Mä mietin monta kertaa onko mulla ystäviä,
Niitä aitoja jotka on pysyviä,
Jotka tukee ja auttaa jos mää teen jotain.
Eikä sano heti että tää on sontaa.
Tuntuu hyvältä saada aina kriittikiä ja
Tottakai mä vielä mun ystäviltä,
Mä en ole koskaan kuullut että ne olis ylpeitä,
Mustamaalamal kaikista ystävät on luksusta,
Tuntuu pahalta kun ystävät haukkuu jos mä sanon jotain väärin
eihän lyhyt läski lukihäiriöinen mitään osaa,
Mulla on mielimaassa kuka mua täältä nostaa,
Yllätys eipä tullut auttavaa kättä,
Kukaan ystävä sen mä saan vielä nähdä,
Jokainen dissaus viiltää mun sydäntä mä olen ihan loppu,
Eksä oikeen ymmärrä
