IRC-Galleria

Ihanaa!!!!

Sataa lunta, tuulee, hiutaleet sotkevat meikin ja hiukset, ei näe eteensä.
Ihmiset kääriytyvät takkeihinsa ja kaulahuiveihinsa.
Harva hymyilee. Olkapäät kolahtavat, molemmat jatkavat matkaansa.
Jonkun puhelin soi, toinen juoksee bussiin.
Auto jarruttaa. Joku liukastuu - kaatuu.
Puhelu loppuu - silmät kostuvat.
Bussi ei pysähdy.


Lumisade loppuu, tuuli tyyntyy.



Kaikki on hiljaista.

Joku hymyilee - pian toinenkin.


Lumi leijailee alas taivaalta, hiljaa, kauniisti.

No, rakastan elämääni joka tapauksessa :D

Joskus on helppoa antaa anteeksi, unohtaa. Mutta vaikka se raivo unohtuisi, se onkin vain kuvitelmaa - se ei katoa. Se vain hautautuu ja kun hän taas tekee jotain, se raivo purkautuu. En suutu helposti, ärsynnyn ehkä mutta en huuda yleensä ihmisille tai pidä mykkäkoulua - en vain ole sellianen. Mutta saan minäkin suuttua, ja minä myös osaan suuttua. En vain haluaisi olla vihainen kavereille - ystävälle.

Miten voi olla niin helppoa suttua jollekulle joka ei ole tehnyt mitään pahaa. Silloin sen vihan pitää vain sisällään ja kiroaa tämän mielessään - vaikka hän ei ole tehnyt muuta kuin elänyt elämäänsä.

Haluaisin ymmärtää paremmin, haluaisin tietää mitä kaikki oikeasti tarkoittaa. Mitä joku tarkoitaa kun hän laittaa hymiön. Onko se vain sääliä vai tarkoittaako se jotain?

Olen joskus aika vainoharhainen, joskus itsetunto on aika maassa. Sitä miettii säälivätkö kaikki sinua ja ovatko he siinä vain koska tungin siihen? Haluaisivatko he minun lähtevän? Ovatko he vain kivoja? Juttelevatko he kaikille? Miksi kukaan ei oikeasti pidä minusta? Mikä minussa on vikana?




MIKÄ MINUSSA ON VIKANA!!!!







Mikä minussa on vikana??




Mikä.... sanokaa jo, en tahdo hukkua. En tahdo tukehtua. Kertokaa mikä minussa on vikana!!











Pyydän, sanokaa jo.......olkaa niin kilttejä

En tahdo kenenkään tietävän ajatuksiani - ilman lupaani.
Toisaalta jos tietäisitte mitä ajattelen ette ehkä ihmettelisi niin paljoa.
Mutta joskus sitä haluaisi tietää mitä muut ajattelevat minusta, varsinkin jos ei itsekään ole varma mitä ajatella itsestään....

Joskus sitä tekee tahtomattaankin joistain asiosta liian suuria ja monimutkaisia. Esimerkiksi jos on ihastunut.

Haluaakohan se oikeesti puhua mulle vai onko se vaan kiltti? Mitähän se ajattelee mun vaatteista ja naurusta? Ärsytänkö vai olenko sittenkin kiva....
Miten elämä voi olla näin vaikeeta!! Mistään ei voi olla varma, voin jäädä bussin alle huomenna, kuka tietää.

En haluaisi olla näin monimutkainen, en ymmärä itseäni. Olettakaa nyt sitten että ymmärrän teitä, ja tiedän mitä tehdä. Olen vain pieni ja hömppä tyttönen, jolla on joskus liikaa ajatuksia pienelle päälleen.

Antakaa anteeksi.

Onko parempi puhua tunteistaan vai kirota ihmisiä hiljaa mielessään kun luulee ymmärtävänsä heitä?
Olisiko parempi jos kysyisin suoraan haluatko puhua kanssani vai menenkö tuonne kauemmas?
Pitäisikö minun tietää mitä ajattelet minusta tai ihmisitä ympärilläni kun en itsekään aina tiedä missä olen ja minne mennä?
Teenkö jotain väärin?

Mitä minä teen väärin?


Kertokaa mitä minä teen väärin - haluan ymmärtää itseäni.



En halua hukkua.








Älä anna minun hukkua.

Tahdon lentää - olla Wendy, tahdon olla merenneito - niinkuin Ariel.
Tahdon laulaa tuhansille ihmisille ja pelata korista SM-sarjassa.
Tahdon olla merirosvo ja haltia.
Tahdon tanssia kolme päivää putkeen. Tahdon että joku särkee sydämeni.
Tahdon rakastua. Tahdon, että se jota rakastan enemmän kuin mitään muuta on hetken poissa. Tahdon itkeä joka yö itseni uneen koska en tiedä mitä teen jos hän ei selviä. Ja kun hän palaa, kaikki on niin kaunista ja kaikki on hyvin.
Tahdon olla onnellinen.
Kun olen 80-vuotias tahdon pitää hänen kädestään kiinni ja kuulla kuinka hän kuiskaa hiljaa rakastavansa minua.
Ja kun kuolen, tahdon kuolla hänen vierellään. Tahdon olla hänen vierellään ja katsoa hänen kauniisiin silmiinsä. Ja kun hän sanoo rakastavansa minua vastaa: "Niin minäkin sinua." Lopulta katson hänen silmiinsä vielä kerran, ja viimein suljen silmäni hymyillen ja nukahdan, enkä herää enää.
Tahdon löytää sinut uudelleen ja olla kanssasi ajasta ikuisuuteen.