IRC-Galleria

-Maanantai 04.02.2013 01:24

Taas istun huoneessani
valoja päällä kolme kappaletta.
Isä käskee säästää sähköä
mut mä en tottele, sillä valot on kavereita.
Jos oisin tääl vain yhden lampun voimalla
oisin vielä yksinäisempi.
Nää valot antaa jotain turvaa
saatan kuulostaa surkeet, säälittävältäkin.
Katon facebookin välilehteä.
Kukaan ei kirjoita.
Monet taitaa nukkua, tai eivät muuten vaan välitä.
Eihän siinä, minä välitän, mutta en vain jaksa.
Minua väsyttää, ei vaan tähän aikaan, vaan tää koko maailma.
Ja kuinka toivoisinkaan nyt voivani kirjoittaa, että itken.
Kuinka toivoisinkaan nyt voivani kirjoittaa, että lähden
että jätän tän maailman ja suorinta tietä taivasta kohden
kulkemaan alkaisin.
Mut kyyneleet ei vieri, eivät tule ulos silmistäni.
Olen pirteen hymyn vanki, se on jäänyt kasvoilleni.
Mut kyyneleet ei vieri, eivät vaikka pakottaisin.
Itseäni tuhat kertaa löisin.
Ehken vaan osaa enää itkee.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.