IRC-Galleria

Halla

Kuin näkymätön kulkija
henkäys öisessä keväässä
käy yli maitten ja metsien
yksinäistä kaipuuta täynnä

ottaa kylmään syleilyynsä
verhoaa harmaaseen huiviinsa
puristaa elämän verenpunakukista

jättää vain kalpean muiston
jäätävästä käynnistään
auringon herättyä
sen tyhjään itkuun. :(