Elän ku viimest päivää, murehtimatta muista
Se miten muhun suhtaudutaan on omituista
Lehdet kirjottaa, vois luulla et se on maagista
Ku nyt tuntuu, et jos et tunne mua, kasvoit kaapissa
Oikeesti tosissaan, lisääks se niiden myyntii?
Et mä aion ryyppää, söin kynttilää ja näytiän nyytit
Nenään pellen kyyneleit, en tullu pelleilemään
Mä elän tän keskellä ja näin aion jatkaa, yeah man
Klubinistien on hankala uskoo
Et mun illat on hauskoi, oman sit en enää baustoo
Juorut kiertää, syrjäyttää totuuden tieltään
Monet luulee musta paljon, harvoin mitään tietää
Sun pitäis tietää, tehty duunii siks jo monta vuotta
Et ne ei sano meit Rähinäks ihan syyttä suotta
Älä usko kaikkee mitä kuulet, tai sua viedään
Opin jo ala-asteel, älä luule, kysy, tiedä.
Miks täytyy kavereiden luottamusta testailla? Mun ei ainakaan tarvi, mä tiedän kehen luotan ja kehen en. Sen tietää vanhoista kokemuksista ja myös uusista..
Kyllä mulla ainakin on ystäviä jotka kertovat jos ovat kuulleet musta/meistä puhuttavan paskaa kaupungilla.
Joskus tuntuu että muut tietävät asiani paremmin ku minä itse :D huvittavaa jotenkin. Ja voin sanoo, ei pelkäs kaupungis oo vika.. kaverit vaan kusee, ja pahasti ;D
PS. Tyttö voi hyvin, vaikka pieni onkin. Hyvin rakas on jo meille vaikka mahassa vielä (onneks) olet Eemeli myös, rakkain pikkupoika, ilman sua en osais elää <rakas> Myös Jethro, tättän mussu Ja kummitädin kulta, Janric, tomera pikkujätkä