IRC-Galleria

1.
Lentokone syöksyy, maahan ajautuu/
Laivat kariutuu!/ Ja murhaajat vapautuu/
On ajan kysymys, millon tapahtuu/
Taas uus isku! Ja maailma ajal murtuu/

Ajal turtuu!/ Et jakaantunut/ Mielipiteet/
Hetken ihanaa! Mut putoo muistojen sineen/
Ei pääse irti! Vaan on vankina mielessään/
Omat on ongelmat! Ja kiinni mietteissään/

Oon valmis! Mut samal alku vaiheessa/
Mietin miettimistä! Miten tää on näin vaikeeta/
Keskityn olennaiseen! Mut ajatus reistailee/
Hyöky aalto pyyhkäisee! Pois meistä kaiken/

Ollaan armoilla! Jonkun ylemmän/
Ja niin ku käy! Toivon et yhden käteen yletän/
Jotta voin kuolla! Läheisen rakkaan vierellä/
Vailla minkäänlaista! Pelon ja surun mietettä/

K.
Tehty on tehty! Ei tekemättömäks sitä saa/
Luovuttaa en pysty! Pitää pitää vaan/
Kiinni ja lujaa! Rakkaista lähimmäisistä/
Pidän kiinni! Rakkaista lähimmäisistä/

2.
Päivittäin murhia! Surullisii hetkii/
Tapahtumii! Josta ei hengissä selvii/
Osa menettää kaiken! Toiset sitäkin enemmän/
Me ollaan, kaiken kauhun keskellä/

Vaan heikkoja ja herkkiän ihmisiä/
Jotka kulkee, polkuja mutkasia ja kivisiä/
Mitä eniten pelkäät? Mitä sä pelkäät?/
Mä pelkään menetystä! Ettei olis ketään/

Ja et se kaikkein tärkein! Joskus katois/
Siks oon hysteerinen välil! Ja voin pahoin/
Ongelmat ei välttämät suurii! Mut ne puistattaa/
En haluu, et joku pistäs mut läheisii muistamaan/

Niiden haudoille! Haluun kuolla ennen niitä/
Ja sillon jos pitkään eletään! Niin siitä kiitän/
Jotain korkeempaa voimaa! Et anto armoo/
Ja tän takii, mustakin viel löytyy tarmoo/

1.
Sä heitit läppää, et antanu speissii/
Mä päätin olla luovuttamat! vaik tulis iskuu feissii/
Ja mään kato mua nyt! Korkeel tuulee/
Mun viha bitch! Sä tuut sen viel tuntee/

Olin vääril huudeil! Mut omil nyt tääl/
Nyt silta tuol! Ja sä se ketä sielt hyppäät/
Otit matsii väärän jäbän seuras! huomaat sen!/
Pidä näppis irti must! Ja sano sama huoralles/

En kaipaa teit! Ketään tähän inisee/
Ootte mulle paskapaperii! Ja lyön viimiseen/
Hengen vetoon! Ja viel haudassakin/
Taistelen niin pitkään, ettei tuleivaisuudes enää tarvi/

Oon se jäbä, jonka lenkkarit ei vaihdu/
Siis sama asenne! Vaik täst fädäri laihtus/
Juopunu hulluudest! Ja natsaa tää elämän tapa/
Ja mä annan vinkin! Jospa ittes tapat!/

K.
Mä tunsin jäbä, ja se jäbä tuns, ei ketään/
Koristeli joka fanilistoil! Ja meni siin mettään/
Kieli ruskeena! Se esitteli kieltään kaikille/
Teidän onnekseen, en näitä horoi mainitse/

2.
Huora juoksee rahan perässä! Raha liikuttaa/
Paperit komistaa! Ja blingi miestä muuttaa/
Vartin kuuluisuus! Sitä ne kaikki tahtoo/
Pelle puvus pyöryy! Ja massa sitä katsoo/

Kun yks leimaa hauskaks, muut vaan nauraa/
Ei omaa ajattelukykyy! Seuraa kun uraa/
Rotko venaa! Saatana näit nykyajan lutkii/
Jäbät huoraamassa lätyil! Ne vaan funtsii/

Et jos toisii nuolee! Ne viel sultakin ostaa/
Hilui kertyy! Ja sit viel kehtaa mulle postaa/
Et mä vittu en ikin kehity tai kykene/
Mut jäbä et huomaa! Ettet ikin mun tasolle ylene/

Oot aina rotkon alla! Ja mä sen päällä/
Vuorilla huipussa! Ja kato hei näätsä/
Voin mä sua bostata! Mut siit ei tuu mitään/
Koskaan et tuu tänne asti! Ei sille voi mitään/

K.
Ei surusta ikin pois päästy/
Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
Anteeks vittu nyt etten mä jäänyt!/
Ja elämä päätty/
Ei sursta ikin pois päästy/

Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
En tarpeeks pitkälle päässyt/

Anteeks! (anteeks!) Anteeks!

1.
Teit tän tarpeeks selväks, mikään ei kestänyt/
Oon valmis poistumaan, haluun käteni pestä nyt/ 2
Nyt kun tätä luet, tää oli vika kirje teille/
Mä en syytä teitä, halusin vaan kertoo teille/ 4

Ongelmat kasvo, kasvo viel tänkin jälkeen/
Vaik olinkin vahva, arvet muistu jälleen/ 6
MUA SATTUU VAIKKE TÄS OO JÄRKEE!/
Mut pää täynnä aineita, ja rintaan särkee/ 8

Oon valmistellut tätä pitkään, ja hankkinu aseenkin/
Ja varmuuden vuoks viel pommin valmis tilaan asensin/ 10
Nyt jos koska onnistun, kun en onnistunut hirttää itteeni/
Salasin masennusta, ja yksin pimeessä itkeskelin/ 12

Viillon jäljet olisitte voinnut nähdä, mun ranteissa/
Ainoo mistä sain fiilistä, oli verisistä rateista/ 14
Antakaa anteeks mulle, etten huomista näekkään/
Ja tää synti täysin anteeks antamaton, enkä taivaaseen pääsekkään/ 16

K.
Ei surusta ikin pois päästy/
Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
Anteeks vittu nyt etten mä jäänyt!/
Ja elämä päätty/
Ei sursta ikin pois päästy/

Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
En tarpeeks pitkälle päässyt/

Anteeks! (anteeks!) Anteeks!

2.
Sain viimesen iskun, en kestäny kaikkee paskaa/
Mut kaiken hyvän jälkeen, kiitän tätä matkaa/ 2
Vihdoin saan poistuu, kaikesta tästä paskasta/
Ette ehkä tajuu, mut tää on helvetin raskasta!/ 4

Kaikki ne päivät, joiduin kestää sitä kun kaikki pätee!/
Kaikki helvetin päivät, tuntu kun vyörysin alamäkeen!/ 6
Mä lähen nyt, enkä palaa elävänä teidän viereen!/
Mut kaikki tää! Toivon ettei enää mee pieleen!/ 8

Koska kaiken tän paskan jouduin vikaa kertaa nielee/
Ja tänkin hetken aikana kaikki paska palautuu mieleen!/ 10
Miks ketään ei nähny mun vaikeuksii täällä/
Olin kun kummitus, tän maan päällä/ 12

Kuljeskelin vaan yksin, ja ihan turhan heikolla jäällä/
Miettikää nyt! ei ketään hetkes tämmöstä päätä!/ 14
Oon suunnitellu tätä pitkään, ehkä liiankin pitkään!/
Mut nyt riittää, ja teen sen mitä pitää!/ 16

K.
Ei surusta ikin pois päästy/
Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
Anteeks vittu nyt etten mä jäänyt!/
Ja elämä päätty/
Ei sursta ikin pois päästy/

Ei lopussa mitään mulle jäänyt/
En tarpeeks pitkälle päässyt/

Anteeks! (anteeks!) Anteeks!

1.
En muista miks, ja miten tulin ekaa kertaa tänne/
Mut tää on se asia, mikä multa lämmitti sydämen/
Luovuin sillon uumoin, jostain mitä tarvitsinkin/
Nyt rakkautta rinnalla, ja kädessä monen risti/
Synnit sairaitten, hyvien ja pahojen ihmisten/
Mulle annettiin rakkautta, ja sillon pidin sen/
Vaikka opin vasta arvostaa tätä kaikee kaunista/
Niin silti pidän tätä elämisen lahjaa vielkin tautina/
Jonka lahjottasin jollekin, joka sitä enemmän tarvitsis/
Kun masennuttaa, kaikki nää must tulleet vitsit/
Oon kun joku pelle, jota pystyy dissaa aina/
Eikä mua varmaan osata arvoostaa, ees kun oon vainaa/
Pois pois poies, kaikkien näköpiiristä/
Tääl siks yksin joudun odottaa, hengenvetoo viimistä/
siks en häpee olla omaitteni, muittenki seurassa/
Mut sit kun mä kaikkoon, ei tarvi mua seurata/

K.
Yks askel taa, mä putoon jälleen/
Maates sängyl, käännyn pakost selälleen/
Miettimään jälleen, mitä menin tekee/
miks miks miks, päästin läheiset menee?/

2.
Ristin kädet, ''Isä auta mua vikaa kertaa/
Tiedän ettei täst oo apuu, mut ei oo sulle vertaa/
Oot ainoo joka vois mua auttaa enää tänää''/
Ja siihen voi loppuu mun tarina, pääsemättä päähän/
Oon liian hyvä sydäminen tähän maailmaa/
Ja kun tuntuu katsoes, et oon vaan ilmaan/
Jonka lävistää katseet, ei mua taho nähä/
Siks oon päättäny et jättäsin tän just tähän/
Mut onks mul varaa, yhteenkään virheeseen?/
Mut nyt näit sisälle, pään sisään mellakaan hirveeseen/
Ja tiiät milt tuntuu, kun jengi puhuu ja puhuu/
Olematta hiljaa, hetkeekää lakkaamatta puhuu/
Vaik sanat ei välttämättä tapa, ne sattuu ainakin/
Ja nyt tiiät sen, kun täst aiheest taas sainasin/
En ehk oo kaikist voimakkain, ja en piestä sua pysty/
Mut jos koht ei tää lopu, jollain on koht veriset rystyt/

{Sorry} :S

1.
Ilta hämärissä, muistot valokuvien/
Välähtelee kirkaat, valot unisen/
Poika pimeitten kujien, jalat tutisten/
Auraa katseellaa, teitä lumisten/
Vain hautaatuneita sielui, ei mitään nää/
Tietäen kirkasten, ettei tuu pitämään/
Itkuun parahtaa, sielu huuta auttajaa/
Myynyt sen pirulle, ja ojaan ajaa/
Ei saanut vastausta, katumukseensa/
Mut tietää, tästä oppineensa/
Luottaa ei saa keneekää, ei ollenkaan/
Tai niin ainakin sen olettaa/
Päivät opettaa, miten kohdataan/
Mut siihen mikä on, on kohdallaan/
En pyristele vastaan saattajan/
Mut taistelen vastaan saatanan/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

2.
En kerjää säälii, en loiston rippeitä/
Mut kaikki mikä täs on, on kii meissä/
En luovuta, en liinaa kehään heitä/
Täs on risti, anna sen ohjailla meitä/
En puhu kun tietäsin kaiken/
Mut haluun käyttää tätä aihet/
Saada sut tajuu, etten oo tyhmä/
Vaik katunu ihminen, ja kylmä/
Pettäny lähimmäiset, puukottanut selkään/
Silti, vajota en anna kenenkää/
Läheltä tai kaukaa, kaikki mulle kultaa/
Ja jokainen pelastus, on mulle juhlaa/
En vaurioittaa haluu sua sanoillani/
Kadun niitä, ja oon tosi pahoillani/
et puhunu tällee, tai ollu puhumatta/
Mut aikaa on kulunu, kulumatta/
(Näin!)

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

3.
Oon näkyvimmillänikin, piilossa katseilta/
Aamu vaihtuu, ja on taas se ilta/
Varjot synkistä synkimpään/
Peittää ja saatanaa ylistää/
Miks aurinko paistaa, jos sitä ei nää/
Tieto tästä, ei kestä mun pää/
Mul on katuvan ruumis, ja sielu helvetissä/
Ja maailmaa pidän sinä helvettinä/
Minä ketään ei kohtaa, oikeena minänä/
Ja kun taistelee, ei mikään sitä pidätä/
Rangaistus valmiina, kuoleman tuomio/
Täs on kaikkien, kuolleitten hurmio/
Saada veljet yhtymään, lauluun ikuiseen/
Saada katuman päälle, piruineen/
En pyristelis vastaan, ellen pelkäis/
Mut auttas tieto, et joku selviäis/

K.
Keritsen muistoni villaan, ne vangiten/
Muistois muistuu, kaikki mitä kahlitsen/
En pelkää peläten, mitä ansaitse/
Vaan sen mitä rangaitset/
Väsyny valokuvien tuomaan suruun/
Vaikeroiden alan, kuvissani puhuu/

4.
Ponnistin, mut tipuin alas jälleen/
Oon sanonu et jokainen on tärkee/
Mut kun ei oo järkee!/ Kerätään jäänteet/
Haudataan sielun toveri! Joka kääntees/
Pahaolo ei hellitä! Koska pelko lisää/
Tuskaa ja surua! Eikä voi mitään/
Olen lumen piirittämänä! Nietoksissa/
Ja kylmän väreissä, linnut oksissa/
Laulavat surun säveltä! Huudan sen/
Kuolema tuleva! Jota haluu tuta en/
Mut kaikki päättyy, joskus sitten/
Mut en mä sen takii täällä itke/
Et aika tulee! vaan koska tuskasta/
Haluisin jo matkata! Itsemurhalla/
Oon turhan heikko! Tulehtunu valokuviin/
Ja pian jo tiedän että katoon uniin/

1.
Mä synnyin maanpäälliseen helvettiin/
Rukoilin Jumalaa, rukoilin enkelii!/
Ketään ei vastannu, mun syytösiin/
Jokanen väitti, et ne on tähän syyttömii/

Itse pirukaan, ei antanu mulle sielua/
En itkeny tilannetta, vaan aloin riutua/
Tuntu kun olisin ollut aavikon laidalla/
Mut kaikki vika löytyy, maailmalta/

Ei ketään oo synnitön, kaikki tekee virheitä/
Mut jokainen voi päättä, kulkemiaan teitä/
Mihin suuntaan ajautuu tulevassa/
Mut joka virhe, ne tulee vastaan/

Se pitää muistaa, jokaikinen päivä/
Enkä mä sitä muistaneeni väitä/
Et olisin joku vitun pyhimys, auttaja/
Mut tiedän! Et oon eka meist haudassa/

K.
Myrsky jyllää, kohti suoraa/
Mä vihaan vihaan, tätä huoraa/
Jota maailmaksi kutsutaan/
Ei sitä päihitä, edes pahin hutsukaan/

2.
Alla synkän taifuunin, keskipisteen/
mä rukoilen, ja alan peiliin itkee/
Miks aina vaikeroin väärään aikaan?/
Miks pelkään? ja alan vääräst sainaa?/

Kun jengi alkaa digastuu, kellastutan lehden/
Täst kaikest paskast, viel vaikeempaa tehden/
Alistun turhan helposti toisten asemaan/
Kun mun pitäs olla, ja raja asettaa/

Niin hyväksyn, sen et mua syrjitään/
Mut ei ees palkinto, saa mua yrittää/
Tähän panostaa, ja saamaan hohtoo/
Kun tiiän sen, ettei tää helppoo oo/

Mahas kipinöi, ja tunnen pelkkää tuskaa/
Kun pitäs olla, niin alan pahaa oloo rustaa/
En pysy hollilla, enkä onnistu silmiin kattoo/
Ja kaikki glamori siks mustakin katoo/

K.
Myrsky jyllää, kohti suoraa/
Mä vihaan vihaan, tätä huoraa/
Jota maailmaksi kutsutaan/
Ei sitä päihitä, edes pahin hutsukaan/

3.
Kitken vihaa, sisällä palaa/
Mitä vittuu oon tehny saadakseni pahaa/
Tän maailman kontoilta, suoraan niskaan/
Ja kun kaverit sitä lisää sinne viskaa/

Anteeks vittu! Etten ollu mitä te halusitte/
Kiitti vitusti! Et senkin liian myöhään tajusitte/
Oon ollu heikko! Paska ja itkin vaan/
Nykynen tilanne, en elämästäni kiinni saa/

Pelkään ja vaikeroin! Tärisen ja panikoin/
Mä en kestäny juoruista lähtevii tarinoit/
Olin mitä olin! En parempi vaan voinu olla/
Miks kukaan ei tyytyny? Miks ei voinu ottaa/

Mustakin kiinni? ja rakastaa just niinku olen/
Nyt tiedän vain reitin, joka viel viimeseel ovel/
Ja kai pakko lopettaa, tää kaikki tähän/
Mä tiedän, et nyt viimein kaiken jätän/

1.
Must tullu askel askeleelta väkivaltasempi/
Nyt mä lyön, enkä edes emmi/
Vitutus huipussa! Ja paska olo lisääntyy/
Tiiän, et oon kusipää, ja selkäni kääntyy/

Tein vitusti väärin! Ja satutin monia/
Ette uskois, mut oon kokenu kovia/
Vaik muka mun ongelmat on pieniä/
Ei ne oo! Vaik niin saatan viestiä/

Otin osakseni paskan elämän, paskaa vaan/
Ja kun yritän! Saan paskaa vastaan vaan/
En pysty vastaamaan! Sanoin vaan nyrkein/
Ja vittu mä tiedän, että mä väärin tein/

Mut kai on mun aika poistuu, pois täältä/
Mä en edes haluais kaiketi tänne jäädä/
Kaikki vitun vaikeeta, ja oon haikeena/
En kestä mennä läpi enää kaikesta/

K.
Päästin kaiken menee näin! Vituttaa/
Olin paskamainen! Ja annoin tuta/
Monelle mun pahan puolen/
Mut ei hätää, mä oon huomen kuolleen/

2.
Tärisen ja pelkään! Pelkään et puukko tulee selkään/
Eikä auta edes sekään/
Et luotettavin ihminen, vannottaa sitä/
Et kaikki tulee kääntyy paremmin, ja viellä mitä?/

Mä en usko satuihin! Ja tiedän kyl tulevaisuuteni/
Mä olin ennen tyhmä! Sil sillon mä uneksin/
Nyt mä tiedän, et turha unelmoida mistään/
Koska se vaan tulee muakin pistää/

Mielummin voisin itseltäni hengen riistää/
Ja siis nyt on aika ystäviäni kiittää/
Sil aika kiitää! Enkä jaksa odottaa enää/
Mä haluun pois, pois jo lepää/

Ei tarvis huolehtii ja olla näin vitun rikki/
Nyt mä sanon näin! Vikan itkuni itkin/
Sattuu vikaa kertaa! Ja kirpasee hetken/
Mut tänään tätä en jätä enään kesken/

Paska fiilis valtaa, enkä saa tänne tilaa/
Huomaan taas hairahtaneeni kittaa viinaa/
Maailma kuva, on nykysin niin rikki/
Nykyään muistelen iltaa millon en itkis/

Koska itken, enemmän kun nauran/
Oon nykysin niin saatanan hauras/
Mä vaan oon rikki, ja romahtamaisimmillani/
Ja aina vaan mä pilaan iltani/

On niin haastavaa kulkee pimees ilman valoo/
Ja kun saan jostain kiinni, se katoo/
Tuntuu kun putoisin, ja putoisin lisää/
Mä en vaan voi tälle paskalle mitään/

1.
Matka kohti kiirastulta!
Ei sen kummempaa! Ei kannata kiivastua.
Jos joku henkensä menettää!
Kun pumpulimaassa, jonkun pumppu pettää.

Ei strapetsi tanssijatkaan, aina pysy pystyssä
Joskus maassa on mies lytyssä
Se on sitä elämää! Mitä eletään
Joku aina päästää irti omasta hengestään

Henki on kun naru! Heikko ja hauras
Aina on pelkoo! Niinku paska uras
Kaikki joskus loppuu! Ja kun narun pää edessä
Niin on aika heittää hyvästit hengestä

Hyvä niin, ettei tuu tungosta
Mut turha liian aikasin on pudota
Matkalta, oma elämä käsissäs
Toivon että sä sen käsität

K.
Tää niille jotka on menny!
Niille jotka murhansa tehnyt
Niille joille matkaa ei kerry
Niille jotka ei vaan heränny
Ei ruumis vaan kestäny

2.
Rinta rusikoituna! Naama mustelmilla
Ruhjeet ruumiissa! Oot muistelmissa
Nyrkit taatusti sattu! Sen arvaa
Kaipaa läheiset! ja se varmaa

Sykkivä sydän, lakkas toimimasta
Ja et saanut haukoo hengee ilmasta
Ongelmat katos kipuineen, silmät suljit
Oman tiesi kohti hautaa kuljit

Hyvää yötä ystäville läheisille
Moni viel monesti teitä tääl itkee
Hyvää yötä sulle, mis lienetkin
Joka omaa tuskaasi lievensit

Tekos muistuu! Kun joku välittää
Sun tekoos, ei vaan voi käsittää
Toivon vaan tätä! rest in peace
Now you walk on other's dream

1.
Ennen pyrin elää, näkymättömis muiden katseilta/
Olin jo liian heikko! pitää kiinni haaveista/
En välikseen muitten vaateista! Aineissa!/
En enään! Mä elän paremman elämän katveessa/

Mua voi katsella! Mut se ei edelleen tunnu hyvältä/
Mut ei syvältä! ollu reittii! Kun pystyyn tässä/
Pinta odottaa! Ja tukena on oma kulta/
Laura kiitos siitä! Et oot mun oma turva/

En ollu mitään! Nyt en unohda mitään/
En sekoile! Ja ei tarvet enää kivistä niistää/
Maailma alko jo riistää! Mut ei enään pysty/
Nyt tiedän tavan, miten pysyn pystys/

Kullan kainalossa! Turva ja onni itää/
Ja oon oppinu tästä elämästänikin pitää/
En voi sitä kiistää! ettenkö olis rakastunu/
Kun rakkaus, jo mun rinnasta puolesta puhuu/

K.
Kultsi, hei anna mun olla sun/
Anna mun yrittää! Ja ottasit mut/
Tiädän, etten oo sulle paras/
Saisit paremman! Jol paremmat tavat/
Mut toivon, et muhun sä tyytysit/
Toivosin, etten mä jäis enää yksin/

2.
Kaikki aikanaan, ja ajal kaiken saa/
Kun kiinni saa! Ei haluu irti naisestaan/
Rakkaus on tunne, joka kasvaa sisältä/
Ja nyt sen kaiken jo sisältä sisästän/

Ongelmii on, mut niist selvii kyllä/
Anna mun ponnistaa! Jos muuten en yllä/
Päivä päivältä! Läheisemmäks sä tuut/
Ja sun tuoksus! Sekotta pään mun/

Oon sekasin hurmasta! Oot nainen kaunein/
Enkelini! Ja mä oon pojista kauhein/
Silti tartut kiinni! Etkä päästä hevillä/
Sun avulla, mä jaksan elää hengissä/

Vaik kuin, elämä potkii päähän tuskasesti/
Ja kyllähän, sitä kauan tuskaa kesti/
Nyt sain iloni! 9 kuukautta! tullu täyteen/
Nyt ilonen poika! ja sen sä teet/