IRC-Galleria

MOSsi

MOSsi

Luonto kierrättää tuottonsa, talous vain vahinkonsa.

Selaa blogimerkintöjä

Valheista parhainSunnuntai 29.04.2018 10:55

Hän sanoi hymyn häive kasvoillaan
silmien silti harhaillessa pitkin seiniä:
"Toivo.."

"Kaiken se kestää, uskoo ja.."

Näen ihmisiä kävelevän
ohitseni monien mittaillessa
askeleitaan miettien elämänsä
mielekkyyttä kantaen
suruvalituksiaan kauniissa
kansissa kasvojensa saatesanoilla,
jotka voisi päällystää hänen
jäänteidensä kiviä koristamaan.

Viimeiset rippeet ihmiselosta hän
yrittää löytää elämälleen merkitystä
pitkittääkseen kärsimystään, jota
monet ylistävät rakkauslauluissaan
kutsuen sitä elämänsä tehtäväksi
vain huomatakseen vedättäneensä
itseään.

Usko nyt jo, että hän halusi sinut
vain siittämään lapsensa eikä
välitä sinusta ollenkaan.

Tiesitkö, että luovuus ja valehtelu
sijaitsevat samassa paikkaa
ihmisen aivoja?

Yhteisöpaineet ovat saaneet
ihmiset sievistelemään niin,
että ei voi suorittaa peräsuolen
pakottavia tarpeita, kuin
rukoushuoneessaan.

Miksi et voi vain myöntää olevasi
onneton?

Mutta mitä sitä ei tekisi
rakkaudesta elämään?

Etsi nyt vain sopiva kolo,
mihin mennä kuolemaan.

Miksi jaksat uskoa parempaan?

Kuulin jonkun kutsuvan minua
nimeltään ja tiedän, että minun
seuraani kaivataan...

...kuoppaan.

"Hänen matkansa tulee koristaa,
kuin sianpaskaa ruusuilla,
jotta Jumala ei haistaisi Hänen
kauniin kuvansa kuolemaa."

Sudenaikaan sen jälleen
muistaa, miksi on huono ajatus
yrittää ahdistusta alkoholilla
vaientaa, kun sydän ei vain suostu
pysähtymään, vaikka sammuessa
vielä haaveili omista kuolonjuhlistaan.

Aamulla jälleen suoritetaan
synninpäästöä hartaasti
rukoillen pönttöä lupaillen
luovia niin isän, kuin pojan nimessä,
mutta tiedät kyllä, mitä aion sanoa...

Luovu toivosta, niin on helpompi elää.

Maassa maan tavalla!Lauantai 28.04.2018 09:45

Miksi mennä ravintolaan
hakemaan seuraa, kun voisi
maatilalta saada helpompaa
lihaa?
"Maassa maan tavalla!"
Nyrkkihäväisty lehmänvittu
ja imetyksestä teurastettu
emän vohla pöytään!
Tänään juhlitaan.

Voiko tyhmemmät elämänmuodot teurastaa?Lauantai 28.04.2018 09:36, 21 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Vastustaja minussa (sãtãn)Perjantai 27.04.2018 07:57

Aikojen takaa suruviesti
saapui sydämeeni, kun
hänen valonsa sammui
meidän keskuudessamme.

Ennen kuin se saavutti
elämänpisteeni oli
hän jo kuollut.

Valoni oli sanansaattaja,
joka häikäisi näkökykyni
niin, että romahdin
polvilleni.

Olenko minä jo kuollut?

Kaukaisuuteen tähyilty
on ennenkin, mutta kuka
aavistaa loppunsa ennen
kuin kohtaa totuutensa?

Etevä on ihminen väistelemään
väistämätöntä, kunnes
sanansaattaja pyydystää
hänet leuoistaan roikkumaan.

Valhettelija uskottelee itsellensä
olevansa kiertonsa huipulla,
vaikka ei ymmärrä pyydystävänsä
itseään alhoonsa.

Oi Jumala! Olenko minä vielä elossa?

Niin on kiertolainen väistellyt
totuutta, kunnes luonto näyttää
hänelle paikkansa ja hän
jähmettyy muistopaaluunsa.

Näkymätön käsi (John Locke)Tiistai 24.04.2018 12:12

Oletko nähnyt sairautta,
jota laupias ei paranna?

Pelastuksen käsi koskettaa
ja rikkaat parannetaan,
mutta köyhät kupataan.

Hän halusi pitää lapsensa
sairaana, jotta voisi häntä
hoivata.

Läheisriippuvainen on, kuin
kauppaehtoinen järjestelmä,
joka pitää koukussa itsensä
tuhoajaa säilyttääkseen arvonsa.

Mitä tapahtuu sitten, kun
selviää arvottoman rahan ja
velkavipujen todellinen
määrä?

"Kaikelle on aikansa ja paikkansa
taivaiden alla..."

"On aika elää ja on aika kuolla..."

Mikä on liikaa tai liian vähä
tuotannollisessa maailmassa?

Kuinka paljon lasketulla rahalla
on katetta?

Kenellä on usko todelliseen
pääomaan, joka tuotannollisen
työn tekee ja lisäarvon tuottaa,
ja kuka työn hedelmät korjaa?

Kuka todella arvostaa työn
tulosta?

Ja kuka juoksee hedelmät
taskussa jättäen työn orjat
kuolemaan pellolle?

Mikä on tosiuskoa, jos ei todella
kertakaikkiaan tulella koeteltua?

Viimeinen vastausMaanantai 23.04.2018 11:44

Viimeinen vastaus
kysymykseesi on
kysymys.

Onko rakkaus ansaittava?Sunnuntai 22.04.2018 10:22

Kerran sen havaitsin
saatuani vahvistuksen,
että taistelen elintilasta,
vaikka en ole nälässä
tai puutteessa enkä
suojan tarpeessa.

Silti taistelen pysyäkseni
elävien kirjoissa.

Minuuteni otti vallan
yrittäen hallita tätä
tapahtumapistettä,
jossa elinehdon täyttää
loputon minuuteni
julkituominen.

Miksi tarvitsen sinua?

Rakas, rakkaampi, rakkain...

Arvojärjestys ihmisyhteisössä
porrastaa minuuteni lähteitä
ja siellä taistelen todella
elintilasta.(Lebensraum)

Ansaitsenko elää vai kuolla?

Siellä on todistettava
johtajalleni (mein führer)
olevani aina elinkelpoinen.

Onko rakkaus ansaittava?

"Minä olen" rakkaus.Lauantai 21.04.2018 09:14

Elämän luoja halusi
tehdä tiettäväksi
syvän rakkautensa
kerätessään värejään
näyttääkseen kirkkaan
sinertävän taivaan ja
lempeän vehreän maan
hengen sanoillaan.
Mutta ihminen keksi kylvää maan
täyteen hyveiden lukuaan
kuvitellen muodollisen
rakkautensa täyttävän
Hänen tahtoaan, vaikka
luojasi antoi elämän lahjan
sydämestään suodakseen
hengelleen iloa ja rauhaa.

Jos teet työtä, niin tee see koko
sydämestäsi.

Älä odota kiitosta heiltä, jotka ottavat
lahjasi vastaan, vaan tunnusta työsi ja
kiitä itseäsi tänä päivänä.

Miksi tunnustat rakkauttasi valitullesi,
kuin vakuutellaksesi sydäntäsi?

Eikö työsi tee tiettäväksi?

"Minä olen" rakkaus.

Takaisin lapsuuteenPerjantai 20.04.2018 18:59

Ja niin henkeni lepää..Aaahh

KosketuspintaTiistai 17.04.2018 10:11

Kuvajaisten talosta hän
herää paljon kaltaisiaan
ympärillään, mutta
kykeneekö niitä toisistaan
erottamaan?
Valo taittuu pitkin rajapintaa,
missä tieto uudestaan
jaetaan ja luokitellaan,
mutta ketä se muistuttaa?
Talo näyttää pysyvän
perustuksillaan, vaikka
perustukset puuttuvat
kokonaan leijuen hänen
päällään.
Jäsenet ovat tietoisia
toisistaan, mutta toimivat
omillaan.
Kuinka monta kuvaa
tarvitaan ennen kuin
ymmärrät aistiesi johtavan
harhaan?
Miten minuus rakennetaan?
Hän halusi tietää tarinan
lopputuloksen ja aloitti
kiertonsa lopusta, mutta
löysi kysymyksen elämän
alusta.

VaeltajaSunnuntai 15.04.2018 12:31

Vasen puoli elää
minussa vahvana
henkeni vaeltaessa
menneessä.
Mitä, jos tänään
olisin vain kiitollinen?
Niin monet asiat
repivät henkeni
huoneita pitäen
minua otteessa,
vaikka tiedän
riivajieni olevan
kuolleita.
Taivas on niin
sininen tänä
kauniina päivänä.
Miksi kannan
hengettömiä
taakkanani?
Avaa kätesi kohti
valoa ja päästä
peloistasi vapauttaaksesi
piinaajasi, jotka
syövät elinvuosiasi
ja salli itsesi elää
vapahtajanasi.