IRC-Galleria

Eipähän siinä sitten pirumpia... Taas on päivä edennyt iltaan yhtä outona kun edellisetkin. Yhtään en ole viisaampi,mutta sekään ei lienen mitään uutta kun minusta on kyse. Sama se jos eroaminen tuntuu tältä niin antaa mennä vaan sopii minulle vaikka kerran viikossa... huh huh taas...ja sitten alkaa työt kutsua...

Joskus on vain pakko ymmärtää kai luovuttaa... Ei se riitä että minä rakastan...rakastan niin perkeleesti. Ehkä tässä kuitenkin mennään eteenpäin ja pakko se on kun menneeseen ei ole paluuta. En minä tänäänkään ymmärrä asioita eilistä enempää...tyhmäkin lienen =( mutta uskottava se kuitenkin on. Tapahtunut todeksi,toivottavasti tunnelin päässä joskus näkyy valoa "lisää syviä huokauksia"
On se vaan kummaa hommaa että kun päivä etenee olo vain pahenee. Vaikka kuinka paljon itseään niskasta ravistaisi ja henkisesti seinille heittelisi ei mikään tunnu auttavan ja luuseri mieliala valtaa maan. Voi sun saatana en paremmin sano enkä taida sanoa tällä erää just muutakaan.

Jos elämän voisi ymmärtää ja tämän tuskan poistaa,mutta sellaista taikasauvvaa ei ole. Päässä pyörii vain ja ainoastaan miksi miksi miksi. Miksi minä taas onnistuin epäonnistumaan.Tää on niin väärin.Mä olen niin jumalattoman yksin enkä tiedä mitä tehdä. ei voi ymmärtää mistä saisi taas voimaa jatkaa eteenpäin...