Saavuin tapaamispaikalle Helsingin Rautatieaseman Ratapihalle noin kello 15.20, ja siellä olivatkin jo lähes kaikki paikalla. Onneksi heidät oli helppo tunnistaa, paljon hopparin näköisiä tyyppejä kokoontuneina yhdeksi ryyppääksi aikataulujen alle :D Hermostutti todella paljon, varsinkin kun näin jo saapuneiden joukossa Nidian, jonka tapaisin viimein livenä noin vuoden foorumin Georg-pulinassa hengailun jälkeen. Pienen alkujännityksen jälkeen juttu alkoi vähitellen luistaa paremmin ja paremmin.
Odottelimme jonkin aikaa, kunnes lähdimme kävelemään kohti Forumia. Päätimme käydä ostamassa syötävää, ennen kuin menisimme Backstreetille katselemaan alennuksessa olevia TH-vaatteita. Backstreetilla kiertelimme jonkin aikaa, kunnes jatkoimme matkaamme Esplanadin (?) puistoon, jonne pysähdyimme odottelemaan lisää porukkaa ja syömään hieman eväitä. Espalta jatkoimme Kaivariin, jonne kokoonnuimme rinkiin ja seuraavana tiedossa olikin TH-aiheinen tietovisa. Kysymyksiä oli 16? Vai 18? No, alle 20 joka tapauksessa. Ja kuinka ollakaan, minä sain eniten pisteitä ;DD Sain valita palkinnoksi lehden ja pinssin.
Tietovisan jälkeen aloimme hypätä narua, ja se oli todella hauskaa. Paljon tuli kompurointeja, mutta ne eivät mitään haitanneet, päinvastoin. Sitten oli ryhmäkuvan aika, ja ystävällinen nainen suostui ottamaan meistä kuvan. Siitä tuli todella hieno :D
Tämän jälkeen oli aika laulella yhteislauluja. Ani säesti kitaralla, ja me hoilasimme ainakin Monsoonin, Redenin ja Spring Nichtin, millä kielellä kukakin nyt tahtoi laulaa (okei, Reden oli tietysti pakko vetää saksaksi :’D). Tämän jälkeen jatkoimme ratikalla matkaa takaisin Rautikselle, ja ratikassa kuuntelimme Tomin ja Andreaksen versiota ”What Is Love” – kappaleesta xD Rautatieasemalla porukka väheni, ja meitä jäi muutama jäljelle, ja me lähdimme kiertelemään aseman kauppoja, jotka tosin suurin osa olivat jo kiinni, kuten esim. julistekauppa D: Mutta Anttilasta löytyi DVD:itä, joita jopa tarttui mukaan osalle. Sitten kävimme myös vessassa Finnkinossa, jossa kuuntelimme myös Nidian kännykästä Georgin suloista naurua, tuttu Leb’ Die Sekunde –DVD:ltä.
Lopulta kello tuli niin paljon, että äiti soitti perääni ja käski tulemaan kotiin. Meitä oli siinä vaiheessa jäljellä neljä. Hyvästelin Nidian ja Erizaen ja lähdin Acid Girlin kanssa kävelemään Kampin bussiterminaaliin, jossa hyppäsin 106:een ja ajelin Tapiolan kautta kotia :D Kotona olin joskus 25 vaille kymmenen kai.
Läppä lensi aika huolella koko miitin ajan :Â’D Ja tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin ♥ En tiennytkään olevani noin sosiaalinen o__o
Päivä oli aivan ihana ja ikimuistoinen ♥ Vielä kerran kiitokset kaikille siitä ^__^
