IRC-Galleria

huomenta kakarat

eikun hyvää uusinta vuotta, täälä mä koitan toipua. juotiin isän kanssa ehtaa lääkepirtua aamuviiteen ja avauduttiin keittiössä viimesiä viinaliruja lantraillen ja isän mentyä nukkuun vielä kaljaa availin. kaamein krapula, oon nukkunut vaan 07.30-10.30 about. mutta hyvä uusivuosi, muksut oli ihania ja isä ja virve. oli niin kivaa, vaikka mulla on kaamein krapula koskaan.

ammuttiin pikkuraketteja kännissä lasten seurana jossain kentällä ja laskettiin kaikki rengasrataa. hulvatonta. tipuin siitä. matkapulloissa colaa ja dynamitea joka oli isän idea. jäätiin jopa aamuyöllä ulos ja hukattiin vara-avainkin mutta sitten se löytyi.

voisi nukkua ensiyönä hyvät unet, jos vaikka musta vielä tulisi ihminen.

niin että oot ihana

mun sydämeltä putosi iso kivi.

ja olen iloinen.

voi rakkaat.

voisko tää tauti jo mennä pois, olen ollut kuumeeflunssassa kohta yli viikon ja tää on aivan sietämätöntä paskaa.

oon vaan neljän seinän sisällä kun mihinkään ei ilkeä lähteä.

Pidin siitä, mistä kerroit: ihmisestä, joka halusi muistoksi talon
Pidän siitä, miten kerrot asioita, tunteita
Pidän siitä, mitä teet: teet sen kauniisti ja hyvin
Sinä yllätät kaikki, paitsi ne, jotka tietää

Pieni ja hento ote ihmisestä kiinni
Aivan sama tunne kuin koskettava tuuli
Pieni ja hento ote - siinä kaikki

Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä kuulijaa
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään


Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla
Miten kaikki voi olla valmista, kun ei ole edes tehty mitään?
Miten niin jalat maassa? Oletko nähnyt kenenkään kävelevän ilmassa?
Pidän sinusta, siinä kaikki. Pitääkö se todistaa tuhansilla sanoilla?

Valoa ja pimeää, ei siinä ole mitään luonnotonta
Kummassakin laulussa hyvä tunne kasvaa ja kasvaa
En pidä siitä, että siirtyminen vaatii mahtavia tekoja
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään

1. en ole koskaan käynyt pohjoisessa, ehkä mikkeli on pohjoisin paikka täältä tampereelta katsottuna missä olen käynyt ja se hävettää minua. koska se ei ole kovin pohjoisessa.

2. saatan viettää suihkussa lattialla istuen aikaa puolesta tunnista puoleentoista. ja nimenomaan istuen mahdollisimman kuuman veden alla. etenkin jos ahdistaa.

3. kynsien lakkaaminen ja kunnossapito on minulle neuroosi lähes. jos mulla on kuluneet ja rumat lakat kynsissä, se kertoo siitä että mulla on jokin vinossa.

4. tarkkailen liiallisuuksiin asti vieraita ihmisiä kaupungilla ja tuomitsen mielessäni jatkuvasti porukkaa vain siksi että ne on tyylittömiä/rumia/rasittavan näköisiä/sietämätöntä tyyliä edustavia .MINUN MIELESTÄNI.

5. minulla on tässä kaupungissa muutama täysin vieras ihminen, joka kuitenkin on vakoiluni kohteena. seuraan aina pystyessäni joidenkin liikkeitä. etenkin joidenkin joihin törmää usein vaikka kadulla ja koskaan ei ole vaihtanut sanaakaan.

6. tunnen oloni typeräksi ilman korkokenkiä. epänaiselliseksi ja arkiseksi. käyn tupakallakin usein korkkareissa. jos joskus joudun lähtemään tennareissa niin olo on epävarmempi.

7. olen ehkä helpoiten syyllistyvä ihminen koskaan. olen myös ylitunteellinen, todella herkkä ja liian kiltti. ja minulle on kasvanut lähes katkeamaton pinna.

8. se asia minussa, josta aina saan kehuja loistavana ja kannustavana sosiaalisena piirteenä, on sitä etten vain kestä myötähäpeää. puhujan möläytysten tai vaikka ymmärtämättömyyden eduksi kääntämisellä pelastan aina itseni vaikka ryhmätilanteissa. siksi pyrin myös ohjaamaan aina keskusteluja, etten joudu tukalaan tilanteeseen.

9. kun laitan ruokaa, laitan kaikkeen suolaiseen valkosipulia. nimenomaan tuoretta. ja paljon. viimeksi porkkanalaatikkoon ja lohipiiraaseen. olen myös hyvä kokki vaikka itse sanonkin, keksin päästäni hyviä reseptejä ja saan kehuja.

10. haluaisin lopettaa tämän ainaisen vihaamisen ja alkaa vaan hyväksymään ja rakastamaan.

tää joulu oli kummallisin ja surullisin ikinä.

lähtien sunnuntaista päätyen eiliseen.

kaikki kamala, en koskaan totu käymään lapsuudenystävän haudalla ja näkemään samaa syntymävuotta kuin itselläni siinä kivessä. ja aina siitä mummulaan ja se "oliko sen haudalla paljon kynttilöitä, oli se kyllä kamalaa, traagista,nuori ihminen,rankkaa sen äidille ja diibadaa" ja pidätelty itku.


"Seitsemän sekuntia aikaa katua sun tekoja
Kauheimmat jutut sä voit jättää kertomatta
Mitä jos meteoriitti tippuu päähäsi ennen kuin
Ehdit sanoa ne kaikkein tärkeimmät sanat?"


ehkä yksi menetetty ihminen, tai niin luullaan. en usko. (mä aion pitää susta silti kiinni vaikka vasten sun tahtoa koska ei tää pääty näin. kunhan ensin kaikki selviää, sekä päät että kaikki väärinkäsitykset sunmuut paskat.)

kummalliset, irrationaaliset tiedot.

aattona tieto ihmishirviöstä joka uhkaa mun läheisiä, vakavasti. ja siinä vaiheessa jos se vielä kerran liikauttaa sormeaankaan niihin päin, minä tapan. se raivo on mulla kun verikoiralla, kun vaan ajattelen.
tieto käräjistä ja väkivallasta ja manipuloinnista ja henkisestä kidutuksesta.
ja itku siitä seurasi.

oli hyvääkin. antoisa keskustelu, parikin. rakkaimmat ihmiset aattona. äiti. . isä ja virve. janski,sussu ja jonttu. muori ja vaari. tottakai timo.

oscarin haudalle myös kynttilä, sinne liiterin taakse pienelle kummulle.

kaikki on vaikeaa, haikeaa, kivuliasta. itku meinaa tulla asiasta kun asiasta,

anna onneksi kävi tänään täälä kahvilla. sain muuta ajateltavaa tavallaan vaikka paljon me asioita puitiinkin.

oon itkenyt niin paljon etten tiennyt että pystyn niin paljoon. en ole nukkunut öihin kunnolla.
turvautunut vaikka mihin huonoon. uppoutunut liikaa kirjaan jota luen, sekin silti vain itkettää ja oksettaa. kaikki vaan itkettää, pienet asiat. turhat asiat. suuret ja oikeat.

no, huomenna kangasostoksille ja uusi ompelukone laulamaan, se ainakin on sellaista puuhaa, että saa muuta ajateltavaa. toivottavasti. elokuvat, gamecube eikä kirjat nyt sitä mulle tarjoa. se ei riitä. se on niin tyhjää.


edit// nollasin koko päiväkirjan aiemmat entryt, siellä on niin hirveää sooppaa ja liikaa menneisyyttä ja nyt on tääkin sitten puhdas uusille asioille.



"Jos osaisit väistää yllätyshyökkäyksen
Taikka olisit panssaroitua terästä
Olisitko haavoittumattomana onnellinen
Vai pakahtuisitko sä kenties ikävästä? "