IRC-Galleria

hehhehuhuhuahahhihi

Oli kyllä vittu kaikista kyrpämäisin maanantai ikinä. Kirjoitinpa pienen tarinan sen kunniaksi. Tämä on sitten tiivistetty versio päivän tapahtumista, enkä jaksanut käyttää siihen kovin paljoa aikaa.


Teinpä tänään hienon tempun. Menin tänään ihan tavalliseen tapaan kouluun bussilla. Siinähän sitten istuskelin ja nukahdin ennen pitkää. Heräsin jonkin ajan päästä ja huomasin nukkuneeni pysäkkini ohi. Olin sitten matkalla kohti Oulua. Huusin pääni sisällä kaikkea mahdollista saatanista norsunvittuihin. Sitten tajusin, että ainakin on ihan passelia vaihtelua tavalliseen koulurytmiin. Pääsin lopulta Oulun bussiasemalle ja odotin siellä sellaiset kolme varttia takaisin lähtevää bussia. Tässä bussissa oli aivan helvetillisen kuuma. Aurinko pysyi koko saakelin matkan siellä auton vasemmalla puolella. Mutta kas kummaa ja hahhahhaa, paskin koulupäiväni ikinä ei loppunutkaan vielä tähän.
Kun pääsin back to skuul, oli vastassa kaikkien inhokkiaineitteni äiti: 3D-animaatio. No, päätin kestää päivän kuin mies, vaikka ihan hiestä märkä olinkin. Hyvä puoli tässä tunnissa oli se, että sitä ei ollut kuin kaksi tuntia jäljellä. Jokin hyöty Oulun reissustakin. ^^
Mutta sitten. Olin ehtinyt istua koneella ehkä puoli tuntia, kunnes tunsin nenässäni sen iljetyksen olevan tulossa. Aivan, nenäverenvuoto. Ai että rakastan niitä. Viimeksi vietin vessassa vajaan tunnin pidellen nenääni pytyn yläpuolella. Mutta tämä kerta olikin uutta: nenäverenvuotoja ei ollut minulla koskaan tapahtunut koulussa. Hyökkäsin siis luokasta ulos, kun kukaan ei katsonut ja suurinpiirtein sprinttasin vessaan. Tällä kertaa selvisin noin varttitunnin keikalla.
Koulusta päästyäni kaivelin Mp3- soitinta taskustani. Pistin sen päälle ja jatkoin matkaa. Jonkin ajan kuluttuahan tämäkin teki tietysti tenän. Voi jumankauta sitä raivoa! Kaikki oli mennyt päivässä päin helvettiä ja sitten en voi edes nauttia Ensiferumin sulosoinnuista. Kiitos aivan äärettömästi.
Bussimatka ilman musiikkia. Sekös vasta on mukavaa. Noh, kun pääsin takaisin kotio, kaivoin uudestaan soittimen taskustani ja yritin pistää sitä päälle. Hahaa, sehän toimikin taas. ..!..!..!..!
Käväisin sitten saunassa ja palasin sieltä lämpimän ruuan äärelle. Söin nautinnolla, sillä Oulun reissun takiahan minulta oli jäänyt ruokakin väliin. Tämän jälkeen hääsin velipoikani ja serkkuni pois koneelta. Nämäkin äpärät jaksoivat vittuilla kaiken kokemani jälkeen. Voi tsiisus silloin lähti järki ja huusin kummallekin tyyliin: "Jos ette nyt vittu häivy siitä saatanan koneelta niin väännän teidät niin mutkalle että tarviitta kipparikallea ratkoamaan ittenne!"

Ja, hahaa, tässä sitä ollaan. What a day. Mutta tälle kaikelle on aivan mainio selitys: NYT ON MAANANTAI.

Mistä lähtien on pitänyt olla alan mestari jotta voisi heittää kritiikkiä kyseisestä alasta? Minun kritiikkini kyseenalaistetaan ja naureskellaan että "hän on varmasti musiikin mestari" yms. Osaako Simon Cowell vittuakaan laukaa? I don't fucking think so :) joten miksi siitä että sanoo kritiikkiä eikä ole julkisuuden henkilö, pitää tehä aivan vitulline show? Meni tää juttu kyl iha yli ymmärryksen. Kiitos. Pyydän asiasta järkevää keskustelua.

...

Unohin sitten miun keikkakäsilaukun mummolaan Pieksämäelle!
siel o miun lompakko kortteineen päivineen >__<
(helvetti, jos poliisi ois miut pysäyttäny oisin ollu kusessa,
ajokorttiki o lompsassa)

It took time, took time to accept the fact
That one must lose
Everything except what you do not choose
It's taken time, long time and yet more time
It will take
Before my heart is free
and brave enough to break