IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »

Taas ajatuksiani tästä elämästä....Keskiviikko 25.04.2012 14:12

Tässä mä heräilen kahvin ja metallin voimalla (kuulokkeissani soi cradle of filth) :) Näppis vaan taas suhaa ja tekstiä syntyy... Mukavaahan se on kun joku inspiroi oli se sit vaikka musiikki. Eilen aamulla tossa kirjoittelin oman näkemykseni tästä kuinka helpoti ihmiset lähtevät lokeroimaan toisia ja minusta se vaan kuvastaa sitä että on parempi hyväksyä/ymmärtää, kun saadaan kaikki todella siistiin järjestykseen. Näin se vaan on! En minäkään tuomitse saatananpalvojia, enkä varsinkaan sinua jos kerrot olevasi ateisti tai joku muu! :) Minut on kastettu kirkkoon ja kuulun siihen edelleen, se ei tosin tarkoita myöskään että olisin uskovainen tai palvoisin jotain. Enemmänkin kunnioitan molempia voimia ja sekin on selvä ero! Olen sillä tavalla tutkinut itseäni ja jopa löytänyt itseni. Koen olevani hengellinen, mutta sekään ei tarkoita että olisin tullut uskoon ja yrittäisin käännyttää ihmisiä. Vaan uskon että on joku korkeampi voima joka mua johdattelee, mutta en tiedä voisinko kutsua sitä jumalaksi/jeesukseksi? koska en vielä tiedä itsekään mikä on vaan sitä tässä selvittelen itselleni! Olen jopa itse miettinyt sitä eroaisiko kirkosta koska en usko seurakuntaakaan, jopa seurakuntakin tuomitsee ihmisiä eli onko heillä kuitenkaan mitään käsitystä uskosta itsellään vaikka olisivatkin henkeen ja vereen palvoen jotain kolmiyhtenäisyyttä! En kuitenkaan tuomitse heitä siitä tai lokeroi mihinkään vaan puhdas oma mielipide tästä. Se että joillain on sellainen käsitys siitä että kun kuuluu kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa niin palvelut ovat havemmat esim. jotkut ajattelevat maksavansa veroistaan hautapaikkaansa, mutta se on selvää harhaluuloa! Se on saatanan kallista muuten kuolla siis läheisille kun joku rakas poistuu keskuudesta eikä hinnasta puhuta sadoissa euroissa vaan tuhansissa! Onko se sitten halpa?!?!? Voi olla joo sekin vaan on niin suhteellista mikä on halpa! :)



no mutta toivottavasti et nyt säikähtänyt että mikähän tuolla toisessa päässä on näppistään sauhuttamassa??? :D



Voin kertoa että minunkin kiltteyttäni on käytetty hyväkseen ja monta kertaa. Tosin nyt olen vihdoin tehnyt siitä lopun tai kovasti ainakin sitä yritän toteuttaa! :) Olen juu varmasti itsekin joltain osin rikki sisältä, mutta osaan hoitaa itseäni muulla tavalla kuin käyttäen toisia hyväksi saadakseni itseni ylös kuopasta. Sen eteen näen itse vaivaa tehdä töitä että nousen sieltä ihan itse. En tarvitse siihen ketään nostattajaa kuten esimerkiksi vaikka puolisoa, perhettä, ystäviä. Siihenkin on ihan ammattinsa osaavat henkilöt joiden kanssa voi käydä läpi ja koota itsensä murusista kokonaiseksi! :) Näin se vaan on! Se on vaan ikävää että näitäkin löytyy jotka hakevat itselleen vain ponnahduslaudan elämäänsä ja kun on sit kiltti niin lähtee siihen hommaan mukaan joutuen kokemaan olevansa joku hylkiö! :/ En ymmärrä miksi tämä yhteiskunta on tämmöinen todella kieroutunut ja pahuuden haluinen?!?!?

Enkä tuomitsevasti tarkoita vaan pohdin elämää eri näkökulmista ja yleensäkin tarkoituksia.... Silti en ole HULLU enkä TYHMÄ tai USKOVAINEN! :) Enkä ole maailmalle katkera enkä peitä itseäni suojakuoren alle. Keskityn vaan olevani erilainen kuin muut. En minäkään väitä itseäni äiti Teresaksi! ;)

Tässä taas sinulle lisää ajatuksia minusta, vaikka en tiiä saako tosta mitään selkoa mitä olen? Aina voi kysyä jos joku on epäselvä ja jäi mieleen? :D Tää on nimenomaan sitä tajunnanvirtaa. :)

23.4.2012Tiistai 24.04.2012 12:27

Puistonpenkillä istuessani nauttien raikkaasta ulkoilmasta ja ihanasta auringon paisteesta sekä lämmöstä! Silmäni muistuttivat lähinnä niagaran putouksilta kun oivalsin taas elämäni asioita ja sain taas lisää voimia alkavaan viikkoon! Tämä on muuten ihmeellisen ihanaa fiilistelyä ja ikäänkuin oilisin uudesti syntynyt! :)
Elämää täytyy vaan pystyä muuttamaan tai ainakin edes yrittää, joten alkakoon se minusta!

Sitä miettii ja paljon tätä maailmaa. Tätä ihmiskuntaa, jotka haluavat lokeroida toisia vai onko se vaan jotenkin helpompaa ymmärtää ja ajatella asioita tai ihmisolentoja kun saadaan ne järjestettyä johonkin siistiin järjestykseen.
Se että mietin ja pohdin asioita viisaasti tai jopa hengellisesti niin ei tee minusta mitään uskovaista kuten tämän olen yhdellä omasta mielestäni viisaalla kirjoituksellani saanut aikaan. Sain sillä aikaan jopa ihmiskunnassa valtaan hysterian lainatakseni tätä kommenttia : "siis en ole uskossa enkä kääntymässä mut silt,mä ekalla lukemalla ajattelin oikeesti hengellisyyttä.. ja siks tykkäsin.. sit luin uudestaan ja tulin tulokseen et josko sä sittenkin tarkoitat uskoa.. mut huh et ;D sit ollaan ihan samoilla fiiliksillä!! "
Tähän jouduin sitten voisinko sanoa että analysoimaan tai filosoimaan mikä oli juttuni pointti eli en ole tullut uskoon (tarkoitan hihhuli meininkiä), koska mielestäni sellainen on vaan jotenkin epäaitoa uskomista! Toiseks sit se että uskovaisuus ja hengellisyys on kaksi ihan eri asiaa! :D
Tämäkin on yleistä että kun itsekin kuuntelen synkkääkin synkempää musiikkia ja kun asunnossani sisustusta koristaa kaikki ihanat esineet. Minulta kysytään :" Olenko saatanan palvoja?!?" Heh, sinänsä huvittavaa tämä että jos en millään tavalla olisi näkyvissä ja olisin näkymätön niin ehkä sitten olisin lokeroimaton olento mihinkään kastiin. Ääripäät tässä niinkun näkyy. Voin tähänkin todeta että itsekin olen ikävä kyllä joskus ollut taitava lokeroimaan, mutta kun luovutin tästä niin elämäni on hel..tin! paljon helpompaa!
Se että kuuntelen itse synkkää metallimusiikki, niin en voi edes kutsua itseäni Gootiksi tms. Saan vaan voimia tästä musiikista ja se ruokkii paljon minun taiteellisen luovuuden lahjaa jonka olen saanut ja se on kirjoittaminen, joka varmasti näkyy... Musiikin kautta jos haluan kutsua itseäni joksikin niin se on enemmänkin metalheart! :)

Elämän viisauttako?!?!?Sunnuntai 22.04.2012 15:27

Voin kertoa että olen kokenut jonkinlaisen hengellisen heräämisen, minulla on hyvä suhde korkeampaan voimaa ja olen kiitollinen siitä! :) Hän on jopa lähettänyt minulle ns. opetuslapsiaan minulle kompastus kiviksi jotta oppisin mitä elämällä on minulle annettavana! ;) Joku ehkä ajattelee nyt että olen HULLU : voin todeta että en todellakaan ole heittäen sulle pähkinän purtavaksi: oletko sitä itse? Tai että olenko nyt hörähtänyt joksikin hihhuliksi? Voin todeta että: En ole! Vaan olen oppinut tuntemaan itseäni ja kasvanu vahvemmaksi ja paljon se on multa vaatinutkin jopa aikaa: parempi nyt tai ei koskaan! :) Hymyilen elämälle ja se hymyilee mulle ehkä mä alan toipumaan!! :D

Olen myös kiitollinen näille ihmisille jotka hyväksyy minut tälläisenä kuin olen eikä yritä muovata minusta jotain täydellistä koska sitä en ole enkä kyllä usko sellaisen olemassa oloon! Meillä jokaisella on omat vajavuutemme mutta sehän se pointti on että pystyykö ne myöntämään itselleen ja sitä kautta muille! :) Elämää siis viisaasti ajateltuna ja ihan todellisena eikä kulisseja ylläpitäen! laskin rimaani nöyrryin ja nousin kuopasta huipulle, mutta en mihinkään jalustalle! Se on vaan hyvä tuntea itsensä ja se parantaa itsetuntoa roimasti!
« Uudemmat - Vanhemmat »