No just. Mä vannoin etten tu kotkaa ihan hetkeen mut kuis ollakkaan...
Elämä Helsingissä on NIIN mallillaan. Mä oon kyllästyny mun kavereihin. En nyt kaikkiin, mut osaan. Enkä oo käyny pintaliitelemässä missään pariin viikkoon, mikä yleensä tarkottaa sitä että ihminen on ainakin psyykkisesti kuollut. Fyysinen kuolema on onnistuttu toistaseksi välttämään. Toistaseksi.
Ei oikeen oo intoo muuta ku maata kotona ja syödä ja lukea ja kyhnyttää jonkun kainalossa. Viime aikoina on JOPA OLLU JOKU jonka kainalossa kiemurrella ja jota halia ja pusutella ja ja ja....
Perjantai lähestyy uhkaavasti jo. Hirvittää ihan sikana. Ja Pikku possuna. Ja Emakkona. Ja kaikkina muinaki saparohäntinä.
Ave Caesar, morituri Te salutant.
Uusimmat blogimerkinnät
- Mulla on vihdoinkin uus kone!! 16.12.
- Hyvä runo by Percy Shelley "Ozym... 28.11.
- Sain potkut 17.11.
- "Sulla on vesivahinko" 12.11.
- Possulenssurokote 03.11.
- Huomenna on eka oikeesti vapaapäivä! 31.10.
- Meinasin lähteä tänään pelkässä ka... 28.10.
- saa kyllä kohta jonku böönautin 27.10.
- Joi viis 24.10.
- Jipii! 24.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (169)
- ▶ 2008 (238)
- ▶ 2007 (42)
-
▼
2006 (32)
- ▶ joulukuu 2006 (1)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (8)
- ▶ syyskuu 2006 (3)
- ▶ elokuu 2006 (3)
- ▶ heinäkuu 2006 (1)
- ▶ kesäkuu 2006 (1)
- ▶ toukokuu 2006 (1)
- ▶ huhtikuu 2006 (2)
- ▶ maaliskuu 2006 (5)
- ▶ helmikuu 2006 (2)
- ▶ tammikuu 2006 (4)