IRC-Galleria

Huhhuh, pari viikkoa viime kirjoituksesta ja tällä välillä on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä! Muun muassa eräs nimeltämainitsematon kummityttönen sai toissaviikonloppuna itselleen nimen - ja kauniin nimen saikin! Olen yrittänyt keksiä lempinimiä, vähän niin kuin Alisastakin tuli Alisaurus ja Alisalama. Eeviulu, Eevioletti, Eeviilipytty, Eevilperi (voisin laulaa Vilperin tunnaria Eevilperin nimellä!) jne. Kunhan seuraavan kerran muksun näen, niin pitääkin kokeilla eri vaihtoehtoja :]

Ristiäiset menivät siis hyvin, koko päivä siellä vierähti Miian ja Nikon sekä Nikon perheen tykönä. En paljoa osannut olla avuksi järjestelyissä enkä raivailuissa, joten viihdytin kummityttöä kyseiset ajat. Ihastuin kyllä Miian ja Nikon perheisiin ja pari kertaa jäädyin ja vastailin ihmeellisyyksiä, kun miulle oltiin niin yltiöpäisen ystävällisiä. Ei sillä, kyllä miule oma perhe on rakas ja tärkeä, mutta oli vain jännä tutustua uusiin ja erilaisiin perheihmisiin ja perheisiin. Plus taas kerran miut toivotettiin mukaan perheeseen. Moinen ilmoitus tuli niin puun takaa, että en edes muista mitä vastasin :"D Mutta ihana porukka kyllä, joten en tahtonut kieltäytyäkään. No, kummina voin siis todeta, että hyväksyn kummityttöni muut sukulaiset ja kummit. Hän saa puolestani viettää heidän kanssaan paljon aikaa. Krhm.

Miun mummo kuoli 4.2. Surettaa ihan vietävästi, mutta samalla on kaikesta huolimatta vahva olo. Mummo pääsi papan luokse :) Ehdin kuitenkin näyttää miehekkeen mummolle ja epäilen, että Suoli juorusi uuden tulokkaan nimen hänelle. Aika onnellisin mielin mummo tuntui olevan viimeiset päivänsä. Huh, onneksi. Vaikkei ihan suruolo ole ollut, niin olen huomannut, että vetämättömyys on ollut päällä jonkun aikaa mummon lähdön jälkeen. En ole jaksanut siivota, en ole jaksanut tiskata, en ole jaksanut puhua kaikille. Tai oikeastaan viitsinyt on ehkä parempi verbi. Mutta nyt alkaa taas mieliala kohota, sain eilen siivoiltua puolet huoneesta ja laiteltua papereita parempaan järjestykseen. Plus äidin antaman joulukortin välistä tipahti viiden euron seteli, bujaaa!

Aloitin kuntosalilla käymisen nyt vihdoinkin. Eräs tuttu Skinipilvi minut aiheeseen perehdytti ja nyt alkaa olla ensimmäinen itsenäinen kuntosaliviikko takana. Olo ei ole niin kamalan rikkinäinen fyysisesti, vaikka odotinkin ihan toista. En tosin luota osaamiseeni kaikissa liikkeissä, mutta kyllä se varmastikin tästä kunhan vain useammin käyn liikkumassa! Salin alakerrassa on myös nyrkkeilysäkki ja on tullut sitäkin pajauteltua nostalgiahöyryissä.

Parin viikon päästä tulee vuosi yhdessäoloa miehekkeen kanssa. Vieläkään ei ahdista. Olen jo luovuttanut ahdistuksen suhteen, se tuskin saapuu ollenkaan. Elämä on kivaa.

Onnea on myös isi, joka antaa sinulle pakastepizzan. Näin isin toissapäivänä ja hää oli ostanut salamipizzan, jonka kiitollisena häneltä otin vastaan <3 Oli nannaa ja täyttävää! Talous on ollut taas hiukan tiukilla, joten pizzamaisuus nostatti kyllä mielialaa.

AI NIIN. Pyysin esimieheltä eilen lisätyövuoroja ja hiihtolomaviikolle on miule tulossa noin 20 tunnin pläjäys. Tämä tarkoittaa, että yhden viikon aikana tienaan noin kuukauden palkan. BUJAAAAA!

Rakkautta on Alisaurus, joka on oppinut sanomaan Henna-täti. TUI TUI NIIN MIEKKII SINNUU.