Kohtalo sut riisti multa,
Kun se riisti hengen sulta
Vedet tulee pakol silmiin,
Mietin sua ja puren huulta.
Sydämmes kulta,
Kumpa tää ois vaan unta.
Kumpa kyyneleet poskillani oliskin vaan lunta.
Mutta ne on todellista niinkuin myös sun kuolemas.
Mä toivon että viimeistään tavattas tuonelas.
Kävi se sit huomenna tai vasta vuosien päästä,
Mul on viel muistot jäljellä enkä niist irti päästä.
Ikävä jää se sun pitää tietää,
Ei kukaan muistojani pois voi viedä.
Olit niin tärkee ja olet tärkeä edelleen,
Ei mikään koskaan voi mennä sun edelle.
Vain suru jää kun päättyy kaikki tää,
Varmaan vasta taivaassa sut uudelleen nään.
Mutta kunhan tiedät että olet tärkeä edelleen
Sua muistellessaan väkisinkin silmät menee vedelle.
Sydämmestäin puolet vietiin, sun myötä
Nyt nukun päivisin ja taas huudan kaikein yötä
Sun valokuvas muistuttaa mua meidän ajasta,
Jota sain onneks kokeil vaik oli lähtemises aikasta.
Mut nyt mun on aika nostaa purjeet ylös mun laivasta.
Ja jatkaa elämää vaikka et enää oo mun vieressä,
Kunhan tiedät aina et oot aina mun mielessä.
Elät joka paikas ja varsinkin mun muistois
Kävelet mun vierel meren rannalla ja puistois,
Et tuu kenenkään elämästä sä poistumaan ikinä.
Oot muistoissamme vaik jo poistuitkin enkelin siivillä.
Kun se riisti hengen sulta
Vedet tulee pakol silmiin,
Mietin sua ja puren huulta.
Sydämmes kulta,
Kumpa tää ois vaan unta.
Kumpa kyyneleet poskillani oliskin vaan lunta.
Mutta ne on todellista niinkuin myös sun kuolemas.
Mä toivon että viimeistään tavattas tuonelas.
Kävi se sit huomenna tai vasta vuosien päästä,
Mul on viel muistot jäljellä enkä niist irti päästä.
Ikävä jää se sun pitää tietää,
Ei kukaan muistojani pois voi viedä.
Olit niin tärkee ja olet tärkeä edelleen,
Ei mikään koskaan voi mennä sun edelle.
Vain suru jää kun päättyy kaikki tää,
Varmaan vasta taivaassa sut uudelleen nään.
Mutta kunhan tiedät että olet tärkeä edelleen
Sua muistellessaan väkisinkin silmät menee vedelle.
Sydämmestäin puolet vietiin, sun myötä
Nyt nukun päivisin ja taas huudan kaikein yötä
Sun valokuvas muistuttaa mua meidän ajasta,
Jota sain onneks kokeil vaik oli lähtemises aikasta.
Mut nyt mun on aika nostaa purjeet ylös mun laivasta.
Ja jatkaa elämää vaikka et enää oo mun vieressä,
Kunhan tiedät aina et oot aina mun mielessä.
Elät joka paikas ja varsinkin mun muistois
Kävelet mun vierel meren rannalla ja puistois,
Et tuu kenenkään elämästä sä poistumaan ikinä.
Oot muistoissamme vaik jo poistuitkin enkelin siivillä.
<3 ikävä
