IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Aknekin tuli vasta nyt.
Mutta siis.

Inhoan tätä tunnetta.
Tuntuu, että samanaikaisesti lamaantuis ja on hirveen energinen.
Vähän kuin samanaikaisesti rakentelis pilvilinnoja ja samalla tuhoais niitä.
"Voih.." "Nyt lopeta toi. Sä tuskin tunnet sitä." "Mutta kun-" "Sillä on joku jo kiikareissa." "Mut-" "Ja se ei ole sinä."

Elättelen tässä turhia toiveita, moi vaan.
Minua ei ole luotu möläyttelemään syvimpiä tuntojani.
Netin aikakausi ei millään tavalla helpota oloa. Tieto lisää tuskaa, y'know?
Sitähän kuvittelis, että vois vaan alkaa randomilla juttelemaan. Mutta kun EI. Sehän saattaa aavistaa jotain. Ja sitten se ainakin torjuu.
.. tai, no, enhän minä asiasta mitään tiedä, kun en ole kokeillut.
Kummasti vaan netin kautta monet on alkanut seurustelemaan.


Forever alone. Myös seuraavat 20 vuotta.

Kohta oikeesti mun pää räjähtää.
Tunnustaminen tietty helpottais oloa, koska toiselta saa vastauksen - mutta se ei ole välttämättä ole se, minkä haluaa kuulla.





Koulukaan ei oikein onnistu tukahduttamaan ajatuksia. Cosplay ja ompelu sen sijaan onnistuu paremmin.




Dear body. Please don't listen your hormones.
Listen to your Master.

With love, Brains.





Ps. Ai saakeli, kun toi kortsumainos ärsyttää tos etusivulla. Miks sen pitää olla noin iso mainos?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.