IRC-Galleria

dearmaisie

dearmaisie

These kids today, with their texting and murder

Selaa blogimerkintöjä

Blogimerkintä

-

42517, ja perkele mä voitan tämän.Sunnuntai 30.11.2014 16:15

”Helena, kyllä tää selviää”, se kuiskaa vasten mun niskaa, ja musta tuntuu, että jos mä jaksaisin, mä purskahtaisin itkuun. Se on yhtäkkiä taas hurmaava, luotettava ja ystävällinen, mikä on ihan kivaa vaihtelua siihen, että se on tuntunut koko ajan syyttävän mua ihan kaikesta mitä vaan voi keksiä. Kaikki on mun vika, ja mikään ei ole hyvin. On mun vika, että meidän piti ajaa kuusisataa kilometriä, mutta mua ei kiinnosta. Mä käännyn ympäri ja painan huuleni sen huulille, takerrun siihen tiukemmin kiinni, vien kädet sen takatukkaan josta ei saa kunnolla edes otetta ja sotken käteni sen hiuksiin, pidän sitä paikoillaan ja vedän vielä lähemmäs. Mä tarvitsen sitä, mä tarvitsen sen kosketustsa ja sitä, että se pitää mua sylissään ja koskettaa mua, vetää mun t-paidan helmaa ylemmäs ja lukitsee toisen kätensä, sen joka ei ole mun niskassa, mun lantiolle. Mies silittää peukalollaan mun lantioluuta ja vie kolme sormeaan alushousujen alle koskemaan lantion ihoa sieltäkin, ja mä huokaan vasten sen huulia.
”Kaikki selviää”, se mutisee vasten mun huulia, ja mä puren sen alahuulta hiljentääkseni sen. ”Helena, ihan oikeasti”, se jatkaa välittämättä mun yrityksestä hiljentää se.” Ei ole mitään hätää, mä lupaan että me selvitetään tämä juttu. Sä tapaat huomenna sen Ellan, ja me selvitetään, mitä täällä tapahtuu.”
”Mutta jos kerran poliisitkaan eivät tiedä, mitä on tapahtunut, miten me voidaan selvittää?”
”Koska muistatko sä, kun mä kerroin että me ollaan kaksi tämän maailman tärkeintä ihmistä? Mä tarkoitin sitä. Me ollaan, koska ei ole enää jumalaa, joka voisi määrätä että asiat selviävät ja että sivullisten ei tarvitse kärsiä. EI ole jumalaa, mutta me ollaan jumala sen tilalle. Ja oikaistaan asiat, niin kuin jumalan kuuluisikin tehdä.”
”Lupaatko sä?”
”Mä vannon, Helena. Ihan minkä tahansa kautta minkä sä haluat. Sun, mun, mun kuolleen äidin ja sun kuolleiden vanhempien kautta.”

Se vastaus riittää. Lopultakin Otso voi antaa mulle vastauksen, joka riittää mulle, ja mä takerrun mieheen entistä tiukemmin, annan sen vetää t-paitani pois ja mä vedän sen paidan pois ihan vain kiiitokseksi siitä, että mä kaipasin tuota. Mä tarvitsin sitä, että se kertoo että asiat selviävät, ja mä kaipasin sitä että se hiljentää mut suutelemalla mua. Mä tarvitsin sen käsiä vartalolleni ja mä tarvitsin sen kiinteitä lihaksia omien käsieni alle, ja lopultakin tämä on riittävästi.

Koska asiat selviävät. Mä olen tulossa hulluksi, mä tiedän sen. Mä näen Kuutin paikoissa, joissa se ei voi olla, mutta asiat selviävät. Mun veljeni ei selviä ilman demonia sisällään, mä tiedän senkin, mutta asiat selviävät.
Luokiteltu yhteisöihin

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.