IRC-Galleria

:'DDDDDD

Noni tämänki sain valmiiks,
itku pitkästä ilosta toisin sanottuna
ja kerron pienen tarinan liittyen viimesimpään:
Viimeks käyny Vaasassa 2009 Rockperryssä,
sillonki se reissu oli omalla tavallaan iha perseestä,
ihmiset oli mm. hyvin syvältä sieltä käyttäymisen takia,
jonka myötä päätin etten Vaasassa reissaa
jollei ole iha pakko
Noh, nyt ku kävi pitkästä aikaa Vaasassa
meinas tavaraa tulla niskaan,
että tuota ei enää ikinä Vaasaan stna

Raskasta Joulua 2017

Viimeinki!
Nyt o kyl kiva kesä tulossa! :W

Hui kamala, tässä o tapahtunu niin paljon kaikenlaista
et mistähä sitä alottas?

Noh vaikka Don Rosasta, tosiaan kävi kiva munkki
ja pääsin tapaamaan herran viimeinki,
se tunne tosiaan ku siulle oli ensi infottu,
et oon järjestyslistalla toka joka tapaa Don Rosan
mut homman alussa miulle tullaan kertomaan
et oon eka koska listan varsinainen eka henkilö
ei kuulema ollu paikalla
Iiiiiha pien paniikki iski ja iskettiin kylmiltään
sitte Don Rosan eteen sillei "En ole viel henkisesti valmis!" :'D
Mut joo hyvää juttua tul, yhteiskuvat ja nimmarit
plus sain halinki piälle
(Tämä saksalainen kustantaja Jano,
näytti iha Joonaksen ulkomaalaselta kaksoisolennolta!
samaa näköä ja puhetyylikin täsmäs
ku herra puhu englantia :'D )
Miitingin jälkeen lähettiin paluumatkalle kaverin kanssa
ja poikettiin pikasesti mutsin ja isäpuolen luona
(kiitos tälle kaverille tästä pienen mutkan teosta)
Pakko sanoo et sen vierailun jälkeen,
jäi helpottunut ja hyvä mieli
Sanotaanko näin et mie rupeen pikkuhiljaa
tykkäämään tästä ns. uudesta mutsista,
vaikka mie vähä viel varonki toivomasta liikoja
mut mie pystyin nauramaan ja hymyilemään hänen seurassa,
plus kertomaan miu asioita hälle
ilma paskamyrskyjä
Tuntu hyvälle ettei enää energiaa kulunu ittensä ylisuojelemiseen
saatika negatiiviseen ajatteluun,
varmaa ekaa kertaa ikinä kuulin ihmettelyä mutsin suusta,
kuinka pikkutytöstä on tullu aikuinen nainen
Seuraavana päivänä olikin sitte matka Kouvolaan kattomaan
Raskasta Joulua keikkaa iha pienellä varotuksella
ja su olin sitte Joensuussa samaista keikkaa kattomassa,
tässä vaa se juju et huhuiltiin merkkariin apumyyjää
ja mie yeswomanina lähin sitte taas lyhyellä varotuksella :D
Kannatti ilmeisesti avata suunsa,
et on tehny aiemminki näitä hommia
ja mie en pysty vielkää käsittää tätä kaikkea
plus pitkästä aikaa mie tunnen eläväni
Mie oon ollu tän syksyn aikana aika lailla sammuneen liekin oloinen
ja nyt lähinnä ihmettelen vitsillä mitä pahhoo oon tehny,
et mie pääsen tämmösiä tilaisuuksia kokemaan
Vastaus on olluna: Oot vaa ollu oma ittes

Aamulla töihin lähtiessä,
ku kuuntelet esim. Epican biisejä
joissa o pakko nyökyttää päätä musiikin tahtiin
Sen sijasta haluat vaa päästää
"ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRGH!" parkasun,
koska tahtoo päästä keikalle,
mitään luvassa pitkään aikaan
ja ikävä muutamien bändien keikalle :/
Tahtoo riehua murheet pois

Hehkutuksia täältäkin viimeinki reissusta,
eilen tosiaan olin matkasta uupunu ja arkiki löi vähä naamalle:
Oven takana -tunmoinen pino laskuja
joitten joukossa yks maksumuistutus laskusta,
jonka olin ilmeisesti ajatuksissani heittäny roskiin
luullen sitä "tilauskaavakkeeks"
*huoh*
Anywho, voisin alottaa sillä et hieman pelkäsin
omaa jaksamistani ja sitä palanko loppuun kesken loman
ja making of-valokuvauksia tehessä,
pitkän aikaa tuntunu et teen liikaa kaikkea
ja etten anna tarpeeks aikaa itelleni
Taustalla kuitenki pyörii vielki taakka perhetragediasta
ja sen takia oon myös itekki ollu vähä hukassa polkujeni kanssa
Turhaa kuitenki pelkäsin, ekan "työpäivän" jälkeen
tuntu ku voisin valloittaa maailman ja teen jotai hyvin tärkeetä!
Toisin sanottuna mie kykenin tarttumaan lomamoodiin :)
(vaikka hirmunen univelka ja väsymys painaa silti piälle, löl)
Loman aikana tuli kyl mieleen Otavan Opisto ajat,
jollon pääsin ekan kerran kosketuksiin musiikkivideon tekemisessä
Voi niitä aikoja!
Välillä tuli niitä ei niin hehkeitä -hetkiä,
joita ns. taustalla seuranneena kauhistelin:
Aikataulut kusi, joku/jotkut teki viime hetken ohareita,
informaatio katkeili, vittuuntunutta stressaavaa kaaosta
ja jopa sää plus kokko oli meitä vastaan
Niin kuin musiikkivideon karonkassa sanoin:
"Me selvittiin, ollaan sunnuntaissa,
homma ois voinu hyvinki mennä poikki jo keskiviikkona"
Torstai oli ny semmone "välipäivä" jollon ei tapahtunu mitää isompaa ja pystyi ottamaan pienen nollauksen
hyvässä seurassa tehden seuraavana päivänä
pirteenä (krapulassa) hommia
Kaikesta huolimatta oli ilo seurata hienojen ja lahjakkaitten ihmisten työskentelyä, näyttelijöitten, tanssijoitten jne.
ootte ansainnu olalle taputuksen *tap tap* ^_^
Itse tämän reissun aikana koin kuuluisaa
perspektiivin ottamista asioihin
ja se sai miut hyvin mietteliääks vähä väliä
siinä mielessä, et missä näen itteni minkäkin ajan päästä
ja mikä on ns. seuraava siirto omassa elämässä
Noh se onki sit toinen tarina,
Bossi "käski" miu pittee vapaata huomenna,
ku miu ultimaattinen väsymys näky päältäpäin liianki hyvin
Noh, iha hyvä idea sinällään,
kyllähä mie tiedostin väsymyksen mut halusin silti yrittää
Hyvä et joku jarruttelee miuta :)
Lopuks miulla on eessä iha hirvee kuvankäsittelytyö,
koska making of-kuvien lisäks pitäs Bizarren kuvatki käsitellä
Toinen viikko lommoo kiitos :'D