Kesäkuussa sitä aina muistaa, että vaikka tämän maan talvet ovatkin ankeaa elettävää, suomalaisen kesän ansiosta se on kaikki sen arvoista. Valoisat yöt, jolloin aurinko ei laske, ympäri vuorokauden kuuluva lintujen laulanta...
Rautavaaralla ei tule välitettyä ulkonäöstä liiaksi, mutta ehkäpä täällä olisi hyvä ajaa pois tämä naamakarvanturreikko.
Eräitä korpiharrastuksiani ovat olleet metsätyöt (oksien karsiminen yms) ja puutarha. Vaikka oksien karsiminen on oikeasti hauskaa, veikkaan ettei siitä saisi kovinkaan kiinnostavia ja tasokkaita kuvia ("tässä on kasa oksia jotka karsin", "tässä ovat karsitut puut"). Onneksi toisesta ajanvietteestä saa.
Japanin kääpiöakileija
Lehtoakileijaa useissa eri väreissä: violetti-valkoinen, valkoinen, vaaleanpunainen, kokonaan violetti. Etenkin valkoinen ja punainen ovat kohtuu harvinaisia värejä.
Punainen onnenapila, idänunikko, keltamaksaruoho
Rentoakankaalin kukinta on jo loppupuolella, mutta on se vielä ihan komea katsottava. Kimalaiset rakastavat sitä.
Että näin tältä erää jee jee!