IRC-Galleria

Aivojen jakaantumisteoria, kehittänyt Janika ja Riikka.

Soluja jakaantuu jatkuvasti lisää - siis myös aivosoluja. Mutta entäpä, jos solut eivät jakaannu, vaan aivot itse?

Ensin sinulla on yhdet aivot, sitten kahdet, tämän jälkeen neljät, kahdeksat, kuudettoista, kolmetkymmenetkahdet, kuudetkymmenetneljät, sadatkahdetkymmenetkahdeksat, kahdetsadatviidetkymmenetkuudet, viidetsadatkahdettoista, ja tästä jatkuen loputtomiin riippuen henkilön iästä. Pitää toki ymmärtää, että mitä useammiksi osiksi aivot jakaantuvat, sitä pienempiä uudet aivot ovat - eiväthän nyt tuhannetkahdetkymmenetneljät aivot mahtuisi kenenkään päähän!

Miten perustelemme sen, että tässä olisi mitään järkeä?

Aivojen jakautuessa ja lisääntyessä myös ihmisen älykkyysosamäärä nousee - hitaasti, mutta varmasti. Se selittäisi sen, miksi aikuinen ihminen on viisaampi kuin nuori lapsi. Myös käsite jälkiviisaudesta voidaan perustella tällä - asian tajuaa selvemmin useammilla aivoilla! Muistetaan myös se, että pää kasvaa mikä aikuisemmaksi kasvetaan, mikä tietysti mahdollistaa useampien aivojen olemassaolon.

Mutta ajattelepa tätä...

Sinulla on aivot, on väärä tapa ilmaista ihmistä. Sinä olet aivot. Ruumis aivojen ympärillä on vain suoja aivoille, eli sinulle. Ohjailet siis itseäsi eli aivojasi. Voit vapaasti päättää, milloin haluat nostaa kätesi ilmaan, nauraa tai mennä nukkumaan. Mutta entä jos aivoja jakaantuu niin paljon, että pian niiden suunnaton määrä aiheuttaa sen, ettet pysty kontrolloimaan kaikkia kerralla - sinulle tulee erillinen aivoryhmä, joka hallitsee itse itseään. Voit yhä omalla aivoryhmälläsi päättää, milloin koukistat jalkaasi tai sormeasi, mutta samalla toinen, hallitsematon aivoryhmä voi päättää että nyt on aika näytellä apinaa, hypätä kalliolta tai muuta vastaavaa.

Pelottavaa, eikö?