IRC-Galleria

Tämä vuosi on mennyt uskomattoman nopeasti!
En todellakaan ole pysynyt mukana enää ajanlaskussa.

Niin paljon on taas tapahtunut ja elämä tuntuu muuttuneen ihan täydellisesti tämän vuoden myötä.
Vuosi näyttää menevän kohti loppuaan. Ja mielessä pyörii asiat, joihin haluaisi muutoksia ja asiat joihin on itse tyytyväinen että sai muutettua aiemmasta.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kaikkeen mitä olen saavuttanut ja kaikkeen mitä olen. vaikka ulkopuoliset eivät kanssani aina samaa mieltä olisikaan.

Olen iloinen, näin on hyvä. Aika näyttää mihin tieni vie tulevaisuudessa. Mutta juuri tällä hetkellä, ja tässä tilanteessa. En aio enää stressata ja olen vain tyytyväinen siihen kaikkeen mitä minulla nyt on.


Nauttikaa ja iloitkaa, olette sen ansainneet.


- Clara

Aina ei mene tasan nallekarkit, ja joskus täytyy vähän sattua että voi taas oppia jotain uutta ja kasvaa hieman ihmisenä. Tämä viikonloppu ei ole mennyt ihan niinkuin piti tai kuten olin odottanut, tilanteet satuttavat minua ja sydämeni itki hieman verta eilen.
Olen pahoillani niille joita onnistuin loukkaamaan ja kiitollinen niille jotka antoivat tukea ja ystävyyttä kun sitä tarvitsin. Tiedän vielä löytäväni sen mitä etsin, sen aika ei ollut nyt, sille ei tilaa löytynyt juuri tällä hetkellä ja ehkä ihmiset jotka pelasivat peliä olivat väärät. Voi tietenkin olla, että oikeat ihmiset pelasivat vain väärää peliä. Niin tai näin, on vaikea hymyillä kun tappio on suuri, mutta minä nousen vielä ylös ja katson rohkeana tulevaisuuteen.

Top 3 -HOT
1. Saunareissu <3
2. Rakkaat ystävät
3. Doomin booli

Top 3 -NOT
1. Raaka rehellisyys
2. Itsekkyys
3. Väärä peli tai huonot säännöt

Meni sitten viime viikko aika pitkälti sairastellessa kotosalla, mulla olis pitänyt olla töitä. Mutta enhän mä mihinkään kyennyt menemään.
Torstaihin mennessä aloin olemaan paranemaan päin, joten lähdin kämppikseni kanssa Turkuun päin moikkaamaan hänen sukulaisiaan ja visiteeraamaan Turun messuilla. Ihan jees mesta se Turku, mut, ei ollu oikein mun kaupunki. jotenkin se vaikutti mun mielestä vähän samanlaiselta, kun jotkut itäblokin laitakaupungit. Mutta, ehkä Turkuun pitää sopeutua ajan ja mielenkiinnon kanssa.

Mutta oli kuitenkin ihan hassu reissu se, löydettiin myös Punanaamiosta Naamajaisiimme ( jotka on siis 1.9, tervetuloa) kostyymit, että on sitten sekin asia vähemmän murehdittavana.
Turusta lähdettiin ajamaan perjantaina päivällä takaisin Riksuun, jossa nopea pakkaaminen ja suunta kohti Valkealaa, Puhjonrantaa ja TROL:n koulutusta.

Oltiin perillä ehkä joskus.. about kymmenen aikoihin. Pe ilta meni leppoisasti tuttujen kanssa höpötellessä,grillaillessa ja muutaman siiderin nauttiessa. La itse koulutus, saunomista, grillaamista lisää ja "muumilimsan"juontia. Tuli myös laulettua sen verran, että tuntee sen kyllä kurkussa. sattuu! Haikeana mietittiin ystäväni Elinan kanssa sitä, että kyseessä oli viimeinen TROL-koulutuksemme. Olemme kummatkin lopettamassa opiskelija-aktiivi toimintaa, ja koska olemme kummatkin niin pitkään olleet näissä kuvioissa kiinni, on tällöin lopettaminenkin hankalaa ja hyvin sydäntä riipaisevaa. Onneksi, olen löytänyt itselleni jo uuden aktiivi toiminta paikan tuolta assyjen puolelta, mutta mitäs me ellulle keksittäisiin? :)

Huoh, ehkä en vielä murehdi tulevia, on tässäkin ajassa ja hetkessä tarpeeksi murehdittavaa.
Paljon ajatuksia, irrallaan olevia palasia, joista on vaikea saada otetta, jotka on vaikea kasata yhteen. En ole enään varma mitä haluan elämältä, en ole varma mitä etsin. Uskon kuitenkin, että kun löydän sen, niin tiedän sen todeksi. Sitä hetkeä ja tunnetta odotellessa, tuudittaudun ajatukseen, että huomenna on kaikki oleva paremmin. <3


Laura

Assembly Summer 2007 on ohitse. Sunnuntaina pistettiin valot takas päälle ja alettiin siivoaminen.
Huh! miten voikaan, että tuohon aikaan mahtui niin paljon mahtaia ihmisiä, uusia kokemuksia hauskoja vitsejä, työtä, hikeä, iloa ja surua. Tapahtui legendaarisuuksia.. Kuten koko Ville Suominen-jupakka. Pahoitteluni Villelle. Tosin, myönnettäköön että jotkut remix versiot ville.mp3:sta on ollut aika mukaansa tempaavia.
(toim. huom. jos et tiedä kuka/mikä/mitä Ville Suominen on, niin googleta jos kiinnostaa, en ala sitä käymään tässä enään lävitse sen enempää, tosin mainittakoon, että villeen liittyvät slaidit ovat kuuluisimmat slaidit jotka koskaan olen tehnyt tai tulen tekemään)

Tapahtuma meni itsessään aivan liian nopeasti ohitse, tuntuu siltä, että minulta jäi paljon kokematta ja näkemättä. Toisaalta, vietinkin melkein koko ajan aikani työpisteessäni sali-av:ssa, en osannut olla muualla, enkä toisaalta halunnutkaan siitä lähteä. Siellä oli hyvä olla, ihanien ihmisten keskellä. Työskentely myös tiimimme kanssa oli hyvin mutkatonta ja helppoa. .. ainakin sen jälkeen, kun pääsimme yhteisymmärrykseen työvuoroista. ;)

Aivan mahtavia compoja oli esillä tänä vuonna! ja ne suurimmat ja odotetuimmat: 64k-kompo ja Demo-kompo varsinkin, niiden entryt olivat aivan vertaansa vailla! Pahoitteluni koko sali-av:n puolesta, että Demo-kompo oli myöhässä öh.. köh... hieman. mutta meillä taisi olla hieman, pahaa karmaa mukana siinä vaiheessa kun tajuttiin että nettiyhteys on rikki, edittikone on rikki, pa-kamat pitää buutata.jne... huoh... no mutta, onneksi meidän tiimissä oli AIVAN mielettömän hyviä tyyppejä jotka osas hommansa ja vielä paljon ekstraa siihen päälle, ihmisiä, jotka osasi ratkasta ongelmat. <3 paljon kunniaa ja arvostusta teille pojat!

Viimeisenkin kompon jälkeen, suurinosa orgeistakin painui nukkumaan. Mutta minä ja Tiina jäätiin yövuoroon valvomaan ja vahtimaan tilanteita.
Areenalla nähtiin yön aikana Omena kompo (joka oli meidän järjestämä, kaikkia pyydettiin lataamaan "olen omena" koneelleensa ja soittamaan sitä samaan aikaan),
letkajenkka (hetken mielijohteesta kävijöiden oma idea, jo perinteeksi muodostunut la-su yön letkis, joka oli parhaimmillaan LIIAN pitkä. tuubessa oli letkasta videomatskuu,( sali-av pahoittelee, että emme ehtineet löytämään mistään siihen hätään musiikkia.. ensi vuodeksi hommaan sen paikalle vaikka mikä tulisi!)
Yön aikana oli myös mielenkiintoinen juoksukilpailu erään pojan ja secun miesten kesken, secut voitti. Soitimme myös muutaman toive biisin, sekä eräät nuoret toivat minulle esitettäväksi ison julisteen jossa oli 250 allekirjoitusta partyvierailta, jossa vedottiin siihen että nuorten ystävä lopettaisi röyhtäilyn. Tämä esitettiin kahden sliden osiona screenillä.

Pääsin nukkumaan sunnuntaina kymmenen aikoihin, heräsin kolmen aikoihin ja purkaminen alkoi neljän jälkeen. Purku oli meidän osalta valmis kymmenen aikoihin, jonka jälkeen siirryimme ravintolaan helsingin keskustaan ja otimme tuoppia hyvässä seurassa ja lasia nostellen ja toisiamme kehuen ja mokille nauraen. Viikon työt ja kiireet ja stressaaminen oli ohi. Haikeana katsoin pöytä seuruettamme ja mietin, että on vielä puoli vuotta kunnes saan tehdä heidän kanssaan taas hetken ajan yhdessä töitä. Toivottavasti löydämme yhteistä aikaa jossain muissakin merkeissä. Assy 07 oli loistava tapahtuma! :) Minulla oli todella hauskaa, toivottavasti myös muillakin! Nähdään Winttereillä... tai vuoden päästä Summereilla! o/

<3 Clara/Sali-AV

Sain nukuttua hyvin. Kiitos hjalliksen sisustajille, jotka on asentanut nuo sohvat tuohon yhteen tilaan jossa olemme saaneet nukkua. hyvät on sohvat. :)

Tapahtuma on mennyt yli puolivälin ja ainakin itselläni alkaa tulemaan jo vähän haikea fiilis.. Tämä ilta, tosin tuo vielä paljon haasteita tullessaan. Mutta niiden aika ei ole ihan vielä.

Eilen illalla pääsin ohjaamaan Oldskool kompot, which was more than nice! Ne meni tosi hyvin, ja olin hyvin ylpeä tiimistämme joka toimi todella hyvin yksiin. Kiitos äänimiehelle, editille, scalaajalle.. jne.

jep jep, mutta täytynee herätellä tässä vähän itseään lisää, ja sitten lähteä tekemään uusia projekteja. .. ei ole vähään aikaan kuulunutkaan "olen omena" - biisiä lähestyviltä.. voisiko joku soittaa sitä vähän paremmista popeista?? kiitos.


jep jep.. tää liikkuu taas.


<3 Clara

Parin päivän työ alkaa olemaan lopuillaan täällä Hartwalilla.
Viimeisiä testauksia vaille valmis. Ja jos winttereillä luulin että mikin pito lavalla oli "hieman" omituinen työ, niin tilanne kyllä korjattiin äsken, kun pääsin seisomaan lavalle siksi aikaa kun spotlightit asetettiin asemiinsa. :)

Olen nyt saanut kuulla muutamalta tutulta vähän kuittailua siitä, että kuulemma olen liikaa puhunut tästä tapahtumasta ja siihen liittyvistä asioista. Ilmeisesti jopa niin paljon, että heitä vähän hymyillyttää ja naureskelee tuolla kylänraiteilla. :) Naureskelkoon, jos eivät voi ymmärtää että jokin asia voi ihmiselle olla tärkeä ja siitä haluaa puhua, niin onpa kumma juttu.. aikuiset ihmiset. Tästä eräänlaisesta konfliktista tuli mieleeni myös se, että kuinka ihmiset voivat välillä olla hyvin tunteettomia ja eivät ymmärrä että niin se metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.

Eräs läheinen ystäväni, jolle tykkään avautua (ja haluaisin jakaa enemmänkin asioitani hänen kanssaan) ei ole "kuuntelija" ihminen. Hän aina olettaa, että minä kuuntelen hänen ongelmiaan ja reagoin hänen tarinoihinsa.. (huolimatta siitä, kuinka moneen otteeseen olisin tarinat kuullu tai kuinka aihe ei minua voisi vähempää kiinnostaa).. mutta jos minä haluan hänelle kertoa päivästäni, tai asioista jotka ovat minua mietittänyt, niin hän vaihtaa puheenaihetta tai tekee jotain muita asioita samalla kun puhun hänelle. Tämä käytös loukkaa minua, ja tuo välillä minulle tunteen, että en jaksa edes keskustella hänen kanssaan niin usein. Kyse ei ole siitä, että meillä olisi huonot välit tai että emme olisi hyviä ystäviä, kyse on siitä, että hän on vain yksinkertaisesti ihminen joka ei kykene iloitsemaan muitten puolesta tai tuomaan esille omaa näkemystään asioista joista ei ole varmaa kokemuspohjaa.

Haluaisin auttaa ystävääni, opettaa hänelle kuinka tulla sosiaalliseksi, auttaa häntä ymmärtämään että muutkin ihmiset tulee ottaa vastaan ymmärtäväisin mielin.
Entinen "anoppini" aikanaan sanoi minulle "Laura, kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen." Ja mielestäni hän oli oikeassa. On todellakin ihmisiä, joiden kanssa ei vain yksinkertaisesti henkilökemiat osu yhteen, mutta ei se tarkoita sitä, että heille pitäisi olla töykeä tai että heidät tulisi kokonaan unohtaa ja kääntää heille selkänsä. Kyllä heillekin voi hymyillä ja olla ystävällinen. Myös näiden elämänohjeiden, joiden mukaan haluan elää, tuo minulle usein paljon huonoa mieltä, kun en voi aina käsittää sitä, miksi muut ihmiset eivät tajua asiaa samalta kannalta kanssani(?)

Olisi tietenkin liikaa odotettu ja vaadittu, että kaikki toimisi samalla tavalla. Mutta eikö tämäkin olisi aihe, johon olisi kuitenkin hyvä pyrkiä? Eikö olisi kaikille paljon helpompaa ja mukavampaa, jos asiat osattaisiin käydä läpi niiden oikeilla nimillä? ja kuinka voisi iloisesti tervehtiä toista vastaantullessa, kun kääntää päätä ja teeskennellä että ei ole toista ihmistä huomannutkaan?

Yhden muunkin huomion tein vähä aika sitten kun tapasin erään tutun, jonka kanssa oli hetki aikanaan, joka oli ehkä hieman enemmän kuin ystävyyttä. Emme olleet tavanneet vähään aikaan ja kun tapasimme niin hän sanoi nopean "moi":n ja meni ohitse (toisaalta, hänellä ehkä oli kiire. mutta mielestäni tämä tervehdys ei ollut ehkä sitä mitä olisin ajatellut sen olevan) Myöhemmin sinä päivänä, törmäsimme toisiimme uudemman kerran, kummallakaan ei ollut kiirettä ja jäimme "juttelemaan", tosin, tämäkin hetki oli lähinnä hieman kiusallinen, kun kummallakaan ei ollut mitään sanottavaa toisilleen. Miten onkin mahdollista, että ihmiset, jotka ennen olivat läheisiä toisilleen, niin heillä ei pian olekaan enään mitään keskusteltavaa(?). Tämä ilmiö, on mielestäni aika pelottava.

Huoh, minulla on selvästi ollut liikaa vapaata aikaa tänään, kun olen ehtinyt miettimään taas näin isoja asioita. :)
... Nälkä alkaa tulemaan ja ehkä hieman väsyttääkin.. lupasin Tatulle ja Matiakselle, että menen tänä yönä nukkumaan kunnon yöunet. Täytynee pitää lupauksesta kiinni. :) Mutta ei ihan vielä.. menen siis tekemään löytöretken orgin cateringin puolelle.

kauniita unia kaikille ja huomenna (tai siis tänään) Areenalle tuleville vieraille ISO Tervetuloa. Toivottavasti viihdytte! :)


<3 ylpeä AsmOrgin ja Livecrewn jäsen.

Hip hei! Terveisiä Areenalta. Täällä on tullut palloiltua nyt kuutisen tuntia ja kivvaa on ollut.
Rakentelu meneillään, tosin odotellaan vielä tuon Tumun kanssa meidän scala-koneita.. joten, nyt voi ottaa vaikka vähän rennommin ja irssailla tässä välissä.

Harmittaa, kun ei omista digikameraa niin ei voi näyttää näitä erivaiheita mitä tässä rakentelussa on, ehkä ulkopuolisetkin sitten ymmärtäisivät vähän paremmin sitä, millainen työvoima on tämän tapahtuman rakentamisessa takana.

Huomenna on luvassa taas enemmän rakentelua ja ohjaamisen harjoittelua. hardly can't wait. :)

Oli myös hassua tavata muutama tuttu jo nyt täältä orgin puolelta, jotka aiemmin on vain tiennyt irkistä. :D hih. alan olemaan ehkä oikeasti hieman nörtti... tai siis, riippuu tietty siitä että miten "nörtti" määritellään.

Itse olen aina mieltänyt "nörtiksi" ihmisen, jonka sosiaalliset suhteet on verkossa ja muutenkin elämä on siirtynyt enemmän tietokoneiden ihmeelliseen maailmaan, unohtaen ympärillä pyörivän oikean maailman...

...ja kiitos tästä kaikesta nörttiydestäni taitaa mennä isälleni, joka aikanaan osti minulle ensimmäisen tietokoneeni! Siihen aikaan Windows 3.0 oli iso juttu, ja muistia koneessa ei ollut juuri laisinkaan (ainakaan nykyisiin kapasiteetteihin verrattuna) ja pelitkin oli kivasti jotain DOS-versioita. ah. se oli sitä aikaa. Niin! ja isältänihän me myös saimme ensimmäisen "kannettavankin" tietokoneen, joka oli mallia PAINAVA ja jonka näyttö oli söpön oranssi.
Pienillä heiveröisillä käsillä jaksoin raskaan salkun juuri ja juuri nostaa sängyn alta ehkä sängyn päälle. Oli erikivaa pelata pasianssia sängyllä maaten, ei ole kyllä paljon asiat muuttunut niistä ajoista, edelleen harrastan samaa :D

Ootteko muuten koskaan kokenut tyhjää Hartwall Areenaa, jossa soi täysillä Nightwish:in Ghost Love Score? .. niin, olisittepa ollut täällä. almost same as real thing. just almost.

jeps, kärppä kuittaa, mutta vain hetkeksi. :)

<3

Nukkumaan menin ennen yhdeksää ja heräsin sateen aiheuttamaan rapinaan ja ropseeseen kolmen aikoihin, sen jälkeen unta ei enään tullutkaan. Loppuyö meni mukavasti Harryn ja kavereiden seurassa. jos vaikka tekisi aamupalaa, ja alkaisi henkisesti valmistautumaan tähän päivään. ;D


countdown: Areenalle aikaa jäljellä: 5 h 15 min.


jännitys tiivistyy..

Kassit on nyt pakattu.. ja niitä on taas yllättävän paljon.
Kysymys kuuluukin, kuinka helvetissä saan roudattua kamat junalle ja areenalle? huoh.

Koska olen nainen, on väistämätöntä että mukana on useampi vaatekerta (joista puoliakaan en kuitenkaan käytä) ja on myös väistämätöntä että mukana on paljon sälää, jolla tuskin teen yhtään mitään "varmuuden vuoksi kuitenkin". argh. Olisi ihanaa, jos osaisi lähteä reissuun vain hammasharja ja lompakko mukana ja katsoa mitä tuleman pitää. No such luck.

Tavaraa on siis liikaa, joudun ehkä pestaamaan itselleni kantojuhdan huomiseksi. :)

Menen ehkä siis ajoissa nukkumaan, että jaksan huomenna olla pirteä ja iloinen, jännityksellä odotan mitä huominen tuo tullessaan ja kuinka ihanaa on taas nähdä tuttuja naamoja Hartwall Areenan käytävillä.

Countdown alkakoon, huomenna klo.12.00 pitäisi olla siis areenalla, siihen on 16h aikaa. \o/

Päivityksiä rakentamisesta ja tapahtumasta seuraa myöhemmin, nyt hampaiden pesulle ja unimaille.

<3 Laura

Assembly Summer 2007 lähenee \o/
Tiistaina on muutto Hartwall Areenalle. Nyt kun se on melkein jo täällä, niin melkein jo toivon ettei se ihan vielä tulisikaan. Koska itse tapahtumaviikko menee niin nopeasti, että jää melkein vain huonomieli siitä että se onkin jo ohitse. Voi kun aika menisi vähän hitammin.

Huomaan että en ole ehtinyt edes miettimään, että mitä pitäisi ottaa mukaan, saatikka että olisin pessyt vaatteita tms. Huoh. huomenna on ehkä aloitettava pakkaaminen ja asioiden järjestäminen, jotta voin hyvillä mielin olla poissa koko ensi viikon.

-silmälaput -check!
-korvatulpat -check!
-makuupussi
-makuualusta
-vaatteita
-pesuaineita
-tietokone
-potkulauta
...... koko pieni maailmani.. hitto.. mulla on mun mp3 soitin vieläkin hukassa.
Missäköhän välissä ehtisin senkin etsiä mukaan otettavaksi (?)

Tässä se taas nähtiin, luulin olevani ajoissa liikenteessä, ja nyt huomaankin että olen melkein myöhässä. :D cest la vié