IRC-Galleria

Eilen säännöllinen sukulaiskierros. Olin niin väsynyt että nukahdin klo 20 Julius kainalossa ;)
Leila ratsasti Kekkulin ja teki iltatallin joten ei tarvinnut sen suhteen uhrata voimia enää.

Ensin Turenkiin Ulla-tädin luokse. Äidin vanhemmatkin tulivat poikia katsomaan. Vähän huolissani olen ukista, ei ole oikein enää parhaimmillaan :( Tosin yli 80-vuotiaita hekin ovat kuten myös toiset isovanhempani.
Ulla oli tehnyt sapuskaa ja Severi söi posket pullollaan muusia ja lohta. Olisi mennyt varmaan miten paljon vaan. Julle nirsompana tökki sapuskaa, mutta Ulla-tädille ei ryppyillä ;) Sinne meni syöttämällä loputkin. Jälkkärin suhteen ei poika sitten kursaillutkaan.

Ennen kahta ajeltiin toisten isovanhempieni luokse Kikaristonkujalle.
Sielläkin pojat otettiin avosylin vastaan ja molemmat taisivat leikkiä itsensä väsyksiin vanhusten kanssa. Itsekin sai vähän huokaista ja istua rauhassa ilman että joku kokoajan kiipeilee päällä tai nahistelee niskassa. Sain myös vähän sponsorointia että saadaan vihdoin pojille sängyt ostettua. Olen kyllä todella kiitollinen koska meillä on ollut melko tiukkaa viimeajat. Onneksi hirvenlihaa tuli myös mukaan jokunen kilo, joten pysytänä sapuskassakin paremmin.

Neljän jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti ja Seve nukahti melkein heti autoon (päikkäreitä ei luonnollisesti saanut nukuttua) ja Julle putosi 30min ennen kotia. Oli muuten hänellä ensimmäinen pitempi reissu kokonaan ilman vaippaa. Niin se vaan on nyt sitten taakse jäänyttä elämää - ja äiti huokaisee tyytyväisyydestä ja helpotuksesta ;)

Rankkaa reissata kolmistaan pienten kanssa, mutta sukulaisia on oppinut arvostamaan ihan eri tavalla. Joskus teini-ikäisenä sukujuhlat oli pakkopullaa, mutta nykyisin ymmärtää miten rajallista aika on. Olen todella onnellisessa asemassa siinä että kaikki isovanhemmat ovat vielä hengissä ja heihin on hyvät välit niin että tavataan ainakin jokusen kerran vuodessa.
Myös lapsille valtavia elämyksiä nähdä ystävällisiä kasvoja ympärillään, jotka jaksavat loruilla ja leikittää heitä :)