IRC-Galleria

rakastin sua paljon, annoin kaiken minkä pystyin/
sä olit mulle tärkein, sä sait pidettyy mut pystys/
olit mun turva, nyt jäi vaan tyhjyys/
ainoo mikä nyt vallitsee on yksinäisyys/
kaikki ne muistot, mut en vaan pysty unohtaa/
lupasit olla mun kaa mitä vaan tulee vastaa/
menit mulle sormuksenki ostaa ihan tost vaa/
olin vaa tyhjä ja nielin kaikki ne sun sanat/
mist oisin voinu tietää et halusit vaan pelleillä/
nyt jäi ikävä ja tyhjä kohta sydämessä/
kaikki kaunis, kaikki hyvä lähti menemään/
tuskin tää yhtää mun taakkaa nyt keventää/
mut pakko purkaa johonkin mitä ajattelen/
vikan kerran ku nähtii sanoit "rakastan ja soittelen"/
mut ei, äijä sä särjit mun sydämen/
jos sanon etten kaipaa, mä valehtelen/

1.10.2003- 6.11.2008

Mun rakkain ystävä sut mä menetin
Ja mä tiedän ettet ikinä sä tule takaisin
Vaikka kuinka mä sitä toivoisin
Kelaisin taakseppäin aikaa jos vaan voisin
Sut käsivarsillani takas maan päälle toisin
Ottaisin sut syliini mielin iloisin
Mut sun kauniit kasvosi mun muistoihin vaan jää
En unohda sua koskaan turhaa edes yrittää.

parempaa mursuu saa ettii<3

sä et usko kuinka mulla on paha olla
ikävä voittaa elämäni sata-nolla
ja mä uskoin meihin niin helvetin paljon
nyt sitten taas menneisyyteen takas vajoon
mä hajoon, en millään osaa susta luopua
enkä halua, en halua tehdä meistä loppua
kun ajattelin koko elämäni rakastaa sinua
en ketään muuta, vain sua kulta

rakastan sua

ei helppoo tää oo kellekään ei varsinkaan mulle
miten rauhan saan mielelleni ahdistetulle
joka päivä suljen silmät ja mietin tovin
kuinka tärkee ja hyvä ystävä mulle olit
miks menit tekee sen miks henkes riistit
tiesin sun vaikeudet vaik kaikki sä kiistit
mä en ikin pysty tajuumaan et miks näin kävi
miksen tajunnut sua auttaa vaa katoin sormien läpi
menetin yhden parhaasta ystävästä
kakstoista vee ja lähit maailmasta tästä
vieläkin mietin mikä sulla meni pieleen
tekisin mitä vaan et tulisit takaisin mun viereen
ei tässä pitäny näin käydä
mieleni nyt pelkkä murhe täyttää
tsekkaan vanhat fotot joissa smailaa sun feissi
mut maan päältä tuonelaan vaihtuu sun pleissi

vielä tänäkin iltana yksistäni kelaan
minkä vitun takii noin hyvän frendin piti delaa
muistan kun soitit mulle vielä sinä iltana
sen puhelun jälkeen kaikki oli pilalla

"Haloo?"
"No Noora täs"
"Ai moi!"
"Mooi, mä vaan sitä et mä haluun puhuu sun kans viel kerran"
"Häh, mistä sä oikein siis puhut?"
"Höhö, kaikki menee niin päin vittua."
"Hei lopeta tommonen"
"Vittu tää kusee nyt totaalisesti. Tää ei toimi näin tää mun elämä"
"Hei älä ees leikilläs"
"Vittu mä en enää leiki"
"Joo okei, hei rauhota nyt"
"Ai rauhotu vittu? Ei vittu mähän oon rauhallinen."
"Ota nyt ihan iisisti"
"Mä en enää kestä tätä paskaa. Mä en oo tehny mitään ansaitakseni tällast."
"Hei ei tää maailma viel kaadu"
"Ei vittu! vittu ei vai? Vittu tää paska loppuu tähä."
"Hei mikä nyt on"
"Sä olit hyvä tyyppi hei"
"Hei älä nyt älä nyt oikeesti mee tekee mitää tyhmää"
"Hyvästi"

Olin helvetin ongelmallinen nuori
Olin sisältä tyhjä, mulla oli vain kuori
Mut nyt tajuan, mitä sussa menetin

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme,
minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle,
että olet minulle tärkeä.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka saamme elää yhdessä...

Mutta eihän tämä vielä tähän lopu.
Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on.

Ehdin korjata laiminlyöntini.
Ja onneksi elämä tarjoaa loputtomasti
uusia mahdollisuuksia.

Mutta siltä varalta, että olen väärässä,
eikä minulla olekaan kuin tämä päivä,
sanon, että olet minulle hyvin rakas.

Katson edelleen tyhjää koiran koppaa.
Olo tuntuu aina yhtä tyhjältä, oli kopassa joku koira tai
koppa tyhjillään.
Se oli sinun oma pieni valtakuntasi, mihin otit ihmiset aina
pehmeillä nuolaisuilla vastaan.
Tervehdit koko näyttävällä olemuksellasi, toivotit meidät aina
uskollisesti tervetulleiksi kotiin.
tahdoin sinut, en muita!
Mutta soitto iskeltä tuli liian myöhään, sinä olti
nukahtanut juuri sinä päivänä.
Nukahdit ikiuneen omassa kodissasi, ymmärtämättä mitä oikeasti tapahtuu.
Olisin niin mielelläni tuonut sinut vielä kerran mun kotiin, oman ihmisesi luokse,
joka oppi rakastamaan sinun kuvaasi kuin omaa koiraasi.
Mutta nyt sinä olet omassa kodissasi muiden suojelusenkeleiden kanssa.
Leikit pilvenhattaroilla ja kirkkailla auringonsäteillä,
tervehdit meitä kotiin tullessamme sieltä kauempaa.

Mä en uskonu koskaan, vaikka mulle kerrottiin että sä lähtisit kohta pois. Kysyitte et mitä kuuluu? -kaikki on ok. Hyvä teijän on kysyy ku ette tiedä miltä musta tuntuu. Olin aina iloinen ku näin sut jossakin, mä ajattelin sua joka hetki. Rukoilin sun puolesta että jaksaisit ees vähä. Mua pelotti joka päivä ku mutsi soitti mulle et se sanoo, sä oot nukkunu pois.
Sä oot meille kaikille tosi rakas! Mä en uskonu aluks, sit mutsi rupes itkeen ja kertoon miten rakas sä olit sille, se sano että on ihan hajalla. Mä itkin, koska tiesin että tää oli sun aika lähteä. Tuijotin huonetta tyhjin silmin, pahin painajaiseni oli käynyt toteen. nyt se oli tapahtunut. "se tapahtuu, me kaikki tiedämme sen, emme vain tiedä koska, joten meidän täytyy nauttia kaikista jäljellä olevista hetkistä." Olin kuullut nuo sanat, olin itsekin lausunut ne, mutta kun ne todella olivat totta, en halunnut enkä pystynyt uskomaan. Koskaan minun ei tarvinnut pelätä, koska tiesin että olisit kanssani. Emme suunnitelleet tulevaisuutta, olimme tienneet sen olevan turhaa. Elimme täysillä juuri sitä hetkeä, emme miettineet tulevaisuutta.miksi? miksi juuri nyt? JA MIKSI JUURI SINÄ? miksi sinä, mun maailman rakkain koira? kyyneleet valuivat poskilleni, laskin sinut sylistäni eläilääkärin pöydälle ja tuijotin vaan sinua. Olit huonossa kunnossa, näin sen silmissä. Laihduit ja karvasi lähti, olit melko kuuro ja et nähnyt paljoakaan. Muista Lalli rakas että oon aina sun luonas vaikka en sua näekkään. Sä olit jo vanha, tää oli sun pois lähtös aika. En kestä sitä että lähdet pois ja hylkäät mut yksin tänne. Sulla on hyvä olla koirientaivaassa. Haluisin vielä kerran silittää sua ja tuntea sun pehmeän kielen mun ihollani. Vaikka ikävöin sua et enää koskaan palaa. Oot mulle ihan hirmusen tärkee, enkä mä jaksais ilman sua. oot mun sydämessäni aina<3

Tänään mutsi sano: " Lalli ei enää elä kauaa, se on todella huonossa kunnossa."
Sit me mentiin Eläinlääkäriin ja....
Olis ollu niin paljo vielä sulle kerrottavaa, sä tiesit että olit mulle parasta täs elämäs.
Sulla on nyt hyvä olla.
Kukaan ei tajuu miten paljon tää ikävä mua raastaa.
Rakas kulta, mulla on ikävä <3
Ethän koskaan unohda niitä 14-vuotta jotka elettiin yhdessä??