IRC-Galleria

Vainajien kuljetus on arvokasta ja vaativaa työtä. Perusajo on ihan mukavaa - Haet arkun, sitten haet vainajan. Paikat ovat terveyskeskuksia, sairaaloita, oikeuslääketieteellisiä/patologisia laitoksia. Asetat vainajan arkkuun. Siistit, sommittelet, puet, kampaat. Arkutettua viet vainajan välisäilöön johonkin paikalliseen kylmiöön. Siunauspäivän koitettua kuljetat vainajan siunaspaikkaan(kirkko, siunauskappelit)ja siunauksen loputtua haudalle tai krematorioon. Vaihtelee.. Joskus homma on haastavaa. Tätä voi kukin itse päätellä, miettien miten kaikin mahdollisin tavoin ihminen voi menehtyä. Ja mihin kuntoon jää. Vainajien painohan vaihtelee 30-200kg + arkun paino, joka on keskimäärin n. 40kg. Ottaen huomioon nostelut autoon, kylmiöihin, kirkkoihin jne. on tämä homma sangen vaativaa fyysisesti, vaikka käytössä on tarpeen tullen apumies jos useampi, ja monissa laitoksissa on nostokärryt. Sanoisin että homma edellyttää jonkin verran voimaa, ja etenkin selän kanssa kannattaa olla varovainen. Yleensä kuljettaja pyörii omassa pitäjässä, mutta silloin tällöin tulee pitkiä matkoja, kenties jopa ulkomaille asti. Kaikkeen pitää olla valmis, kaikenlaisia erikoishommia voi tulla. Omaiset kun ovat kaikki yksilöllisiä toivomuksiensa ja tarpeidensa mukaan. Lähtökohta on että kaikki mahdollista kun palvelemme heitä.

Kuljettaja kohtaa työssään surevia omaisia. Tällöin on osattava käyttäytyä arvokkaasti ja oltava joustava. Hyvä käytös ja fiksu asenne ovat edellytyksiä työhön. Miksikään terapeutiksi ei tarvitse ryhtyä, tehtävänäsi on kuljettaa ja ajoittain palvella omaisia parhaasi mukaan. Huolellisuus on kaikessa tässä ratkaisevaa! Virheitä sattuu kaikille ihmisille kaikilla aloilla. Tällä alalle ne vaan ovat kohtalokkaita..

Alalle ei ole virallista koulutusta. Vaikka joku joskus taisi mainita hautaustoimistojen liiton järjestämistä kursseista.. empä ole nähnyt moisia. Selvää on kuitenkin että kuljetus-, palvelu- sekä asiakaspalvelulualan kokemuksesta on hyötyä. Mainittakoon vielä että edustava ulkonäkö on melko ratkaiseva jos marssit töitä kysymään. Tarkoittaen ettei naama nyt ole täynnä läväreitä, tatskoja tai muuta huomiota herättävää. Omaiset eivät useasti moista hyväksy.

Kuljettajaksi pääsee yleensä erinäisten suhteiden kautta. Pieni ala, pienet piirit - pieni luotto. Ei ole tietenkään mahdotonta päästä tuntemattomana. Kannattaa kysellä ihan suoraan hautaustoimistoilta. Muuta tapaa ei oikein ole, varmasti osaavat neuvoa eteenpäin jos heillä ei ole hommaa.

Mä katsettansa turhaan hai. Näin pohjattomat silmät vain. Kun katsoin
niihin tunsin että häntä rakastan. Voi poikaparka kuolemaa, ei yksikään voi rakastaa. Vain hengen sulta veisin kylmin jäisin suudelmin.

Sun täytyy olla vanki maan, ei sielus pääse kahleistaan. On yksinäisyys kohtalosi auttaa voi mä en. Sä vaikka kaiken oikein teet, sua seuraa aina kyyneel. Ei murheistansa irti pääse koskaan ihminen.

Hän saapuu vielä tiedän sen. Kun aika vierii täyttyen. Niin silloin suostuu varmaankin hän yhteen suudelmaan. Suudelman kun hältä saan, voin vihdoin jättää kylmän maan. Ja silloin pääsee sielunikin irti kahleistaan. En enää pelkää kuolemaa nyt kaiken ymmärrän.

Valheet iltaan jää,
loput pohjaan painuu,
haavan yöhön viiltää.
Uni loppu on, sana tahditon
sitoi jalat tanssijan,
köydet kiinni jää.

En enää opi tanssimaan,
istun alla tyhjän taivaan.
Yö miettii vaieten
kanssa syyllisen.
Jokainen muisto on portti vain,
jonka omatunto sulkee.
En enää opi tanssimaan,
en enää koskaan uudestaan.


En halua muistaa suudelmaa,
en ääntäs luoksein kutsuvaa.
Kaiken vain kuiskaus vei,
unohdusta kaipuu salli ei.
Muistot juuttui kallioihin,
kun hyöky iski tanssijoihin,
aalto kaatui kuiskaten.
Tiedät valheen.