Mietin tuossa mainoksen jälkeen, että jos joka toinen suomalainen kuolee sydän- ja verisuonitautiin, niin miten silloin käy, kun ne taudit on kitketty? Eikö sitten jokatoinen enää kuolekaan? Entä mitäs ne jokatoiset, jotka ei kuole noihin tauteihin? Mihin ne kuolee? Ja kuoleeko ne myöhemmin?
Uusimmat blogimerkinnät
- Materiaaa! 12.08.
- Ruokahalua ja aurinkoa! 02.06.
- Kulinarismin hetkellinen kuolio. 22.03.
- Malttamatonta 21.03.
- Hirviääää! 12.03.
- Rauha. 21.02.
- [Ei aihetta] 08.02.
- ... 07.02.
- Minuksi. 03.02.
- Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen 02.02.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2007 (14)
- ▶ elokuu 2007 (1)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ maaliskuu 2007 (3)
- ▶ helmikuu 2007 (5)
- ▶ tammikuu 2007 (4)
- ▶ 2006 (22)
Blogi
Jokatoinen.Tiistai 30.01.2007 21:47
Ajatus.Tiistai 30.01.2007 17:42
Kallossa takoo vain lohikeitto. Kerro siinä sitten syviä tuntojasi. Hormoonit kihisee sisuksissa sekä rammsteinin saksa. Sanovat, että kun raskauden loppupuolella lapselle kuunteluttaa musiikkia, se rauhoittuu siitä musiikista myös synnyttyään. Entä jos soittaa metallia? Kai mikä vain musiikki käy, kunhan se on samaa. Minä taidan siis soittaa sitä Rammsteinia Hupsikselle, kun aika koittaa. Eihän kukaan muutenkaan luvannut, että tämä maailma ikuisuuksiin asti kauneinta katsottavaa olisi.
*syötyänsä*
Olen pohtinut enemmän kuin vakavasti viime aikoina, kuinka säilyttää hulluutensa ja rock 'n roll äiti-ihmisessä. Itsessäni, tarkemmin ilmaisten. Uudessa Imagessa, jonka juuri köpöttelin hakemasta pakkassäässä postilaatikosta ja joka on aina hymynaiheuttavaa postia, näyttää olevan juttu muutamasta muusikkoperheestä lapsineen. Ja siitä, miten lapsentulo muuttaa vai muuttaako. En ole vielä asettunut mukavasti sohvalle tekstejä lukemaan. Aihe on ajankohtainen muutenkin, joten palasin pohtimaan koneelle.
Minusta ei saa tulla liian äitimäinen, jämäkkä, aikuinen, järjestelmällinen ja vallitseva. Minä haluan pysyä äitiyden lisäksi hulluna naisena, rentona, lapsena itsekin, sekasortoisena ja tasavertaisena. Minun täytyy muistaa mennä lapsoisen kanssa ihmettelemään maailmaan kuin hänkin sen tekee. Nauraa, huutaa ja laulaa, hillua, tanssia ja hihittää. Kieriä lumihangessa, maata nurmikolla ja tuijotella tähtien kaukaisuutta. Ehkä pelkään turhaan, mutta parempi tiedostaa riskit, niin ehkä voi asioille jotakin tehdä.
MINÄ TAHDON OLLA HULLU ÄITI!
*syötyänsä*
Olen pohtinut enemmän kuin vakavasti viime aikoina, kuinka säilyttää hulluutensa ja rock 'n roll äiti-ihmisessä. Itsessäni, tarkemmin ilmaisten. Uudessa Imagessa, jonka juuri köpöttelin hakemasta pakkassäässä postilaatikosta ja joka on aina hymynaiheuttavaa postia, näyttää olevan juttu muutamasta muusikkoperheestä lapsineen. Ja siitä, miten lapsentulo muuttaa vai muuttaako. En ole vielä asettunut mukavasti sohvalle tekstejä lukemaan. Aihe on ajankohtainen muutenkin, joten palasin pohtimaan koneelle.
Minusta ei saa tulla liian äitimäinen, jämäkkä, aikuinen, järjestelmällinen ja vallitseva. Minä haluan pysyä äitiyden lisäksi hulluna naisena, rentona, lapsena itsekin, sekasortoisena ja tasavertaisena. Minun täytyy muistaa mennä lapsoisen kanssa ihmettelemään maailmaan kuin hänkin sen tekee. Nauraa, huutaa ja laulaa, hillua, tanssia ja hihittää. Kieriä lumihangessa, maata nurmikolla ja tuijotella tähtien kaukaisuutta. Ehkä pelkään turhaan, mutta parempi tiedostaa riskit, niin ehkä voi asioille jotakin tehdä.
MINÄ TAHDON OLLA HULLU ÄITI!
Uutiset apelle ja anopille! :DPerjantai 19.01.2007 16:16
Olen tämän tiedotteen
saadessanne noin
10 viikon ikäinen.
Kokoa minulla on vielä
vaivaiset 3 cm, mutta
lupaan kasvaa sinnikkäästi
ja aiheuttaa emoalukselleni
enää vain vähän aikaa
pahoinvointia.
Olen suunnitellut niin, että
jos kaikki menee hyvin,
pääsen pois täältä emoaluksen
komentokeskuksen ahtaudesta
noin elokuun puolenvälin jälkeen.
Nähdään siis silloin!
Ai niin, ja tuleva äitikkä ja isikkä
lähettävät myös paljon terveisiä.
Yritän olla heille kiltti pomo.
Yst. terveisin nimim. HUPSIS
saadessanne noin
10 viikon ikäinen.
Kokoa minulla on vielä
vaivaiset 3 cm, mutta
lupaan kasvaa sinnikkäästi
ja aiheuttaa emoalukselleni
enää vain vähän aikaa
pahoinvointia.
Olen suunnitellut niin, että
jos kaikki menee hyvin,
pääsen pois täältä emoaluksen
komentokeskuksen ahtaudesta
noin elokuun puolenvälin jälkeen.
Nähdään siis silloin!
Ai niin, ja tuleva äitikkä ja isikkä
lähettävät myös paljon terveisiä.
Yritän olla heille kiltti pomo.
Yst. terveisin nimim. HUPSIS
Uusilla urilla.Perjantai 05.01.2007 14:15
Noniin toverit. Paha olo on jatkunut nyt hyvin pitkälti tasan kaksi viikkoa. Mieli tekee vain salaattia, salaattia ja salaattia. Outo juttu tämä raskaus. Tervehdyttää ihmisen. Tein juuri tulevaisuuspäätöksiä, eli olla olematta huolissani työhönmenosta, sen teosta ja arvelin lopettavani juuri alkuun saamani projektin. Eli ennä mukaan aloittelevaan yritykseen. Ei sitä tässä kunnossa edes jaksa kuin myös kuitenkin 6kk päästä pitäisi lopettaa tyystin. Jos keskittyisi vaan siihen, että ehkä pääsee työkkäriin asti ensi viikolla, jos jonakin päivänä ei vaikka olisikaan niin paha olla :)
Tuntemuksia ei oikeastaan ole, sillä fysiikka jyrää yli kovaa kyytiä. Ja jos iltasella onkin parin tunnin rauha pahalta ololta, se aika menee miettiessä, että millainenhan minun lapsestani kasvaa. Ei ollenkaan miettiessä raskaanaoloa tai synnytystä ynnä muuta ylimääräistä ja pakollista.
Lataan nyt rauhoittavaa musiikkia mp3-tikulleni ja yritän käydä edes 30 min kävelyllä. Tällä sisälläolon vauhdilla kuntoni on pian niin huono, etten jaksa olla edes raskaana.
Tuntemuksia ei oikeastaan ole, sillä fysiikka jyrää yli kovaa kyytiä. Ja jos iltasella onkin parin tunnin rauha pahalta ololta, se aika menee miettiessä, että millainenhan minun lapsestani kasvaa. Ei ollenkaan miettiessä raskaanaoloa tai synnytystä ynnä muuta ylimääräistä ja pakollista.
Lataan nyt rauhoittavaa musiikkia mp3-tikulleni ja yritän käydä edes 30 min kävelyllä. Tällä sisälläolon vauhdilla kuntoni on pian niin huono, etten jaksa olla edes raskaana.
Vähemmistö ei vielä vallannut kotiamme.Keskiviikko 08.11.2006 13:48
Kun toiveet voittavat fysiikan
kun ei voi olla varma, mutta luulee
kun kipu vie pois kauniin ajan
ja särkylääkkeet syövät surun mennessään.
Tikut tanassa, kohti korkeaa talvitaivasta
me jatkamme matkaa
ja rakennamme uuden sillan
toivon lähteelle
kyynelten joen yli.
Ihmisnaisissa on voima aloittaa uudelleen
tai joskus
vain jatkaa sillä, mikä onni on annettu.
Siinä omani, keskenmenon viillon avaaman runosuoneni sykettä.
kun ei voi olla varma, mutta luulee
kun kipu vie pois kauniin ajan
ja särkylääkkeet syövät surun mennessään.
Tikut tanassa, kohti korkeaa talvitaivasta
me jatkamme matkaa
ja rakennamme uuden sillan
toivon lähteelle
kyynelten joen yli.
Ihmisnaisissa on voima aloittaa uudelleen
tai joskus
vain jatkaa sillä, mikä onni on annettu.
Siinä omani, keskenmenon viillon avaaman runosuoneni sykettä.
Sitäpä sitä ;)Sunnuntai 15.10.2006 22:16
Vähemmistön valta
Tähän on nyt tultu; melkein kaksikymmentä vuotta toimittajana - siis tiedotusvälineen edustajana - enkä jaksa enää keskittyä aamun lehteen. Eilen huomasin sanomalehden sijasta tavailevani sanoja valkoisesta potkupuvusta; "kisuliini", "repoliini", "pupuliini". Potkupuvun omistaja pöykötti maha maidosta pulleana vieressä sohvalla ja katseli kattolamppua nappisilmillään.
Jo kuusi viikkoa tämä uusi työnantajani on kouluttanut minua. Olen hyvä oppimaan: osaan jo hypätä sängystä kesken syvimpien unien ja juosta jääkaapilta hakemaan maitopulloa. Ymmärrän, että "NYT HETI" todellakin tarkoittaa nyt heti. Osaan myös vaihtaa vaipan, pestä pyllyn, laulaa aamukuudelta Pienen pieni veturi -nimistä laulua. Olen myös luonut kyseiseen veturilauluun nolostuttavan koreografian, joka sisältää mm. kovaäänistä pörinää. Mieheni sai sen salaa nauhalle. Nauha on piilotettu jonnekin. Jonain päivänä löydän sen nauhan.
Olen oppinut luopumaan mm. omasta ajasta sekä yöunista. Itse asiassa maailmassa on tällä hetkellä vain kaksi asiaa, joita kovasti haluaisin: nukkua enemmän kuin kolmen tunnin pätkiä sekä sen mustan t-paidan, jonka näin kaupungilla. Siinä on valkoisella teksti "Äiti on vähän väsynyt".
Tämä uusi työnantajani ei päästä minua helpolla. Kaljupääukkeli on todella kovaääninen ja vaativa, kiire on välillä kauhea, eikä äijä ole edes kuullut läkisääteisistä kahvipausseista. Toisaalta uusi pomoni tyytyy vähään ja on helposti hiljenettävissä - sitä ei voi sanoa monesta tämän päivän johtajasta.
Mikä oudointa, oikeaan työpaikkaani verrattuna jään rahallisesti tappiolle joka kuukausi, mutta palkkani on silti mielestäni maailman paras: voin vaikka vannoa, että pomoni hymyili minulle eilen! Turha tulla väittämään, että ne olivat vain ilmavaivoja.
Ja nytkö tekin haluatte vauvan?
Ihanko totta?
Ihanko aivan totta?
Mitä jos nyt kuitenkin vähän harjoittelisitte.
Käytännön Harjoituksia Niille, Jotka Haluavat Vauvan:
1. Hommatkaa vanha, kahvasta veivattava palosireeni. Toinen puoliso veivaa sireeniä keittiössä kello 3.45 aamuyöstä, toinen takoo nyrkillä mikroaalotouunia ja karjuu, että vauhtia senkin typerä masiina!
Kun kolmenkymmenen sekunnin päästä mikro sanoo ping, alatte haukkua toisianne: 20 sekuntia ON AIVAN TARPEEKSI eli se maito on TAAS aivan liian kuumaa! Kumppani alkaa huljutella maitopulloa kylmävesihanan alla - sireeni rääkyy korvan juuressa ja kummallekin kirkastuu sillä sekunnilla kaikki neljäsataa syytä, miksi sittenkin olisi kannattanut pysyä aikanaan sinkkuna.
2.Sekoittaakaa keskenään maitopurkin, kermatetran, viilipurkin sekä jugurttipurkin sisältö, siirtäkää neste pulloon. Laittakaa pullo helteiseen auringonpaisteeseen ja jättäkää liemi muhimaan koko päiväksi. Kaatakaa pullon lemuava liemi päällenne ja järjestäkää itsellenne sellaista tekemistä, ettette pääse vaihtamaan puhtaita vaatteita ennen iltapäivää.
3. Herätkää kello 2.00, 3.30, 4.15, 5.20, 5.40, 6.11 ja 8.00. Sen jälkeen yrittäkään luoda yksi kokonainen lause ja muistaa jonkun puhelinnumero.
4. Edellä mainitun yön jälkeen nauttikaa oma aamiainen kello 13.30. Se sisältäköön kupillisen kylmää kahvia, joka on seissyt pannussa kello 6.20 lähtien. Kinkkua, hedelmiä, muroja, maitoa tai jugurttia ei ole, koska kukaan ei ole ehtinyt kaydä kaupassa hakemassa muutta kuin vaippoja ja vastiketta.
5. Ostakaa elävä mustekala ja yrittäkää pukea sitä nukenvaatteisiin.
6. Yrittäkää a) lukea lehti, b) käydä suihkussa, c) imuroida, d) lakata varpaankynnet niin, että vasemmalla käsivarrella roikkuu koko ajan viiden kilon perunasäkki. Jos yritätte laskea säkin maahan tai sohvalle, kumppani rupeaa veivaamaan palosireeniä. Unohtakaa lehden lukeminen, suihkussa käyminen, imuroiminen sekä varpaankynsien lakkaaminen. Niihin on aikaa noin kymmenen vuoden päästä.
7. Hyväksykää, että talossa vallitsee nyt vähemmistön valta. Kun tämä viisikymmentäneljäsenttinen ja vajaa viisikiloinen hirmuvaltias pärähtää, te juoksette, laulatte, pesette, puette ja pörisette pienenpientä veturia kuin sillä tienaisi itselleen taivaan valtakunnan avaimet
Sille on nimikin.
Sitä kutsutaan rakkaudeksi.
(Eve Hietamies, kolumni, 2005)
Tähän on nyt tultu; melkein kaksikymmentä vuotta toimittajana - siis tiedotusvälineen edustajana - enkä jaksa enää keskittyä aamun lehteen. Eilen huomasin sanomalehden sijasta tavailevani sanoja valkoisesta potkupuvusta; "kisuliini", "repoliini", "pupuliini". Potkupuvun omistaja pöykötti maha maidosta pulleana vieressä sohvalla ja katseli kattolamppua nappisilmillään.
Jo kuusi viikkoa tämä uusi työnantajani on kouluttanut minua. Olen hyvä oppimaan: osaan jo hypätä sängystä kesken syvimpien unien ja juosta jääkaapilta hakemaan maitopulloa. Ymmärrän, että "NYT HETI" todellakin tarkoittaa nyt heti. Osaan myös vaihtaa vaipan, pestä pyllyn, laulaa aamukuudelta Pienen pieni veturi -nimistä laulua. Olen myös luonut kyseiseen veturilauluun nolostuttavan koreografian, joka sisältää mm. kovaäänistä pörinää. Mieheni sai sen salaa nauhalle. Nauha on piilotettu jonnekin. Jonain päivänä löydän sen nauhan.
Olen oppinut luopumaan mm. omasta ajasta sekä yöunista. Itse asiassa maailmassa on tällä hetkellä vain kaksi asiaa, joita kovasti haluaisin: nukkua enemmän kuin kolmen tunnin pätkiä sekä sen mustan t-paidan, jonka näin kaupungilla. Siinä on valkoisella teksti "Äiti on vähän väsynyt".
Tämä uusi työnantajani ei päästä minua helpolla. Kaljupääukkeli on todella kovaääninen ja vaativa, kiire on välillä kauhea, eikä äijä ole edes kuullut läkisääteisistä kahvipausseista. Toisaalta uusi pomoni tyytyy vähään ja on helposti hiljenettävissä - sitä ei voi sanoa monesta tämän päivän johtajasta.
Mikä oudointa, oikeaan työpaikkaani verrattuna jään rahallisesti tappiolle joka kuukausi, mutta palkkani on silti mielestäni maailman paras: voin vaikka vannoa, että pomoni hymyili minulle eilen! Turha tulla väittämään, että ne olivat vain ilmavaivoja.
Ja nytkö tekin haluatte vauvan?
Ihanko totta?
Ihanko aivan totta?
Mitä jos nyt kuitenkin vähän harjoittelisitte.
Käytännön Harjoituksia Niille, Jotka Haluavat Vauvan:
1. Hommatkaa vanha, kahvasta veivattava palosireeni. Toinen puoliso veivaa sireeniä keittiössä kello 3.45 aamuyöstä, toinen takoo nyrkillä mikroaalotouunia ja karjuu, että vauhtia senkin typerä masiina!
Kun kolmenkymmenen sekunnin päästä mikro sanoo ping, alatte haukkua toisianne: 20 sekuntia ON AIVAN TARPEEKSI eli se maito on TAAS aivan liian kuumaa! Kumppani alkaa huljutella maitopulloa kylmävesihanan alla - sireeni rääkyy korvan juuressa ja kummallekin kirkastuu sillä sekunnilla kaikki neljäsataa syytä, miksi sittenkin olisi kannattanut pysyä aikanaan sinkkuna.
2.Sekoittaakaa keskenään maitopurkin, kermatetran, viilipurkin sekä jugurttipurkin sisältö, siirtäkää neste pulloon. Laittakaa pullo helteiseen auringonpaisteeseen ja jättäkää liemi muhimaan koko päiväksi. Kaatakaa pullon lemuava liemi päällenne ja järjestäkää itsellenne sellaista tekemistä, ettette pääse vaihtamaan puhtaita vaatteita ennen iltapäivää.
3. Herätkää kello 2.00, 3.30, 4.15, 5.20, 5.40, 6.11 ja 8.00. Sen jälkeen yrittäkään luoda yksi kokonainen lause ja muistaa jonkun puhelinnumero.
4. Edellä mainitun yön jälkeen nauttikaa oma aamiainen kello 13.30. Se sisältäköön kupillisen kylmää kahvia, joka on seissyt pannussa kello 6.20 lähtien. Kinkkua, hedelmiä, muroja, maitoa tai jugurttia ei ole, koska kukaan ei ole ehtinyt kaydä kaupassa hakemassa muutta kuin vaippoja ja vastiketta.
5. Ostakaa elävä mustekala ja yrittäkää pukea sitä nukenvaatteisiin.
6. Yrittäkää a) lukea lehti, b) käydä suihkussa, c) imuroida, d) lakata varpaankynnet niin, että vasemmalla käsivarrella roikkuu koko ajan viiden kilon perunasäkki. Jos yritätte laskea säkin maahan tai sohvalle, kumppani rupeaa veivaamaan palosireeniä. Unohtakaa lehden lukeminen, suihkussa käyminen, imuroiminen sekä varpaankynsien lakkaaminen. Niihin on aikaa noin kymmenen vuoden päästä.
7. Hyväksykää, että talossa vallitsee nyt vähemmistön valta. Kun tämä viisikymmentäneljäsenttinen ja vajaa viisikiloinen hirmuvaltias pärähtää, te juoksette, laulatte, pesette, puette ja pörisette pienenpientä veturia kuin sillä tienaisi itselleen taivaan valtakunnan avaimet
Sille on nimikin.
Sitä kutsutaan rakkaudeksi.
(Eve Hietamies, kolumni, 2005)
Minulla on tällainenkin.Keskiviikko 26.07.2006 14:47
Eikä tätä kukaan enää lue. Hih. Aamukahvia yksikseen koneella. Tämä on kuin elämää ennen vanhaan. Milloin? Viime vuonna, aikana ennen maaseutua. Huomisesta alkaen nukun kolme yötä yksin. Eikun kaksi. Ansku tulee meille kylään yhdeksi yöksi viikonloppuna. Vaan kuitenkin, pyydän Mökökoiran turvakseni vierelle sänkyyn ja pelkään, että yön mörriäiset tulevat avoimesta ikkunasta kärpäsverkon läpi. Saa nähdä pidänkö ikkunaa auki vai laitanko sen sittenkin kiinni. Olen aika hassu vielä tällaisissa asioissa. Mutta onneksi on Mökö. Se ainakin karkottaa ihmistunkeilijat, jos sellaisia ikinä olisi taloomme tulossa. Sen haukkuääni oon suuri ja mahtava, suurempi kuin koira itse. Sellainen kumea ja raivokas: "Älä SINÄ tule meille!"
Minä en taas nyt jaksa kirjoittaa enää teille. Älä tuijota, menen pois.
Minä en taas nyt jaksa kirjoittaa enää teille. Älä tuijota, menen pois.
Hassujapassuja.Maanantai 12.06.2006 01:28
1: Ota lähin kirja tai lehti ja katso siitä sivu 18, rivi neljä. Kirjoita mitä siinä lukee:
Kirjoitan ainoan ymmärrettävän lauseen sivulta. Kyseessä on minulle aikanaan jäänyt koulutoverini lapsen kirjoitusharjoituskirja: Onni osasi Lassen laulun.
2: Ojenna vasen kätesi niin pitkälle kuin pystyt. Mitä kosketat ensimmäisenä?:
Tyhjää ruutulehtistä isoa muistikirjaa.
3: Mitä katsoit viimeksi TV:stä?:
JALKAPALLOA, vittu.
4:Arvaa kellonaika ilman kelloon katsomista:
22.35
5: Katso kelloosi - mitä se näyttää?:
22.17
6: Mitä muuta kuin tietokoneen kuulet nyt?:
Mtv3 tunnarin.
7: Milloin viimeksi kävit ulkona ja mitä teit siellä?:
Yritin saada Pekkokoiraa kakkimaan, eli kävelytin sitä pellolla ja hätyyttelin hyttysiä.
8: Missä nettisivulla kävit ennen kuin katsoit sähköpostisi (irc-gallerian)?:
Sinooperin
9: Millaiset vaatteet sinulla on ylläsi?:
lököhoust ja valkoinen paita punaisin maaliläiskin.
10: Näitkö viime yönä unta? Millaista?:
Jotakin se ehkä oli kesäistä.
11: Mille nauroit viimeksi?:
Pekkokoirani lerppuvalle kielelle.
12: Mitä huoneesi seinillä on?:
Omakuva ja laavakivi sisiliasta sekä ystävän piirtämä taulu.
13: Oletko nähnyt mitään outoa viime aikoina?:
Siilit naimapuuhissaan xD
14: Mitä ajattelet tästä kyselystä?:
Ihan hassukka.
15: Minkä elokuvan näit viimeksi?:
Se tuli teeveestä. Siinä oli Irlantilaiskylä ja sen käänteitä.
16: Jos tulisit multimiljonääriksi, mitä ostaisit?:
Sata kirsikkapuuta, 50 jalavaa ja 50 saarnia. Taimina. Sitten ostaisin volkkariautoja sekä matkoja ihan kaikille rakkaille.
17: Kerro itsestäsi jotain sellaista, mitä muut eivät tiedä?:
Olen oikeasti aika tylsimys ja tavallinen :) ainakin kotona.
18: Jos voisit vaihtaa maailmassa yhden asian, huolimatta syyllisyydestä tai politiikasta,minkä vaihtaisit?:
Lapset pois niiltä, jotka eivät saa niitä kasvamaan vastuuntuntoisiksi ja rauhallisiksi aikuisiksi.
19: Pidätkö tanssimisesta?:
.JOOOO
20: Minkä nimen antaisit ensimmäiselle tyttärellesi?:
Minulla on vain lista poikiennimiä. Hmm. Tyttö. Amanda.
21: Entä ensimmäiselle pojallesi?:
Noniin! Matias.
22: Voisitko koskaan harkita ulkomailla asumista?:
Hetken vain. Mutta en enää lopullisesti halua asua muualla kuin tässä ja nyt.
23: Minkä kirjan luit viimeksi?:
Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie
24: Kuinka monta huonetta kodissasi on?:
6 + hassuja juttuja.
27: Mikä uutinen on viime aikoina mietityttänyt sinua?:
Se, että alle 2 -vuotiaiden lasten syömisen häiriöt ovat lisääntyneet johtuen siitä, etteivät äidit tunnista lastensa nälkää. Todella pelottava maailmamme!
28: Mitä näet katsoessasi ulos ikkunasta?:
Kirmaavan koiran, kukkimisensa lopettavan omenapuun, kuusiaidan ja metsän.
29: Mitä sinulle tulee mieleen sanasta punainen?:
Pyykkinaru.
30: Mitä aiot tehdä tänään?:
Kökkiä sohvalla ja ulkona kuistilla, jonka jälkeen köksähtää sänkyyn pitkille unille. Huomenna vasta iltavuoro.
Kirjoitan ainoan ymmärrettävän lauseen sivulta. Kyseessä on minulle aikanaan jäänyt koulutoverini lapsen kirjoitusharjoituskirja: Onni osasi Lassen laulun.
2: Ojenna vasen kätesi niin pitkälle kuin pystyt. Mitä kosketat ensimmäisenä?:
Tyhjää ruutulehtistä isoa muistikirjaa.
3: Mitä katsoit viimeksi TV:stä?:
JALKAPALLOA, vittu.
4:Arvaa kellonaika ilman kelloon katsomista:
22.35
5: Katso kelloosi - mitä se näyttää?:
22.17
6: Mitä muuta kuin tietokoneen kuulet nyt?:
Mtv3 tunnarin.
7: Milloin viimeksi kävit ulkona ja mitä teit siellä?:
Yritin saada Pekkokoiraa kakkimaan, eli kävelytin sitä pellolla ja hätyyttelin hyttysiä.
8: Missä nettisivulla kävit ennen kuin katsoit sähköpostisi (irc-gallerian)?:
Sinooperin
9: Millaiset vaatteet sinulla on ylläsi?:
lököhoust ja valkoinen paita punaisin maaliläiskin.
10: Näitkö viime yönä unta? Millaista?:
Jotakin se ehkä oli kesäistä.
11: Mille nauroit viimeksi?:
Pekkokoirani lerppuvalle kielelle.
12: Mitä huoneesi seinillä on?:
Omakuva ja laavakivi sisiliasta sekä ystävän piirtämä taulu.
13: Oletko nähnyt mitään outoa viime aikoina?:
Siilit naimapuuhissaan xD
14: Mitä ajattelet tästä kyselystä?:
Ihan hassukka.
15: Minkä elokuvan näit viimeksi?:
Se tuli teeveestä. Siinä oli Irlantilaiskylä ja sen käänteitä.
16: Jos tulisit multimiljonääriksi, mitä ostaisit?:
Sata kirsikkapuuta, 50 jalavaa ja 50 saarnia. Taimina. Sitten ostaisin volkkariautoja sekä matkoja ihan kaikille rakkaille.
17: Kerro itsestäsi jotain sellaista, mitä muut eivät tiedä?:
Olen oikeasti aika tylsimys ja tavallinen :) ainakin kotona.
18: Jos voisit vaihtaa maailmassa yhden asian, huolimatta syyllisyydestä tai politiikasta,minkä vaihtaisit?:
Lapset pois niiltä, jotka eivät saa niitä kasvamaan vastuuntuntoisiksi ja rauhallisiksi aikuisiksi.
19: Pidätkö tanssimisesta?:
.JOOOO
20: Minkä nimen antaisit ensimmäiselle tyttärellesi?:
Minulla on vain lista poikiennimiä. Hmm. Tyttö. Amanda.
21: Entä ensimmäiselle pojallesi?:
Noniin! Matias.
22: Voisitko koskaan harkita ulkomailla asumista?:
Hetken vain. Mutta en enää lopullisesti halua asua muualla kuin tässä ja nyt.
23: Minkä kirjan luit viimeksi?:
Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie
24: Kuinka monta huonetta kodissasi on?:
6 + hassuja juttuja.
27: Mikä uutinen on viime aikoina mietityttänyt sinua?:
Se, että alle 2 -vuotiaiden lasten syömisen häiriöt ovat lisääntyneet johtuen siitä, etteivät äidit tunnista lastensa nälkää. Todella pelottava maailmamme!
28: Mitä näet katsoessasi ulos ikkunasta?:
Kirmaavan koiran, kukkimisensa lopettavan omenapuun, kuusiaidan ja metsän.
29: Mitä sinulle tulee mieleen sanasta punainen?:
Pyykkinaru.
30: Mitä aiot tehdä tänään?:
Kökkiä sohvalla ja ulkona kuistilla, jonka jälkeen köksähtää sänkyyn pitkille unille. Huomenna vasta iltavuoro.
Pääsiäinen.Torstai 13.04.2006 21:01
Pääsiäisen menoliikenne on vilkastunut. Niin sanottiin uutisissa. En minä kuule ääntäkään. Nauran kaupunkilaisten vouhotuksille xD
Hahmotan.Torstai 13.04.2006 20:23
Eilen pihanuotiolla ollessani näin kuusiaitaan vilahtavat tumman hahmon. Se oli läpinäkyvä hieman ja erittäin nopea. Se vilahti vielä toisen kerran aivan nuotion vierellä. Kun en oikein saanut sitä syttymään, hahmo kävi jelppimässä. Nuotio paloi iloisen tasaisesti vilahduksen jälkeen. Minä en edes säikähtänyt. En yhtään. Katselin vain hetken kuusiaitaan ja hymyilin sekä kiitin äänettömästi avusta. Hullu. Metsänperän hullu, Kuoppakummun noita, onnellinen pellonreunan emäntä. Nyt täyttymys on saavutettu ja minä tiedän, että tämä on loppuelämäinen kotipaikkani. Vaikka uuden talonkin rakentaisin, tämä se on.