IRC-Galleria

We're five middle fingers on a motherfuckin' hand.

oon niiin fiilareis!! toivottavasti en saa paljoo yskäkohtauksii.. :)<3
MANSON
MANSON
MANSON
MANSON
MARILYN MANSON!! :)

huomenna on erittäin hyvä päivä ♥

http://www.youtube.com/watch?v=f_ScUjCDRiU&NR=1&feature=fvwp


OLENKO AINOA JONKA MIELEST TOL ON IHAN VITUN PAHA DARRA JA SE OIS IHA VITU PILVES!

+ SEN ÄÄNI KUSEE JA PALJO:D

2:20-2:30

:D:D:D:D:D:D HYVÄ MANSON JATKA SAMAAN MALLIIN! :D

"I don´t respect anything, I am terrible person." MM

Ah, niin ihanan ilkeää! :D
http://www.youtube.com/watch?v=WUMY4jKRph4&feature=related
Interviewers: "We said that you are the smartest person in the world"
Marilyn: "Yeah, I knew it" :D

Ensin nuo puhuvat anaaliseksistä ja sitten: 3:47 - 3:49 :DDDDD

"I just wanna be the sexiest guy."

Hän toivoi että kasettisoitin olisi yhä kunnossa. Se oli pieni, kannet-tava laite, jollaisia usein käytetään koulussa ja kirjastoissa. Teddy ei tajunnut tekonsa ironisuutta – juuri Angie oli ostanut soittimen hänelle. Hän pyyhki hiukset ja veren laitteen kulmasta ja huokaisi turhautuneena. ”Äiti varmaan kieltää minua katsomasta telkkari”, hän mietti katsoen aikaansaamaansa sotkua.

”Haistakoon paska. Haistakoot kaikki paska. Miksi hänen piti satuttaa Pegiä? Miksi?” Hän potkaisi vieressään lojuvaa ruumista pahansisuisesti. Sen lasittuneet silmät tuijottivat häntä takaisin kuin tyhjästä viehättyneinä. ”Senkin narttu. Sinä tapoit Pegin.”

Hänen siskonsa kuollut katse ei vastannut. (Hän mietti miksi.) Tytön kasvoilla näytti olevan varjo. Hän nosti kuolleen päätä verentahraamasta tukasta ja huomasi, että varjon oli muodostanut poskelle kuivunut veri. Kallossa oleva iskunjälki oli lakannut vuotamasta; hyytynyt veri oli tehnyt haavaan hyytelömäisen tulpan.

Äiti tulisi pian kotiin. Nyt pitäisi kaivaa hauta.

Teddy nousi lattialta ja käveli huoneeseensa, jossa Pegin muovinen ruumis makasi ilmasta tyhjentyneenä. Verettömän rinnan päällä oli keittiö-veitsi, ja Peg tuijotti kattoon kivettyneine ilmeineen, suu auki O:n muotoisena. Peg näytti siltä kuin olisi kirkumaisillaan.

Teddy tarttui nukkea päästä ja katsoi surullisena sen ilmatonta, luonnollisen kokoisen vartalon litteää tasaisuutta. Halaten nuken päätä sylissään hän purskahti itkuun – jokainen kyynel sisälsi tuhat toivetta siitä, että Peggy heräisi taas henkiin. Hän oli iloinen, kun Angie oli kuollut – tyttö ansaitsi sen iskun. Silittäessään Pegin tekohiuksia Teddy huomasi lemun, joka lähti hänen siskostaan parin metrin päästä. Hän tiesi hajun tulevan virtsasta, koska antaessaan siskolleen viimeisen, tappavan iskun hän oli kuullut virtsarakon tyhjentyvän. Hän oli lyönyt vielä kerran varmuuden vuoksi – hänellä oli täysi oikeus. Angie oli tappanut Peggyn.

Varovasti hän laski Pegin pään matolle. Hän kumartui suutelemaan tämän poskea ja pyyhkäisi pois tahman nuken kumisilta huulilta. Äiti oli kieltänyt häntä koskemasta Pegiä tai tekemästä sitä yhtä juttua, mutta ei hän voinut itselleen mitään. Hän rakasti Peggyä liikaa jättääkseen tämän rauhaan. Jos äiti saisi tietää, että hän oli tehnyt sitä yhtä juttua, hän veisi Peggyn taas pois – ja Teddyn pitäisi yrittää löytää Peg.

Teddy meni takaisin Angien ruumiin luo ja pysähtyi hetkeksi ihailemaan siskonsa alastomuutta. Hän oli aina vakoillut Angien riisuutumista kaapista käsin, mutta ei ollut ikinä nähnyt tämän hommelia läheltä. Tumma karvatupsu jalkojen välissä kiinnosti häntä – Pegillä ei ollut sellaista. Varovasti hän kosketti Angien reittä ja veti kätensä heti pois, ikään kuin tytön iho olisi hohkannut kuumuutta. Mutta se ei hohkannut – ruumis alkoi käydä kylmäksi. Siitä oli jo neljä tuntia.

”Vihaan sinua”, hän sanoi elottomille silmille.

Hän kosketti reittä uudestaan, mutta ei tällä kertaa vetänyt kättään pois. Hellästi hän siveli sormenpäillään lantiota kohti haaroja. Toisella kädellään hän siirsi lihaksikkaat jalat haralleen. Niiden välissä oli pannukakun kokoinen lammikko virtsaa. Uteliaana Teddy tökkäsi sormensa tytön sukuelimiä. Hän oli paljon pehmeämpi kuin Peg, ja hetkinen – vaikka ruumis oli kylmä ja kalpea, Angie oli sisältä lämmin. Teddy alkoi kiihottua siskonsa makaaberista seksuaalisesta ihanuudesta.

Nyt oli pakko lopettaa – äiti suuttuisi jos hän tekisi sitä yhtä juttua. Äiti inhosi sitä juttua – isä oli saanut tietää siitä kokemuksen kautta. Äiti tykkäsi vain ommella ja katsoa Family Feudia. Hän oli hulluna siihen Richard Dawson –tyyppiin.

Mutta Angie oli niin suostuva, niin ihanan pehmeä. Pegin iho oli sisältä kovaa ja vahamaista – hänellä oli ollut nukke kymmenen vuotta (18-vuotiaana hän oli tilannut sen seksilehdestä). Angie oli ollut silloin vain viisivuotias, ja nyt hänestä oli kypsynyt kaunis nuori nainen. Ei hän oikeastaan inhonnut siskoaan kovin paljon, mutta tämän ei olisi tarvinnut tappaa Pegiä. Teddy oli vain katsellut siskoaan suihkussa. Ei siinä ollut mitään uutta. Mutta Angie olisi kertonut äidille, eikä äiti voinut sietää sellaista saastaa omassa kodissaan. Siksi Peggykin piti piilottaa. Äiti oli niin vanhanaikainen; Teddyn piti piilottaa häneltä yhtä ja toista.

Hän haki autotallista lapion ja alkoi kaivaa puutarhassa. Työ oli parasta saada valmiiksi ennen kuin äiti tuli kotiin.

Maa oli pehmeää eikä haudan kaivamiseen mennyt kuin puoli tuntia.

Aikaa oli enää vähän, joten Teddy meni sisään ja siisti paikat. Hän otti pyyhkeen ja meni Angien huoneeseen. Hän tarttui tätä käsivarsista ja veti ruumista metrin verran sivuun – lammikko oli imeytynyt mattoon jättäen tumman tahran. Teddy kuivasi tahran huolellisesti ja heitti pyyhkeen Angien vaatekaappiin.

Raahatessaan siskoaan olohuoneen poikki hän sai ajatuksen. Se oli paras ajatus, joka hänellä oli ikinä ollut. Jos äiti olisi tykännyt siitä yhdestä jutusta, hän olisi ollut ylpeä Teddyn ideasta.

Hän päästi irti Angien käsivarsista ja meni takaisin omaan huoneeseensa. Oli kamala katsoa Pegin kuihtunutta ruumista; rinnassa oleva viilto näytti suuremmalta ja tuskallisemmalta. Mutta Peg oli vanha, hän mietti. Ehkä oli hyvä, että tämä oli kuollut.

Teddy heitti veitsen lattialle ja kantoi kuminuken vetelän torson keittiön läpi takapihalle. ”Olen pahoillani, Peg”, hän sanoi nuken maalatulle naamalle. Hän ei hautaisi siskoaan ihan heti – ensin hän halusi kokeilla ideaansa. Jos se onnistuisi, hänen pitäisi piilottaa ruumis.

Äiti tulisi pian, nyt oli pakko pitää kiirettä. Hän meni takaisin siskonsa huoneeseen, riisui farkkunsa ja polvistui ruumiin viereen. Kalmanhaju oli pistävä ja oksettava, mutta elämä oli Teddylle liian pelottavaa käsiteltäväksi. Hän oli tarkkailija. Nyt oli liian myöhäistä katsella ja Angie olisi täydellinen. Hän piilottaisi tämän. Niin kuin Pegin.

Kun Teddy nousi haparoiden siskonsa päälle kokeillakseen sukurutsasta nekrofiliaa, hänen äitinsä ajoi autoilla huonokuntoiselle pihatielle. Likaisen tuulilasin läpi hän erotti kasan mätäneviä roskapusseja, jotka oli heitetty kuistin juureen rikkaruohojen joukkoon. Perhanan Teddy. Ihan kuin isänsä.

Teddy ei jatkanut kuin neljän työnnön verran ja lopetti sitten häpeillen. Hän pysyi sisällä vielä hetken – limainen tahmeus hänen ympärillään tuntui ihanalta. Häntä nolotti, mutta yksi juttu oli niin mukavaa. Miksi äiti ei tajunnut hänen tarpeitaan?

”Teddy, enkö minä pyytänyt viemään roskat ulos?” äiti huusi repäistessään ulko-oven auki niin että se lämähti seinään. Hän irvisti kun rotta livahti jostain jonnekin muualle. Hänen mielessään välkkyi loputon rangaistusten jono, kun hän käveli olohuoneen poikki.

Teddy jähmettyi niille sijoilleen. Miten hän selittäisi tilanteen äidille? Hänen pitäisi piilottaa Angie; jos äiti näkisi mitä –

”Teddy.”

Äiti ontui eteiseen ja Teddy katsoi ylös nolostuttavasta asennosta.

Äiti kumartui Teddyn ylle, hänen kulmastaan katsottuna muinaisena ja jättiläismäisenä. Kävelykeppi kohosi uhkaavasti kuin puunrunko.

Teddyn jähmettynyt paniikki suli. Hän loikkasi ylös ja peitti kädellään tuhmat ruumiinosansa piilottaen ne äidin katseelta.

”Teddy, miksi et vienyt roskia ulos?”

”Häh?” Hän hämmästyi äidin tilanteeseen sopimatonta kysymystä, tämän banaalia äidillisyyttä.

”No, mitäpä tuosta.” Hän tökkäsi kävelykepillään Angieta yksinkertaisen uteliaana. ”Laita pikkuhousut jalkaan.”

”Äiti, ei se ollut minun syytäni, hän tappoi –” Teddy sulki äkkiä suunsa – äiti ei saisi tietää Pegistä. Hän inhosi Pegiä.

”Hän on kuollut, vai mitä?”

”Äiti, en minä aikonut tappaa häntä.” Se oli vale.

”Sinä tirkistelit häntä taas”, äiti sanoi aurinkoisesti.

”Enhän, äiti. En ole ikinä tirkistellyt. Lupaan sen.”

”Tirkistelitpäs. Hän kertoo minulle sellaiset jutut.”

”Eihän, äiti.” Hemmetin lunttu, hän oli kertonut. Teddy toivoi, että olisi voinut tappaa hänet uudestaan; tyttö oli kärsinyt liian vähän.

”Minähän sanoin, ette saa tehdä sitä yhtä juttua. Ja nyt saan sinut kiinni tekemästä sitä siskollesi. Mitä tuollaisen epäkunnioittavan pojan kanssa pitäisi tehdä?”

Äidin retoriikka pelotti Teddyä. Mitä jos äiti veisi pois telkkarin? Entä jos äiti pakottaisi hänet taas nielemään niitä tabletteja – miksi hän kutsuikaan niitä? Salpietariksi. Kyllä hän siitä selviytyisi. Hän osasi piilottaa ne kielensä alle ja heittä ne sitten ulos ikkunasta.

Vaikka Teddy oli pidempi kuin äitinsä, tämän läsnäolo hukutti hänet alleen. Äiti astui Angien yli ja nosti kävelykeppinsä Teddyn pään tasalle – elefantti asento oli ristiriidassa suonikohjujen kanssa.

”Tuhmat pojat saavat rangaistuksen. Sillä lailla tämä perhe pysyy ojennuksessa.

Äkkinäisesti ja yllättävällä voimalla äiti hakkasi hänen päätään kepillä, kunnes hän lysähti matolle velttona ja häväistynä.

***

Herätessään Teddy säpsähti silmänluomiensa kipeyttä – hän ei saanut silmiään auki, vaikka miten yritti. Alastomien haarojensa päällä hän tunsi Pegin kylmänä ja turvallisena, ja selkänsä alla soraisen maan. Kirottu äiti ja sen ompelutyöt. Hän kosketti silmäluomiaan ja tiesi löytävänsä niistä pienet ompeleet, jotka peittivät hänen näkönsä.

”Teddy”, äiti huusi ylhäältä. ”Olet ollut tuhma poika. Enää sinä et katsele Angieta, siitä minä pihin huolen. Olet ihan kuin isäsi. Hänellekin piti antaa opetus.”

Teddy kuuli lapion raapaisevan maata yläpuolellaan ja rukoili anteeksiantoa. ”Äiti, ole kiltti, ei minun ollut tarkoitus katsoa. Ole kiltti äiti –”

Lapiollinen maata tömähti Teddyn naamalle peittäen hänen nenänsä ja suunsa; hänen käsivartensa olivat jumissa haudassa eikä hän voinut vastustella.

”Perheen pitää pysyä ojennuksessa.”

Äiti jatkoi haudan täyttämistä Teddyn yrittäessä epätoivoisesti vapauttaa itsensä; hän halusi sylkeä mutta hänen suunsa oli täynnä multaa eikä se onnistunut. Ylhäällä äiti paasasi jotain kurinpidosta samalla, kun Teddyn rangaistus johti tukehtumiseen veristen kyynelten valuessa hänen silmistään.