Valheet ja tuska nyt, päästä mut pois
yhden pyynnön jos mulle nyt sois
yhden hymyn ystävältä. Oikeutta rakastaa

Käsis kahleet joita en saa irti koskaan
tosin tahdon kaiken muistaa enkä niitä irti ottaa...

Sanat jotka pääni sisällä nyt pyörii
jotka valvottaa taas mua koko läpi yön
pistää miettimään miks luotasi sä mut pois työnsit

Liikaa kyyneleitä valuttanut muttei tuska silti yhtään helpota
Liikaa muistoja on joita jään nyt kaipaamaan
Liikaa elämäni aikana joutunut oon kokemaan

Mä tulin kirjoittamaan ystävyydestä.
En sitä kiinni saa!
Pakenee ilmaan, riimit runoilijaa kuolevaa.
"Mul on ikävä sua" on ainut rivi jonka valmiiksi mä saan...

miks tää elämä multa kaiken vie
miks nää seinät ympäriltäin romahtaa
miks mua vastaan kääntyy aina ne, jota eniten rakastaa

Armahda mua vielä kerran, tän elinkautisen verran.
Oppinut oon jo sen verran, et vapaus on päätyä kanssasi kahleisiin...
Olen väsynyt ikävään pettynyt turhuuksiin...

</3
Rakas... muistatko hyvät hetket?
muistatko yhteiset naurut.
Ystävyyttä joka merkitsi mulle elämää enemmän.

HIUKSET TAKAS!!! ♥ :(