Tyhjään pihaan
katselet ikkunasta
päivääsi vihaat
vaikka on aamu vasta
aamusta iltaan
on liian pitkä matka
tahtoisit luovuttaa
pää käskee: jatka
Day 01 - A song that you hate
Day 02 - A song that makes you happy
Day 03 - A song that makes you sad
Day 04 - A song that reminds you of someone
Day 05 - A song that reminds of you of somewhere
Day 06 - A song that reminds you of a certain event
Day 07 - A song that you can dance to
Day 08 - A song that makes you fall asleep Day 09 - A song from your favorite band
Day 10 - A song that no one would expect you to love
Day 11 - A song that describes you
Day 12 - A song from your favorite album
Day 13 - A song that you listen to when youÂ’re angry
Day 14 - A song that you listen to when youÂ’re happy
Day 15 - A song that you listen to when youÂ’re sad
Day 16 - A song that you want to play at your wedding
Day 17 - A song that you want to play at your funeral
Day 18 - A song that makes you laugh
Day 19 - A song that you know all the words to
Day 20 - Your favorite song at this time last year
Day 21 - A song from a band you hate
Day 22 - A song that is a guilty pleasure
Day 23 - A song that you used to love but now hate
Day 24 - A song that you hear often on the radio
Day 25 - A song that you wish you heard on the radio
Day 26 - A song that makes you laugh
Day 27 - A song that you can play on an instrument
Day 28 - A song that you wish you could play
Day 29 - A song that makes you feel guilty
Day 30 - A song from your childhood.
Hyvin osasin kyllä alkaa
kunpa osaisin joskus lopettaa
miksi jatkaa matkaa joka johtaa
rumaan muotokuvaan
ihmisen irvikuvaan
kapisen rakin elämään
jämään josta käteen jää
plus miinus nolla
Hukun tämän tien tyhjyyteen
keskelle korkeiden talojen
jotka kohoavat taivaisiin
koteina Jumalan kuvien
jotka joivat nuoruuden lähteestä jotka rakensivat onnelan
mut eivät löytäneet ihmistä sieltä
löysivät pitkän, piinallisen kuoleman
Vierii kyynel, vierii toinen, vierii
silmistä vesi veden jälkeen
rinnoilta helmoille, helmoilta
joeksi ja joesta järveen
järvi syvä kuin synkin suru on
musta kuin yötaivas pimeä
Tuonelan koivut, lehdettömät
kuiskivat meidän kahden nimeä
Tuntematonta maisemaa kuljen
teen matkaa toivoen väsyneenä jään lepäämään katveeseen Tuonelan koivujen
Sanoisit jotain, tekisit jotain
jotta herätä saisin
jotta Tuonen teiltä, sen vainioilta
saisin elämäni takaisin
Tyhjään pihaan
katselet ikkunasta päivääsi vihaat
vaikka on aamu vasta aamusta iltaan
on liian pitkä matka tahtoisit luovuttaa
pää käskee: jatka
Mietin kuka olet
mitä teet työksesi
oletko kotiäiti
ja onko miehesi
juurtunut, mädäntynyt
sohvaan kii
samalla kun sinä
katoat haaveisiin
Kadonneet kiertävät kuuta karkuun
ja huomista, sen tuomista
suruista tai iloista eivät saa mitään
Aurinko palaa, se valaa
kaunista maatamme, ja saatamme
huomata kuinka sen mullasta itää
ei mitään!
Tuon tuulipuvun alla
on kauneus piilossa
sitä ulkoilutat
leikkipuistossa kerran viikossa
tila-autolla kaupunkiin
tahtoisit eksyä
kauppakeskuksiin
Samalla raivolla
läpi vuorien samoilla lauseilla
läpi vuosien
näin elämä yrittää
meitä lannistaa jos mikään muutu ei, me
tänne katoamme
KOMMENTTI: Tipaton plokin lukeminen oli itselle silmiä avaava homma. Tyhmänä kun olen kuvitellut ja asiaa sen enempää ajattelematta, että rokkarin elämä on studiota ja keikkailua (mitä se varmasti myös on) vapaa-aika; viinaa, pubia, ryyppyporukoita, naisia, ja nopeita autoja tyyliin.... Ihmetellyt aina että kuinka nuo kuitenkin osaavat kirjoittaa tuollaisia biisejä, jotka kertovat usein ns. tavallisesta elämästä ja arjesta kun ne ei kuitenkaan siitä tiedä yhtään mitään, kun automaattinen olettamukseni oli tosiaan tuo edellä kuvaamani. Että näin en myytit murtuu, ja unelmat rock`n´roll unelmasta särkyy...