IRC-Galleria

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu,
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä,
iloa,
rakkautta,
sydänsärkyä,
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli äiti.

Vihdoin maltan tulla tänne kirjoittamaan. elikkäs meille syntyi 31.7-09 klo 17.31 käynnistyksellä pieni prinsessa mitoin 49cm ja 3100grammaa.

perjantai aamuna mulle soitettiin äitipolilta,että tulisitko tänään heti niin nopeasti kuin kerkeät, niin aletaan käynnistellä.uudet maksa-arvot oli labra käsitellyt, ja ne oli noussut niin hälyttävästi,että lääkärin mielestä paras saada vauva nopeasti masun ulkopuolelle.

sairaalaan tulin noin klo 11.00,kalvot puhkaistiin 11.25 (paikat oli 2-3cm valmiiksi auki), säännöllisiä supistuksia ei alkanut tulemaan,joten laitettiin oksitosiinitippa klo 13.50, jonka jälkeen supistukset muuttuivat samantien säännölliseksi.kivunlievityksenä sain epiduraalin noin kolmen aikaan.noin klo 17.25 oli paikat 8cm auki ja kivut oli niin kovia,että pyysin uutta annosta epiduraalia,supistuksissa ei tuntunut olevan taukoa ollenkaan.kätilö kun oli laittanut puolikkaan annoksen epiduraalia,muuttui kivut suunnattomaksi ja aivan älytön paineentunne tuli. sanoin kätilölle,että nyt on pakko ponnistaa,kätlö tarkisti paikat ja olin minuutissa auennut kahdeksasta sentistä kymmeneen!! ponnistusvaihe kesti 11minuuttia ja meni tosi hyvin! =) Veeran synnytyksessä olin ihan paniikissa,enkä osannut keskittyä ponnistamiseen vaan kipuun,mutta nyt tunsin,että olin tilanteen tasalla täysin ja käytin kaiken energian siihen ponnistamiseen. ja kyllä se palkinto vaan ihana oli :heart: kalvojen puhkaisusta meni siis 6tuntia 10 min ja säännöllisitä supistuksista 3tuntia 40 min.mies oli tässäkin synnytyksessä mukana suurena tukena ja turvana.

tikkejä ei tullut ollenkaan ja nyt muutaman päivän jälkeen tuntuu,että ei ois synnyttämässä käynnytkään! :D niin normaali olo jo kuin olla ja voi!Veerasta olin monta viikkoa kipeänä,kun tikkejäkin oli iso kasa.

vauvan kanssa kotiuduttiin eilen aamulla.on se vaan ihana olla kotona.Veeraakin oli jo hirmu ikävä kun kolme vuorokatta erossa oltu :'( aikaisemmin en oo yhtäkään yötä erossa Veerasta ollut.

pituutta pienellä 49cm ja painoa 3100 grammaa.tänään ollaan kotiuduttu ja kaikki hyvin. ihana mussukka <3

tulin just äippäpolilta.pienen kokoarvio tänään 3028grammaa.lääkäri soittelee vielä illalla verikokeista,että onko raskaushepatoosi.ja jotain edistystä tapahtunut neuvolalääkäristä.paikat 2cm auki ja lääkäri tunsi vauvan pään sormellaan. käyrä oli hyvä ja muutama supistuskin tuli.nyt vaan odotellaan verikoe tuloksia..

voisit syntyä jo pian pieni <3

tehtiin äskön Veeran kanssa palapelejä, Veera osoitti karhua palapelissä ja sanoi ekaa kertaa "koira" .ennen on vaan sanonut"ko,ko" ja "ha,hau" kyllähän koira ja karhu näyttää aika samalta,eikös? :) taitava tyttö ♥

yhteensä hampuja jo kuusi.. taitaa ikenet aika kovin kutista kun on meinannut tyttö alkaa välillä vähän puremaan.. :/ ja komentaa ei tietenkään sais.. hirmu huuto kun komentaa :D
veera oli tänään pulikoimassa ulkoaltaassa tykkäsi hiiirmuisesti <3

veera muru on oppinut viikon sisällä taas kaksi uutta taitoa! :) ennen on vaan vähän kontannut,mutta nyt liikutaan pääasiassa kontaten. jee :)
ja toinen taito on tukea vasten ylösnousu.ja sitä on alkanut tekemään jo rasittavan paljon.enää ei voi hetkeksikään jättää silmistä :D sen kävelykärrynsä kanssa meinaa jo ottaa askelia eteenpäin!meno on kyllä hyvin horjuvaa vielä!
niin iso tyttö jo!! <3

niin iso tyttö jo <3

pituus 74cm
paino 9095 grammaa.
päänymp. 45cm

kaunis ja tarkkaavainen tyttö.
pituuskasvu +1sellä.painoa tulee hyvin.
aukile auki.pään ymp.kasvu ok.
katseella seuraa.istuu jo tuetta.
suojausheijasteet. nilkat dersiflexoituu.
korvat terveet.kaikki ok! :)

ryömimisvauhti on jo hurjan kova..!
ensviikolla jo 8kk <3