Eilinen siivouspäivä on takana, ihana olla kotona kun on puhdasta, pölyt on pyyhditty ja ikkunatkin pesin jo pari viikkoa sitten.
Auto pitäisi vielä imuroida ja pestä ulkoa ja sisältä ennen talvea, siinä onkin taas urakka jonka olin unohtanut, josko vielä olisi edessäpäin yhtä kauniita päiviä auton siivoukseen.
Tomi on niin ihana rakas lapsi, menee itselläkin aikaa tottua siihen että poika "itsenäistyy" sopivassa määrin. Enää ei ole niin kova huoli silloin kun hän leikkii ulkona muiden lasten kanssa, ennen se oli koko aika mielessä miten siellä menee, sai vakoilla ikkunoissa ja hiippaila ulkona tarkkailemassa.
Onneksi on saanut huomata että se lapsi on meille vanhemmille rehellinen, kertoo jos jos on tehnyt jotain väärää, ja yleensäkin päivän tapahtumat jutellaan illalla.
Voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että jos ei muussa ole onnistunut, niin ainakin lapsen kasvatuksessa tähän asti, hyvät käytöstavat, toisten huomioon ottaminen, luottamus, rehellisyys ja kunnioitus.
Tomi ei onneksi edes kiroile kuten pihan muut lapset, jos meiltä vanhemmilta lipsahtaa kirosana niin poika on tomerana muistuttamassa että se on huonotapa eikä kiroilla saa.
Voiko mitään tai ketään rakastaa enempää kuin omaa lastaan, oman lapsen vuoksi antaisi vaikka henkensä...
Nyt on mentävä lenkille, josko mieli paranisi...