Se tunne, kun kokous venyy niin pitkäksi, että muu tiimi kikattaa loputtomasti ja itse on juuri ja juuri hereillä eikä enää kykeneväinen potkimaan kokousta eteenpäin. Ja röhnöttää puoliksi siinä pöydän päällä eikä kykene enää rekisteröimään mitään.
Ja sitten vastapäätä istuvan rekryn rintakehästä aukeaa musta aukko ja laajenee semmoiseksi isoksi pimeäksi luolaksi, josta häilyväinen varjokäsi kurkottaa kohti ja jatkaa ylitse jonnekin.
"Heii... voitaisko me oikeesti mennä kohta nukkuu, mie alan nähdä tosi outoja juttuja??"
Uusimmat blogimerkinnät
- Kolme uutta kuvaa 24.07.
- Koska se oli niin eeppistä, se täytyy kirj... 06.04.
- Kun haluis puhuu... 18.03.
- Haluun lusikoida miun aivot roskikseen.... 15.03.
- Vitun palaveri... :p 10.03.
- Kuvankäsittelyn tunti ja internetin aarteita... 29.01.
- Näitä valaistumisia. 28.01.
- Ihan hiton ärsyttävää. 17.01.
- Tapaamisia... 02.12.
- Joo joo lunta. 27.10.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2013 (8)
- ▶ heinäkuu 2013 (1)
- ▶ huhtikuu 2013 (1)
- ▶ maaliskuu 2013 (3)
- ▶ tammikuu 2013 (3)
- ▶ 2012 (41)
- ▶ 2011 (48)
- ▶ 2010 (37)