IRC-Galleria

Faktat:
1. Olen yksin.
2. En voi sille mitään.
3. Joku muu voi, muttei halua voida.
4. Se ei ole missään nimessä kivaa.
5. Pilaan mahdollisuuteni asian korjaamiseen hetki hetkeltä enemmän.
6. Se toinen on minua parempi, ja ei, en ryve itsesäälissä vaan raa-assa realismissa.
7. Olen tehnyt kaiken voitavani mutta se ei riittänyt.
8. ^ Minä en siis riittänyt.
9. On sellainen tunne kuin voisin asioille jotain, mutta enpähän voi.

Olettamukset:
1. Todennäköisintä on, että asiat jatkuvat näin ilman minkäänlaista muutosta hamaan loppuun asti.
2. Mikäli näin käy, se tarkoittaa aikas pitkää yksinäisyyttä.
3. mikäli minä en huomattavasti kasva ja parane ihmisenä, siihen hamaan loppuun oleva aika tulee tuntumaan todella pitkältä. ja raskaalta.

Toiveet:
1. Toivon tasan pystyväni kelaamaan aikaa n. vuodella taakse päin.

Sinä kysyit:
Jatkuuko näin aina?


Oraakkeli vastasi:
Ei kai sentään.


Sinä kysyit:
No miten tässä sit käy?


Oraakkeli vastasi:
Näyttää valoisalta!


Sinä kysyit:
Koska tää sitten päättyy?


Oraakkeli vastasi:
Senhän sinä haluaisit tietää!






no älä...hei thx, oli lohdullista.

mikä helvetti sitten nakertaa kun sitä on niin vaikea sanoo ihan suoraan?
asioille olis helpompi tehdä jotain jos tietäisi mikä on vituillaan.
vaikka joskin, oli se asia mikä hyvänsä niin mua ei kiinnosta niin paljoo että tekisin sille jotain, koska mua se ei ota päähän. itseasiassa mua ei kiinnosta yhtään.

istun ja syön riisimuroja.
istun ja syön.
pitäs alkaa kohta lähtä.
ei huvita lähtä.
vois syädä vaan kokoajan.

annoit ikävälle kasvot ja teit siitä kauniin asian.

Vastaan seuraaviin kysymyksiin laulujen nimillä. Kaikkien laulujen pitää olla samalta ESITTÄJÄLTÄ!

1. Sukupuoli? - Dedication
2. Millainen luonteesi on? - Idioglossia
3. Mitä inhoat? - Falling
4. Mistä asioista pidät? - Latericius Valete
5. Mikä on suurin unelmasi? - Morning on earth
6. Millanen fiilis sinulla on nyt? - Rope ends
7. Mitä haluaisit sanoa ihastuksellesi/poika-/tyttöystävällesi? - Handful of nothing

Totuuden Kertoi: Pain of Salvation

Hmm, no, eihän mua kannattanutkaan heti alussa kuunnella, eihän?
Kun koitin puhua, tuli vaan paskaa niskaan vaikka kokoajan oon ollut oikeessa.
tainnojoo, ollaanpas rehellisiä. kun koitin olla oikeessa, tuli paskaa niskaan. ja kun sitä paskaa yrittää ottaa sieltä pois, se ei lähde mihinkään vaan tulee vaan kädetkin paskasiksi...
mutta silti kokoajan pitää olla tekemässä asialle jotain vaikkei millään mitä teen tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta. Vaikka sehän nyt ei oo uutta, eihän multa oo koko tänä aikana kysytty yhtään mitään.

Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat, eikä ihmiset) minulle on tärkeimpiä kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perässä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Ilmoitan ne viisi henkilöä haasteen lopuksi ja käyn ilmoittamassa haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa.

1. Äänihuulet
2. Philips GoGear 512
3. Peige pehmolelukoira
4. Lompakko
5. Tennarit

en millään jaksais haastaa ketään, kukaan ei kuitenkaan vastaisi -_-

Noniin, tein just kehittävän reissun kilometrin päähän bussipysäkille ja takasin.
vituttaa jo valmiiks herätä klo. 5.30 aamulla kouluun, puolikuolleena raahata itsensä ulos kylmään ja könytä tonne dösärille, saatika sitten että bussi tulee kolme minuuttia aikataulusta edellä ja kiitää huoletta ohi.
tällaiset on justiinsa niitä päiviä kun heti aamusta tietää että kaikki mahdollinen tulee meneen päin persettä.

toivo on kumma juttu. Toivossa on kuulemma hyvä elää...mites epätoivo?
Miten se oikeastaan määritellään, raja toivon ja epätoivon välissä?
kun ihminen tekee jotain päästäkseen tavoitteeseensa se on yleensä toiveikasta. onko se sitten niin että jos tavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä, teko on heti epätoivoinen?

mites sitten kun antaa toiselle toivoa, mutta ei sille toivolle kuitenkaan vastinetta?
eikös sen pitäis olla yhtä paha asia kun valehtelun, koska se tuntuu samalta kun mikä tahansa muu luottamuksen pettäminen.