Jumavittu soikoon, se fiilis kun lähtee kahdeskymmenes kilometri polkuun ja painat alamäkeen rullilla lähemmäs neljääkymppiä, levität kätes, kaartelet asfalttia niinku taivaan lintu, yläpuolella poutanen taivas, ympärillä pelkkää vihreetä luontoo ja tuoreita tuoksuja. Niin ja sitten tää soi luureista ja lujaa:
Kagsgeed guus gilumeedrosta. Ja woin gerdoo eddä endorfiinit bärisewät!
