tulee yhteiskunnalta annettuna ja siitä eroon pääseminen vaatii työtä. Oon ite käyny saman läpi.

2. Asevelvollisuus on suomen suurin sukupuolisen tasa-arvon epäkohta: koska siinä yhdistyy kaikki mahdolliset syrjinnän muodot. Se häiritsee urakehitystä. Se on syvällä ihmisten asenteissa. Se on kirjattu lakiin. Se on oikeastaan niin syvällä meidän kulttuurissa, ettei monet edes tajua sen olevan syrjintää. Argumentit tätä vastaan on lähinnä "koska tuntuu siltä", "koska perinne", "no onhan se syrjintää, mutta hyvä näin" ja "mutta naiset on alistettuja". Tästä tulee lähinnä mieleen se, kuinka tasa-arvo koski aluksi vain valkoisia miehiä, joilla oli omaisuutta. Ehkä ajankanssa sukupolvien vaihtuessa tämäkin ruvetaan näkemään uudella tavalla.

3. Homoperhe tai yksinhuoltajaperhe voi tarjota hyvän lapsuuden: koska näin tapahtuu kokoajan. Kaikki selvitykset ovat osoittaneet, että näin todella on. Jätän tämän ulkopuolelle kokonaan keskustelun siitä, mikä on ideaaliperhetyyppi. Se on niin hankala aihe, ettei siihen näytä löytyvän yksiselitteistä vastausta vaikka kuinka vääntäis. Se vaikuttaa tässä vaiheessa lähinnä ideologiselta valinnalta. Mutta mitä väliä sillä loppujenlopuksi on, että mikä on se kaikkein ideaalein? Tietyt tahot tuntuu haluavan tehdä siitä jotenkin ison kysymyksen, että nyt laitetaan perhetyypit objektiiviseen parhausjärjestykseen. Eikö riitä, että perhe pystyy tarjoamaan lapselle hyvän lapsuuden? Pitääkö siitä tehdä joku hirveä yhteiskunnallinen haloo, että miten optimoimme lapselle teoreettisesti keskimäärin mahdollisimman ideaalin lapsuuden.

4. Suomen valtionvelka on kohtuullinen: emmekä ole kreikan tiellä. Lukuja katsomalla se selviää. Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen on varsin keskinkertainen. Häviämme 60%:lla toki Ruotsille (40%) ja Virolle (20%). Mutta olemme vähemmän velkaantuneita kuin Saksa (77%), Iso-Britannia (91%), Ranska (92%) tai Yhdysvallat (102%). Olemme kaukana Italiasta (125%) ja etenkin Kreikasta (175%). Joten kaikki muut puheet osoittaa joko perehtymättömyyttä tai tarkoitushakuista hämäystä. Tosin ilmaisu "olla jollain tiellä" on sopivan epämääräinen, että sillä voidaan perustella mitä tahansa liikettä johonkin suuntaan. Lisäksi velkasuhdetta tunnutaan pitävän jotenkin talouden elinvoimaisuuden mittarina. Toki se varmaan kertoo jotain siitä, mutta se ei ole mikään sellanen kaiken selittäjä, joka summaisi talouden elinvoimaisuuden. Talouden asiantuntijat eivät ole oikeasti löytäneet mitään sellaista suoraa korrelaatiota talouden elinvoimaisuuden ja velkasuhteen väliltä. Esimerkiksi Saksaa pidetään Euroopan mallimaana, ja silti sen valtionvelka on suurempi kuin Suomella. Yhdysvallat puolestaan on maailman johtava ja ylivoimaisesti suurin talous. Valtion velalla on paikkansa ja hyvin käytettynä se tukee valtion talouden elinvoimaisuutta.

Tällaset nyt tällä kertaa. Jos keksitte hyviä argumentteja näitä vastaan, niin otan ne yllättyneenä ja mielenkiinnolla vastaan. Jos taas keksit lisää kohtia, jotka voisi lisätä listaan niin mielenkiinnolla katsastan myös niitä. Varmasti löytyy vielä lisää, mutta nämä tuli tällä kertaa mieleen.
Tiedättekö te tän mainoksen? Itse vilaukselta näin jossain bussi pysäkillä, mutta vasta nyt syrjintä uutisten jälkeen rupesin enemmän miettimään sitä.

Jos mainos ei siis ole syrjivä, niin vähintäänkin se on harhaanjohtava. Se antaa ymmärtää, että pelkästään miehenä oleminen antaisi 17(pro)sentin bonuksen työssä kuin työssä. Taustalla on todellisuudessa kuitenkin monimuotoinen omien valintojen ja sosiaalisten odotusten kietouma.

Kyse on siis samankaltaisesta ilmiöstä kuin se, että korkeastikoulutettujen lapset hankkivat/saavat neljä kertaa useammin korkoakoulutuksen, kuin matalimman koulutustason lapset. Tai miten rikkaan perheen lapsesta tulee rikas todennäköisemmin, kuin köyhän perheen lapsesta.

Miksihän kuitenkin juuri tää sukupuoli näkökulma on tässä ajassa niin trendikäs? Näissä kampanjoissa ei suinkaan anneta ymmärtää, että mies on itse ansainnut ylimääräiset senttinsä omalla työllään, vaan syyksi nimetään sukupuoli. Samalla rikkaan ja korkeasti koulutetun perheen kakaran nähdään itse ansainneen oma menestyksensä, sen sijaan että se nähtäisiin syntymässä annettuna.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/727803/Neuvosto+Ammattiliittojen+17senttiakampanja+ei+syrji+miehia



Lisälukemiseksi http://www.hs.fi/raha/a1420171671692 Vauraus tekee ihmisen itsekkääksi ja köyhyys tyhmäksi
sekä http://www.hs.fi/tyoelama/a1415073738795 Voiko naisen euro nousta 90 senttiin?
Tulin tässä ajatelleeksi, että sukupuolen tutkimus, josta feministinen ajatusmaailma ammentaa teoreettista voimaansa, on oikeastaan sosiologian sivuhaara. Tämä sivuhaara on taipuvainen ylikorostamaan omaa merkittävyyttään ja rajaa keinotekoisesti tietyt asiat mielenkiinnottomiksi tai merkityksettömiksi. Tieteenalalle tällainen tutkimusalueen rajaaminen on toki tarpeellista, mutta ongelma syntyy kun tämä ajattelu siirtyy feministin arkiajatteluun. Tässä käsitän siis, että sukupuolentutkija voi olla myös feministin roolissa eivätkä nämä persoonan osat ole erotettavissa. Ongelma johtuukin siitä, että ihminen on aina kokonainen persoona, eikä yhdessä kohtaa tutkija ja yhdessä ideologinen vaikuttaja. Ongelmaksi syntyy feministin taipumus vähetellä ja käsitellä vain tietynlaisia ongelmia.

Sukupuolentutkija on kiinnostunut valtajaotteluista. Tämän vuoksi asetelmana otetaan vaikka miehuuden normatiivisuus vastaan naisen poikkeuksellisuus (alempiarvoisuus) tai (valta) enemmistö vs vähemmistö. Tämän johdosta heikommassa normatiivisessa asemassa oleva ryhmä on taipuvainen saamaan feministin sympatiat, ehkä jopa kärjistäen sanoen heikomman osapuolen teoista välittämättä. Näin feministi on kykenemätön käsittelemään vaikka miehen roolin ongelmallisuutta. Esimerkiksi koska mies on normi, niin jos ongelmana ei ole miehuus, vaan se, että on vääränlainen mies, niin feministillä ei riitä kapasiteetti ymmärtämään tällaisia ongelmia.

Suosittelen ratkaisuksi enemmän sosiologiaa, vähemmän feminismiä. Nykyään sosiologia ei enää ole vanhojen partojen yksinoikeus vaan tarjolla on myös femististä kriittistä sosiologiaa. Feminismi ilman sosiologiaa on teeskentelyä.

SorinMiehet syövät lihaa½!Luonut: SorinSunnuntai 09.03.2014 22:31

Kun puhutaan metsästäjä-keräilijöistä mieleen tulee usein alkukantaiset ihmiset jossa miehet oli miehiä ja naiset naisia. Miehet toivat ruuan pöytään metsästämällä ja naiset keräilivät lisukkeita ja valmistivat ruuan. Tämä käsitys juontaa juurensa antropologien kiinnostuksesta metsästystä kohtaan sekä metsästä-keräilijöiden taipuksesta korostaa metsästyksen tärkeyttä. Kuitenkin ravinnon kannalta tilanne on aivan toinen. Keräily on todellisuudessa pääasiallinen ravinnonlähde. Jopa 80% ravinnosta voi koostua keräilyn tuotoksista ja vain 20% metsästyksestä. Kyse onkin enemmän metsästyksen rituaalisesta luonteesta ja yhteisön antamasta arvostuksesta. Yksi vertailukohta moderneissa länsimaissa voisi olla olla esimerkiksi kotityöt vs palkkatyö. Tai naisten ammatit vs miesten ammatit. Miesten työlle annetaan erilaista arvostusta riippumatta työn todellisesta merkittävyydestä tai raskaudesta. Erityisesti metsästäjä-keräilijöiden kulttuuria ihannoivat ns. lihaanit, jotka yllättäen ovat yleensä miehiä. Heidän ruokavaliossaan korostuu liha tavalla, joka on mahdollista vain modernin tehotuotannon yhteiskunnassa. Tavallaan kyse on samanlaisista mielikuvista, jossa lihan ja miehisyyden merkitys korostuu.

SorinTasa-arvoinen asevelvollisuus!Luonut: SorinPerjantai 31.01.2014 02:23

Kannatit tai vastustit yleistä asevelvollisuutta. Tule allekirjoittamaan aloite tasa-arvoisen asevelvollisuuden puolesta. Poistetaan sukupuolisyrjintä!

Lue, kannata ja kerro eteenpäin :) https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/725

Tasa-arvoinen asevelvollisuus?Perjantai 31.01.2014 02:19, 459 vastaajaa

Mitä mieltä sinä olet? Vastaa kyselyyn, allekirjoita aloite ja kerro asiasta eteenpäin :) uusi aloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1274
Kannatatko asevelvolliisuuden tasavertaistamista?
Mikä olisi paras tapa järjestää Suomen puolustus?
Pitäisikö Suomen liittyä sotilasliitto NATO:on?
Mihin suuntaan Suomen tulisi kehittää sotilaallista yhteistyötä? (valitse enintään 2 tärkeintä)
  • Voit valita 2 vastausta.
Ovatko miehet ja naiset yhtä kykenäiväisiä suorittamaan ase- tai siviilipalveluksen?
Kuvittele, että kutsunnat ovat juuri edessäsi. Minkä vaihtoehdon valitsisit?
Jos armeijan budjettivajetta pitäisi paikata, niin mistä otettaisiin rahat? (valitse enintään 3 ensisijaista)
  • Voit valita 3 vastausta.
Jos asepalvelusta porrastettaisiin nykyisestä, niin mihin tulisi uusi porras? (nykyään 6, 9 ja 12kk)
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Kuinka on mahdollista, että subjektiiviset merkitykset muuttuvat objektiivisiksi tosiasioiksi?

Peter L. Berger (1929 - ?) ja Thomas Luckmann (1927 - ?) esittävät kysymykseen vastauksen. Toisinsanoen meidän tulee tarkastella, miten toiminta totunnaistuu eli institutionalisoituu rooleiksi.

Kaikki lähtee siitä, kun henkilöt A ja B kohtaavat. Tässä oletaan, että molemmat ovat jo valmiiksi lähtöisin erilaisesta sosiaalisesta maailmasta. Kohtaamisessa vuorovaikutus käynnistyy nopeasti. A ja B seuraavat toistensa toimintaa ja mukauttavat omaa toimintaansa siihen. A ja B muodostavat siis vuorovaikutuksessa tiettyjä käyttäytymiskaavoja. A ja B määrittelevät esimerkiksi suhteen työn jakoon, seksuaalisuuteen ja tilankäyttöön. He voivat nyt ennakoida toistensa toimintaa, jolloin vuorovaikutuksen ennustettavuus lisääntyy.

Toiminta tehostuu, kun jokaisen asian kohdalla ei tarvitse lähteä alusta selvittelemään asioita. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi toisen ruokatottumuksista. Jos ei vaikka tiedä onko toinen henkilö kasvissyöjä, niin joutuu epävarmaan tilanteeseen voiko valmistaa liharuokaa yhteiseksi ateriaksi. Toisen käytöstapojen ja arvomaailman tunteminen auttaa muutenkin toimimaan yhdessä. Toinen esimerkki voisi olla vaikka siitä, että voi luottaa siihen, että suojatien kohdalla voi ylittää tien jäämättä auton alle. Ylipäätään voi ennustaa toisten käyttäytymistä.

Aikanaan A:n ja B:n toiminta totunnaistuu eli institutionalisoituu, mikä säästää molemmilta aikaa ja vaivaa ja tekee vuorovaikutuksesta sujuvampaa. Jos sitten kuvitellaan, että A ja B saavat lapsen muuttuu vuorovaikutus monimutkaisemmaksi. Aiemmin toimintatavat olivat A:n ja B:n keskenään sopimia, mutta nyt he joutuvat legitimoimaan ne kolmannelle henkilölle. Lapsi sosiaalistetaan eli totunnaistetaan tapojen mukaiseen eli institutionalisoituneeseen toimintaan. Legitimointi, eli toiminnan selittäminen ja oikeuttamien täydentävät instituution. Kun yhteisöön syntyy uusia jäseniä, heille pitää perustella vallitsevien toimintatapojen oikeutus.

Aina tietenkään toimintatapojen perustelu ei ole ongelmatonta ja suuressa yhteisössä voi olla monia kilpailevia toimintamalleja. Toimintamalleja voi ilmetä myös eri tasoilla. Esimerkiksi valtion toimintamallit ja yksittäisten perheiden toimintamallit voivat olla hieman erilaisia. Kuitenkin sosiologian pienin tutkittava yksikkö on perhe. Perheitä tarkastelemalla voidaan tehdä havaintoja myös suuremmista ilmiöistä. Perhe käsittelee yhteiskunnallisia ongelmia ja laajempia ilmiöitä, joten perheiden tarkastelu on selkeästi yhteydessä suurempaa vallitsevaan yhteiskuntaan.

Lähteet:
Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010

Syntymässä sukupuoli on helppo määritellä. Kätilö on selvillä vauvan sukupuolesta ennen kuin on ehtinyt laskea kymmenen varvasta ja kymmenen sormea. Myöhemmin määrittely ei kuitenkaan ole enää yhtä helppoa. Sukupuolen mukaan jaetaan valtaa, vapauksia ja rooli odotuksia. Kiipeilystä, remuamisesta ja "poikien leikeistä" pitävää tyttöä voidaan luonnehtia villiksi poikatytöksi.

Tällaisessa sukupuolisessa kuvauksessa ei ole enää kyse biologisesta sukupuolesta. Puhutaan sosiaalisesta sukupuolesta, genderistä. Gender sisältää ne roolimallit ja käyttäytymisodotukset, joita yhteiskunta asettaa sukupuolille.

Usein sukupuolista jaottelua pidetään selvänä ja jotenkin luonnollisena. Kuitenkin on täysin poliittinen kysymys, missä jaottelua käytetään. Esimerkkinä sukupuolisesta luokittelusta voidaan käyttää työnjakoa kotona ja työmarkkinoilla. Kotityöt kuuluvat useimmiten naisille, vaikka naiset tekevät yleisesti myös palkkatyötä.

Ammatillisilta aloilta löytyy myös jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Tätä kutsutaan horisontaaliseksi segregaatioksi. Erottelulla on merkitystä palkkaukseen, ammatilliseen arvostukseen ja työolosuhteisiin.

Lisäksi naiset toimivat miehiä harvemmin johtotehtävissä. Tätä kutsutaan vertikaaliseksi segregaatioksi tai lasikatto ilmiöksi. Periaatteessa mikään ei näytä estävän naisia etenemästä uralla, mutta johonkin näkymättömään esteeseen he törmäävät.

Lähteet:

Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010

Pari asiaa feminismistä.

Miesten asemaa käsittelevässä tasa-arvokeskustelussa yhtenä toistuvana meeminä on alusta asti alkaen ollut karikatyyri ikisinkusta reppanasta, joka ei onnistu saamaan naista, ja purkaa nyt tästä syystä naisia kohtaan potemansa katkeruuden feministeihin, jotka vain hyvää hyvyyttään ajavat naisraukkojen etuja, etteivät he joutuisi näille epätoivoisille sinkuille antamaan.

Kritiikki epäoikeudenmukaisesta asevelvollisuudesta, miehen sosiaalisen aborttioikeuden puutteesta, huoltajuusseikoista, tyttöoppilaita suosivasta koulujärjestelmästä ja ylipäätään yksipuolisesta tasa-arvokeskustelusta ovat kaikki vain savuverhoa ja oikea tarkoitus on vaan vihata naisia sen takia, etteivät he anna kaikille miehille.

Keskustelun taso on mun mielestä yleisestikin aika surkuhupaisaa, mutta yritetäänpä lähteä nyt purkamaan tätä.

Minä en itse kuuluu horsmalahtilaisleiriin, joka on sitä mieltä, että naisista tulisi välttämättä kouluttaa niin sanotusti kevytkenkäisempiä, enkä usko, että biologisista seikoista riippumatonta tasa-arvoa tullaan koskaan saavuttamaan, ja sellaisen tavoitteleminen tuntuu vähän hölmöltä. Toiset saa enemmän kumppaneita kuin toiset, ja niin se tuntuu olevan eläinkunnassa muillakin lajeilla. Seksin puute ja yksinäisyys ovat todellisuutta monelle miehelle, mutta en näe kyseessä olevan lainsäädännöllisesti ratkaistavissa oleva tasa-arvo-ongelma. Kevytkenkäisyys tuskin myöskään lisäisi sellaisten miesten saantia, jotka tälläkin hetkellä kärsivät sosiaalisesti avuttomuudesta.

Molemmilla sukupuolilla on omat sukupuolensa mukanaan tuomat epäkohdat hyvinvoinnin tasapainon suhteen: naisilla ovat fyysisesti heikompia kuin miehet, sekä kärsivät kuukautisista ja PMS:stä, kun taas miehet ovat altavastaajan asemassa parisuhdemarkkinoilla ja kärsivät voimakkaammasta seksuaalisesta draivistaan, jos tarjonta ei vastaa kysyntää - ja suurella osalla se ei vastaa. Naiset taas näkökannasta riippuen joko joutuvat tai saavat kantaa lapsen ja synnyttää. Minä olen itse enemmän sitä mieltä, että he nimenomaan saavat kantaa ja synnyttää ihmislapsen, mutta on naisia, jotka kokevat sen taakkana.

Mies ja nainen ovat biologisesti erilaisia ja tiettyjen biologisten seikkojen käyttäminen aseena tasa-arvokeskustelussa on mun mielestä samanlaista typeryyttä kuin juuri se feministien kuuluisa "Naiset joutuvat synnyttämään!" -mantra. Itse en sille tielle lähtisi.

Joka tapauksessa, vaikka en Panu Horsmalahden ja hänen kannattajiensa kaikkia näkemyksiä jaakaan, en voi olla kuin hämmästynyt siitä määrätä ad hominem-hyökkäyksiä ja muita naurettavuuksia, joita tuntuu auttamatta kohtaavan tasa-arvokeskustelussa, jos joku tulee kritisoineeksi feministien tasa-arvon irvikuvaa sekä tuomaan esille heidän kiistattoman seksuaalisen vallan.

Ja vaikka en näe, että seksin puute on asia, jonka tulisi olla välttämättä lainsäätäjien prioriteettilistalla, en suinkaan tarkoita, että asia tulisi lakaista maton alle ja keskustelu siitä tulisi tukahduttaa.

Harmillisen moni ihminen kuitenkin tuntuu sitä mieltä olevan.

Varsinkin naisten kritisoijan ulkonäkö tuntuu olevan keskeisessä roolissa sen suhteen, otetaanko kritiikki tosissaan. Jos naisten aseman kritisoija on ulkonäöltään epäviehättävä, ei hänen argumenttinsa ole oikeasti mitään argumentteja, vaan saamattoman miehen kitinää, mitä ei tarvitse kuunnella.

Sen lisäksi, että asia jätetään kuuntelematta ja rekisteröimättä, sorrutaan vielä huoletta haukkumaan toisen ulkonäköä, olemusta ja oletettua saamattomuutta. Hauskaa muuten, että usein juuri vasemmalle kallellaan olevaa feministiä kun tohtii kritisoida, voi kritisoija varautua henkilökohtaisiin loukkauksiin, solvaukseen ja nauruun siitä, että kritiikissä on kyse vain siitä, ettei lohkea.

Tämä siis niiltä vasemmistolaisilta, jotka muissa asiayhteyksissä hehkuttavat sitä ihmisarvoa, inhimillisyyttä, empatiaa ja mitä näitä nyt on.

On kyllä tärkeää puuttua esimerkiksi vähemmistöryhmiin kohdistuvaan vihapuheeseen, mutta ilmeisesti esimerkiksi Piraattipuolueen kannattajiksi leimautuneet sinkkumiehet ovat edelleen ihan vapaata riistaa - silloinkin, kun eivät ole muuta tehneet kuin nostaneet pöydälle ihan aitoja epäkohtia sukupuolien välisessä tasa-arvossa yhteiskunnassamme.

Mielenkiintoinen ristiriita on myös se, että mies ei saa ilman pilkanteon kohteeksi joutumista avoimesti tilittää naisten nirsoudesta miesten suhteen ja siitä, että on miehiä, jotka jäävät ilman, koska miehellä on vaan oma lehmä ojassa ja nillinnallin, mutta nainen saa kyllä kurkku suorana huutaa sukupuolikiintiön puolesta - kenellä on naisia suosivan sukupuolikiintiön suhteen oma lehmä ojassa?

Yritysmaailmassa kun pätevät ne samat karut säännöt kuin parisuhdemarkkinoilla: hyvät pärjää, huonot jää ilman. Naisten kannattaisi vaan totutella siihen, eikä vaatia yhteiskunnan rakenteiden muutoksia vain siksi, että ovat itse huonoja. Olisihan se kohtuuton vaatimus, että hyvien yritysten pitäisi pakon edessä palkata huonoja työntekijöitä.

Vai mitä?

Nyt kun aiheessa ollaan, niin jatketaan vielä. On nimittäin käytännössä mahdotonta keskustella julkisella foorumilla feminismistä ilman, että joku tietäjä tulee kertomaan, miten termi feminismi ollaan jälleen kerran ymmärretty täysin väärin ja että feministi ei suinkaan aja miesten sortoa, tai naisen ylivoimaa, vaan feministi on oikeasti molempien sukupuolien tasa-arvon asialla.

Minä haluaisin tietää miten kauan ja miten laajasti feminismiä sitten voidaan käyttää keppihevosena epäoikeudenmukaisen toiminnan läpivasarointiin, kunnes voidaan miettiä, että voisikohan todellakin olla niin, että feminismi liikkeenä sittenkin on jo itsessään mätä, eikä vain murto-osa sen omaksuneista seksisteistä.

Olisi mielestäni aika hassua sonnustautua natsiunivormuun, sieg heilata menemään ja mahdollista paheksuntaa kohdatessaan kylmänrauhallisesti todeta, että no, holokaustin kaltaiset kauheudet nyt olivat vain natsismin väärin ymmärtäneiden radikaalien idiotismia, eikä aitoa natsismia, jossa ydinajatuksena on vain oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnan hyvinvointi.

Feminismi molempien sukupuolien tasa-arvon edistäjänä ei ole edes mitenkään loogista, sillä feminismi on naisasianliike, ei tasa-arvoliike. Feminismin juuret ovat 1700-1800 -luvun taitteessa, jolloin elimme monella tapaa erilaisessa yhteiskunnassa kuin nyt. Sukupuolten voidaan katsoa olleen eriarvoisia tuohon aikaan ja naisten asemaa ajavalle liikkeelle oli perusteltu kysyntä, jos tavoitteena oli ja on molempien sukupuolien kauttaaltaan yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.

Feminismin alkuajoistakin tuntuu silti ihmisillä olevan räikeitä väärinkäsityksiä. On totta, että naisilla ei ollut kauttaaltaan samanlaisia oikeuksia kuin miehillä, mutta se, mitä feministit usein jättävät kertomatta, on että eipä ollut velvollisuuksiaan. Naiset eivät sotineet sotia.

Aikana ennen universaalia äänioikeutta, määräytyi äänioikeus talonpoikaissäädyssä maaomistuksen ja pappissäädyssä virka-aseman perusteella ja porvarissäädyssä veronmaksukyvyn perusteella. Aatelissäädyn edustajia vaaleilla valittu lainkaan.

Vuonna 1906 Suomessa otettiin valtiollisella tasolla käyttöön kuuluisa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja kunnallisella tasolla 1917. Tästä kuitenkin puhutaan jostain syystä usein nimenomaan naisten äänioikeuden saavuttamisena, vaikka samaan aikaan todella suuri määrä myös miehiä saavutti ensimmäistä kertaa äänioikeuden.

Aikana ennen unviersaalia äänioikeutta kun kaikki miehetkään eivät päässeet äänestämään, sillä kaikilla miehillä ei ollut valtaa. On feminististä revisionismia, että aikana ennen feministien saavuttamaa tasa-arvoa naiset olisivat olleet täysin koko miessukupuolen alistamana nyrkin ja hellan välissä samalla kun kaikki miehet äänestivät, johtivat yhtiöitä ja juhlivat.

Kyllä minun mielestäni on tärkeää, että sukupuolet ovat yhdenvertaisessa asemassa ja sukupuolesta riippumatta yksilöllä on oikeus osallistua opiskeluun ja työelämään. Tuntuisi typerältä puolittaa työvoima maassa, joka pyörii verovaroin ja ihmiset ovat sukupuolestaan huolimatta yksilöitä ja sen takia yhdenvertainen yhteiskunta on paras tapa erottaa jyvät akanoista niin, että ansaitsevat ihmiset saavat ansaitsemansa aseman.

On myös tärkeää huomauttaa, että toisin kuin feminstinen mantra kertoo, miehet eivät johda maailmaa nykypäivänäkään, vaan osa miehistä johtaa maailmaa. Ja tuo osa on maailmanlaajuisesti katsoen todella, todella pieni osa. Tämä ero on erittäin tärkeä ymmärtää: miehet eivät johda maailmaa, vaan maailmaa johtavat ihmiset ovat suureksi osaksi miehiä.

Tästä huolimatta sukupuolikiintiöitä ja vapautustaan asevelvollisuudesta länsimaiset feministit perustelevat lasikatolla ja sillä, miten miehet johtavat yrityksiä. Miehet johtavat yrityksen lisäksi muuten myös itsemurha- ja syrjäytymistilastoja. Päihdeongelmatilastojen kärjestä löytyy yhtälailla miehiä.

Mutta elämän nurjan puolen uhriksi joutuminen ei feministisestä näkökulmasta tietenkään ole yhteiskunnallisen rakenteen aikaansaama, tai edes avittama, vaan päihdeongelmaisuus ja yhteiskunnasta syrjäytyminen on vaan reppanamiehen omaa huonoutta. Yhteiskunta kun on patriarkaatin rakentama, niin rakenteellisten salaliittojen uhrit voivat olla vain naisia.

Jos mies mokaa, se on miehen oma vika. Jos nainen mokaa, patriarkaalinen varjohallitus vetelee naruista.

Niin ja jos olet nainen, tai edes feministi, joka ei käyttäydy kuten yllä kuvailemani suohirviöt, ole huoleti: tämä teksti ei siinä tapauksessa koske sinua. "Feminismi" leväperäinen ja monitulkintainen termi nykyään, että pidän todennäköisempänä, että sen termin alle lukeutuu myös fiksuja ja oikeudenmukaisia ihmisiä, kuin että ei lukeutuisi.

Olen silti sitä mieltä, että juuri sen termin leväperäisyyden takia aitoa yhdenvertaisuutta ajavat ihmiset ansaitsivat oikeaoppisemman termin, jotta voisivat erottua omaa etuaan ajavista seksististä ihmisperseistä.
« Uudemmat -