En sitä ymmärrä vieläkään, mä vaikka tahtoisin
Sä miks et pystynyt välittämään, vain vähän lujemmin
Vaatinut en liikaa kai, tai itse niin sen näin
Mut silti sinulta sen kaiken toinen sai, mä siitä paitsi jäin
Silti uskon ja luotan, että kerran kuulla saan
Sanat joita sinun suustasi, en koskaan saanut kuullakkaan
Silti uskon ja luotan, läpi katkeran kaipauksen
Että joskus vielä löydän, sen oikean rakkauden
Mä toistan itsellein aina vain, hän jostain saapunee
Ken ehkä etsinyt on kaltaistain, pois luotain ei hän mee
Vaikka särkyi kaikki tää,
Niin yhä rakastan vieläkin elämää ja toivoakkin voi
>Et ole koskaan himoinnut sarjakuva- tai tietokonepelihahmoa.
>Et näytä sammakolta tehosekoittimessa kun tanssit.
>Voit halata ystäviäsi ilman että he miettivät oletko hinttari.
>Tiedät totuuden siitä, onko koolla väliä.
>Sinun ei tarvitse kouraista jalkoväliäsi tasaisin väliajoin
tarkistaaksesi onko sukukalleutesi vielä tallella.
>Sinulla on tekosyy olla totaalinen narttu ja hirviö ainakin kerran
kuussa.
>Pystyt juttelemaan vastakkaiselle sukupuolelle ilman että samalla
kuvittelet heidät alasti.
>On hetkiä jolloin suklaa todella ratkaisee kaikki ongelmat.
>Näytät hyvältä poikaystäväsi vaatteissa. Miehet näyttävät
idiooteilta sinun vaatteissasi.
>Voit olla varma, että lapsi on sinun.
>Olemalla blondi, selität monet tekemisesi.
>Sinun ei tarvitse kantaa painavia tavaroita kun sanot, ettet jaksa.