IRC-Galleria

"Asiaintilan vahvinta varmuusastetta merkitsevät partikkelit tietysti, toki, kyllä sekä sanaliitto totta kai osoittavat, että puhuja on vakuuttunut esittämänsä tiedon paikkansapitävyydestä ja pyrkii vakuuttamaan siitä vastaanottajiakin."

Iso suomen kielioppi § 1608

Ks. myös: http://en.wiktionary.org/wiki/tottakai

Englannin tunneilla päntätään (tai ainakin silloin päntättiin, kun minä olin koulussa) sitä, mitä olla-verbin muotoa milloinkin pitää käyttää. Totta kai se on tärkeää tietää englanniksikin, mutta panostetaanko saman asian opetteluun äidinkielentunneilla tarpeeksi...

Jotain voi päätellä tämän tapaisista ilmaisuista:

Omistatko pitkät hiukset?
Omistaako hän kauniin hymyn?
Minkälaisia tunteita omistat häntä kohtaan?

Ehkä äikkämaikat eivät selaa Galleriaa, mutta pian pitäisi havahtua painottamaan olemisen ja omistamisen oikeaa käyttötapaa:

OIKEIN: Onko sinulla pitkät hiukset?
VÄÄRIN: Omistatko pitkät hiukset?

OIKEIN: Onko hänellä kaunis hymy?
VÄÄRIN: Omistaako hän kauniin hymyn?

OIKEIN: Minkälaisia tunteita sinulla on häntä kohtaan?
VÄÄRIN: Minkälaisia tunteita omistat häntä kohtaan?

OIKEIN: Onko sinulla jano?
VÄÄRIN: Omistatko sinä janon?

Tietyissä tapauksissa molemmat vaihtoehdot käyvät:

OIKEIN: Onko sinulla kissa?
OIKEIN: Omistatko kissan?

OIKEIN: Onko sinulla paljon rahaa?
OIKEIN: Omistatko paljon rahaa?

Näissäkin on tilanteesta riippuen pieni merkitysero. Onko sinulla auto? voi tarkoittaa autoa, joka ei välttämättä ole oma, mutta on kuitenkin henkilön käytössä. Omistatko auton? tarkoittaa jo selvemmin sitä, että auto on ikioma. Onko sinulla paljon rahaa? viittaa mukana olevaan käteiseen, kun taas omistatko paljon rahaa? viittaa henkilön säästöihin kokonaisuudessaan.

MUISTISÄÄNTÖ: Kiinteästi ihmisessä olevat asiat, piirteet ja tunteet "on", irtaimistoa voidaan "omistaa".

Tatuoinnit ja lävistykset kuuluvat ensimmäiseen ryhmään.

OIKEIN: "Jonnella on järkyttävä lävistys."
VÄÄRIN "Jonne omistaa hienon lävärin."

OIKEIN: "Millalla on aika mauton tatuointi."
VÄÄRIN: "Milla omistaa hienon tatskan."

Ai niin... Tässä hommassa ei saa olla jyrkkiä mielipiteitä. Jatketaan siis asialinjalla.

Vaatteet ja korut ovat näiden kahden välimaastossa. Niitä voi omistaa (niitä on kaapeissa ja laatikoissa), mutta toisaalta silloin, kun ihminen käyttää niitä, "hänellä on sininen paita ja hopeiset korvakorut".

---

Vähän aiheeseen liittyvä, tosin enemmän aikuisten kielenkäytön ongelma on sana "omata". Kirjoitan siitä joskus erillisen jutun, jos jaksan. Lyhyesti sanottuna ongelma on sama, mutta sana eri:

SUOSITELTAVA: Onko sinulla hyvä kielitaito?
VÄLTETTÄVÄ: Omaatko hyvän kielitaidon?

Jos joku on sitä mieltä, ettei pilkkuja tarvitse käyttää, tai ettei niillä ole merkitystä, luepa seuraava lause, jonka vapaasti lainaan eräästä blogista.

"Käytii korkeasaares kattomas sukulaisia ja sit laival."

Ottamatta kantaa siihen, mitä lajia kirjoittajan sukulaiset edustavat, jää epäselväksi sekin, nähtiinkö sukulaisia myös laivalla.

Yhdellä pilkulla lauseesta tulee paljon fiksumpi:

"Käytii korkeasaares, kattomas sukulaisia ja sit laival."

Olin melkein unohtanut, mutta tässä tulee
Koogeepeebee-kyselyn oikeat vastaukset.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa mainittiin teonsanan torpata, joka urheilukielessä on yleistynyt tarkoittamaan vastustajan fyysistä estämistä, yleensä jääkiekossa pelaajan taklaamista. Muissa yhteyksissä torppaaminen voi tarkoittaa jonkun suunnitelman estämistä tai vaikka miehekästä tuuppaamista.

Mitähän seuraavaksi torpataan. Pitäkää silmät ja korvat auki.



"Se [torppaaminen] on merimiesslangia ja tarkoittaa siivoamista. Minun ensimmäisiä laivatöitäni oli ottaa levanki ja pytsi ja torpata alakongin skotit ja turkki. Laivatöissä ollut urheiluselostaja Raimo "Höyry" Häyrinen toi sanan jääkiekkopeleihin, missä torpattiin eli siivottiin vaikkapa maalinedustaa. Maakravut sitten luulivat sanan tarkoittavan kaikenlaista tappelua, mitä pelin aikana tehdään. Vastaavanlainen merenkulkutermin väärinymmärrys on reivata suuntaa. Reivaaminenhan tarkoittaa purjepinta-alan pienentämistä vaikkapa kovassa kelissä, ja se vaikuttaa laivan nopeuteen."

http://yle.fi/radio1/kulttuuri/aristoteleen_kantapaa/viikon_sitaattivihje/pasi_heikura_torppauspaiva_35800.html

Lisää keskustelua torppaamisen merkityksestä löytyy... mistäpä muualtakaan kuin Suomi24:n keskustelupalstalta.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6072349

Uutisessa oli lause:

"Lapset löytyivät poliisin omien toimenpiteiden aikaansaannoksena, kun Satakunnan poliisilaitoksen poliisipartio sai näköhavainnon autosta."

Miten kirjoittaisit tuon järkevämmin?

Oma ehdotukseni: "Satakunnan poliisilaitoksen partio löysi lapset saatuaan näköhavainnon autosta."

(Alkuperäisestä tekstistä ei selviä, huomasiko poliisipartio auton, vai tuliko näköhavainto ulkopuoliselta.)

Idea kyselyyn tuli siitä, kun muistin sellaisen asian kuin MS-DOS-komentokehote. :)

Tässä oikeat vastaukset:

Mistä tietää, tuleeko j vai ei?

J-kirjain ei katoa tekijän muuttuessa monikolliseksi: suunnistaja -> suunnistajia tai tekijä -> tekijöitä.

Mistä tietää, onko yksikössä j?

Vaikka päättelemällä ja kokeilemalla.

• Sanassa tekijä on j. Haltija on tekijä, koska hänen tehtävänsä on hallita omaisuutta. Haltia tarkoittaa perusmuotoisena vain taruolentoa. Vartijan tehtävänä on vartioida, lentäjän tehtävänä lentää jne.
  
• Jos sana kuulostaa ilman j-kirjainta verbiltä, se on todennäköisesti verbi: kahmia (verbi) / kahmija (substantiivi, se joka kahmii).
  
• Vertaa tapaukseen, jossa on kaksi samaa vokaalia: ostaa (verbi) / ostaja (substantiivi, se joka ostaa) tai putoaa (verbi) / putoaja (substantiivi, se joka putoaa).
  
• Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta jonkin toisen substantiivin monikkoa, se on todennäköisesti jonkin toisen substantiivin monikko: lukioita (monikko sanasta lukio) / lukijoita (substantiivi, monikko, he jotka lukevat).
  
• Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta substantiivin monikkoa ja verbiä, se on todennäköisesti substantiivin monikko ja verbi: kuokkia (substantiivi, monikko sanasta kuokka ja verbi) / kuokkija (substantiivi, se joka kuokkii).

Aina j-kirjainta ei tekijäsanassa kuitenkaan ole, vaikka se saattaisi sinne äänteellisesti sopia.
Esimerkkinä s-loppuiset: kauppias (kauppiaita) ja valtias (valtiaita).

Kirjoitin vähän aikaa sitten blogimerkinnän Käyttäjä, tunnus ja käyttäjätunnus, jossa päivittelin yhdyssanojen lyhentämistä siten, että perusosa pudotetaan pois.

Tutuin esimerkkihän on tietenkin Irc-gallerian lyhentäminen muotoon Irc. Lähes yhtä yleinen on Facebookin lyhentäminen muotoon Face.

Valitettavasti tuommoinen lyhentäminen ei toimi, ellei lukija/kuulija/keskustelukumppani voi asiayhteydestä päätellä, mistä on kyse.

Esim. 1: Lisäsin Irciin kuvia.

Tästä voi aika selvästi päätellä, että tarkoitetaan Irc-galleriaa, koska Irc on tekstipohjainen pikaviestintäpalvelu, eikä sinne voi laittaa kuvia (ellei ascii-grafiikkaa lasketa).

Esim. 2: Oltiin eilen kaverin kans webissä.

Tästä ei voi suoraan päätellä, tarkoittaako ilmaisu sitä, että kaverukset ovat olleet netissä (World Wide Web) vai sitä, että he ovat käyttäneet verkkokameraa (web cam).

Tämän tyyppinen lyhentäminen aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä, varsinkin jos sanan osien merkitys ei ole tuttu. Siitä syystä Irc merkitsee monille pelkästään Irc-galleriaa ja webbi webbikameraa. Tuskin kukaan nimittää webbipalvelinta webiksi. Se on palvelin, serveri tai servu.

Eihän kirjakauppakaan ole kirja!




En tykkää pitkistä saarnoista, joten en kirjoita taaskaan tämän pitemmästi. Kommentoida saa.


LÄHTEITÄ JA OHEISLUKEMISTA:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdyssana
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/yhteen_vai_erikseen/yhdyssanat_ja_sanaliitot/
http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC
http://fi.wikipedia.org/wiki/ASCII-taide
http://fi.wikipedia.org/wiki/World_Wide_Web