IRC-Galleria

Tämä vuosi on ollut ällistyttävä! Tuntuu kuin vasta eilen olisin tullut koneesta ulos ja rakastunut Suomeen. Lumi, ihmiset ja tietysti inttipojat.

Siitä asti kun vuosi sitten tulin tänne, olen elänyt kuin unessa. En oikeasti uskonut kokevani niin monia asioita kun olen nyt kokenut. Ja kiitän Haminan rotary-klubia huolehtimisesta ja toivottaessanne minut tervetulleeksi
elämäänne.

Laitan nyt muutamia kuvia kiertämään. Kuva-albumissa olevat kuvat ovat Australiasta ja siellä on myös muutamia kuvia Suomesta ja Venäjältä. Muut kuvat ovat matkalta Euroopan halki muiden vaihto-oppilaiden kanssa.

Yhdeksän maata, yhdeksäntoista päivää, neljä bussia, satakolme vaihto-oppilasta. Se oli mahtava matka ja mahtava tapa nähdä Eurooppaa.
Ennenkuin tulin Suomeen en tajunnut kuinka hauskaa koulu voi olla ja kuinka arvokasta todellinen ystävyys on. Tämän vuoden aikana olen kasvanut enemmän kuin uskoinkaan.

Australialla ei ole hajuakaan mitä on tiedossa kun palaan kotiin. Mutta tiedän mitä minua odottaa kun palaan: plus kolmekymmentä viisi astetta, uimaranta ja rusketus!

Valkoinen joulu oli jotakin maagista, se oli jotain hyvin epätodellista. Ja se että pystyi tekemään lumiukon uutena vuotena,se oli jopa vielä parempaa! Ilotulitukset olivat mahtavia niin nyt, kuin Valojen Yönäkin.

Tänä vuonna olen myös matkustanut ympäri Suomea. – olen rakastunut haminaan! Ja kun tulee suuresta australialaisesta kaupungista, Hamina on niin erilainen, niin ällistyttävä ja taianomainen. Tunnen itseni onnekkaaksi. Olen saanut kokea paljon sellaista, mitä muut vaihto-oppilaat eivät.

Esimerkiksi palvelukseenastuneiden vala ja Haminan upseerioppilaiden joululaulutapahtuma. Oli hauskaa kävellä huoneeseen jossa istui tuhat inttipoikaa; kuten sanoin, rakastan Haminaa!

Suomessa parasta ovat olleet ihmiset, sää ja suklaa. Mikään ei voita suomalaista suklaata, kymmenen lahjalaatikonkaan jälkeen.

Ei ole enää kuin yhdeksän päivää kunnes lähden kotiin. Haluaisin kiittää teitä tästä taianomaisesta vuodesta, arvostan sitä todella paljon.