IRC-Galleria

Armonuskonnon sietämätön keveysLauantai 15.01.2011 01:35

Tulipa tässä mieleen.

Mihin pohjautuu kristittyjen itsevarma asenne omasta uskonnostaan "armonuskontona" ?

Useimmiten kristittyjen piirissä oletetaan että on jossain määrin viisasta todeta uskontoon kuulumattomille ihmisille, että kristinuskossa pelastus tulee uskon (tarkemmin ottaen Jeesuksen Kristuksen hyväksymisen henkilökohtaiseksi pelastajakseen) kautta, ei tekojen.

Kysymys kuuluu: Mitä sitten? Miten tämä saa ketään vakuuttuneeksi siitä että uskontonne on oikeassa tai jotenkin paremmin puolustettavissa moraalisuuden tai loogisuuden puitteissa? Siis ymmärrän kyllä, että se saa kristityt itsensä tuntemaan olonsa paremmaksi, kun heidän ei tarvitse nostaa tikkua ristiin ansaitakseen paikkansa taivaassa, mutta miten sen olisi tarkoitus vakuuttaa meitä muita siitä, että uskontonne on jotenkin muita parempi?

Niin vaikeaa kuin se erityisesti on fundamentelisteille, paskantärkeille apologeetikoille ja teini-ikäisille evankelistoille, niin kokeilkaapa hetken ajan astumista toisen henkilön saappaisiin. Kuvitelkaa, että joku tulee sanomaan teille, että "moi, minun hengelliset näkemykset pohjaavat siihen, että jumalani ei kannusta ihmisiä hyvään tarjoamalla palkinnoksi ikuista elämää vaan pelkkä telepaattinen uskonoppien hyväksyminen riittää."

Toki, kuulostaa kivalta ajatukselta. Se kuulostaa kivalta samalla tavoin kuin joku puolihullu puoskari, joka lupaa, että ottamalla ihmepilleriä X sinusta tulee kaunis, hoikka, suosittu ja huippuälykäs. Jos lupaat jotain hienoa, niin lupauksesi uskottavuus ei kasva jos liität lupaukseesi mukaan ajatuksen, että tämä kaikki saavutetaan helposti. Itse asiassa se vähentää uskottavuuttasi.

Jos minulle tarjotaan töitä verkostomarkkinointialalla ja todetaan "voit tienata helposti paljon rahaa", se kuulostaa turhan hyvältä ollakseen totta. Se myös on turhan hyvää ollakseen totta. Verkostomarkkinointi on kusetusta. Helppoa rahaa ei ole - ja jos on olemassa jonkinlainen jumala, voin myös olla varma siitä, että sama pätee pelastukseen. Joten jos joku päivä hurahdan uskoon, niin uskonnonvalintani heijastelisi minun asennettani elämään- eli vittuun passiivisuus, asiat pitää ansaita ja teot merkitsevät enemmän kuin sanat (tai telepaattiset sopimuksenteot näkymättömän, kaikkivoivan isähahmon kanssa.)

Intro kiittää ja kuittaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.