IRC-Galleria

Jos oikein uskoo, voi sateenkaaren päästä löytää aarteen. Mä uskoin ja löysin.. Maailmassa on sittenkin jotain hyvää.

Olet vaan maailman ihanin.. <3

Olen saanut jotain niin kaunista elämääni.. mietin vaan, et mahtoiko sua sattua ku putosit..? Ei kai kuitenkaan, koska onhan sulla siivet selässä.. :D
Olispa jo ilta ja saisin käpertyä sun kainaloon, ihanuus..;)

Oli jopa vartin siellä.. ihan kiva paikka. Loppuviikosta tietää, et pääseekö töihin..

tää lähtee nyt sinne työhaastatteluun.. hui.

Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan
mä missä lienenkin niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon
sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet
mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään
Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa
sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

Mun pitäs jaksaa siivota ja tiskata ja tehdä ruokaa ja miljoona muutakin asiaa, mut ei pysty.. ajatukset on niin sekaisin. And it's all because of you beibe.. hrrrrr... ;)

Ja sitte huomenna työhaastatteluun.. voisko joku mennä mun puolesta???

Miten voikin yksi pieni sana toisen sanomana tuntua niin hyvältä..:D

Ja muutenkin hyvä olo ku ei oo krapulaa.. hah.

Koin taas unihalvauksen viime yönä...viime kerrasta onkin yli puoli vuotta.

(Unihalvaus on tila, jossa henkilö joko ollessaan nukahtamassa tai juuri unesta herätessään havaitsee olevansa kykenemätön liikkumaan ja puhumaan, mutta on tästä huolimatta tietoinen sekä omasta tilastaan että ympäristöstään. Unihalvaukseen liittyy usein voimakkaita hallusinaatioita sekä voimakas kauhuelämys. Fyysisen halvauksen lisäksi esiintyy kokemuksia pahan läsnäolosta, näkö-, kuulo- ja tuntoaistimuksia sekä jossain määrin myös levitaatio- tai ruumiistairtautumiskokemuksia.)

No onneks tällä kertaa ei ollut mitään örkkejä, mut tuntui kuin olisin olisin noussut ilmaan ja irtaannuin itsestäni. Sit yritin nousta ylös sängystä, mut ei se tietenkään onnistunut, koska olin "halvaantunut".. Ja ne äänet.. hui. Kuulin, että telkkari meni päälle ja sieltä tuli jotain ihmeellistä puheohjelmaa.. Mutta kun lopulta oikeasti pääsin ylös, niin eihän se ollut päällä. Oli pakko mennä ulos hetkeks aikaa.

Ja vielä kaksi kertaa saman yön aikana!! Se menee onneksi nopeasti ohi tai loppuu heti, jos joku koskettaa tai puhuu tai jos jotenkin onnistuu liikauttamaan jotakin ruumiinosaa. Mutta se tuntuu ikuisuudelta ja kun yrittää huutaa apua, niin se ei onnistu, koska suu ei liiku. Sen jälkeen ei paljon tee mieli nukahtaa uudestaan! Sana pelko ei todellakaan tee oikeutta koetulle kauhulle.

Nyt päivällä se taas naurattaa, mutta siinä hetkessä se on kamalin tunne minkä tiedän! Ja suurin aiheuttaja on stressi, et ehkä mä sit stressaan vanhenemista..:DDD Tai jotain muuta..

Joo-o. Tänään on sit SE päivä, kun taas vanhenee.. Ens vuodeksi pitäs siskojen kanssa sit järjestää oikein kunnon bileet! 3x30 vuotta!! Joku hieno paikka ja paljon kavereita.. :D