IRC-Galleria

kun yksin nukkumaan meen kyyneleet kastelee mun tyynyn. kylmyys valtaa kehoni ja ikävä raastaa sydäntäni. ei ole ketään ketä lämmittäisi minua. ei ole ketään kenen kainaloon käpertyisin kun kylmä yllättää. ei ole ketään kenet herättisi jos painajaisia nään.. on vaan yksi tyhjä paikka vieressäni ja tuttu tuoksu jäänyt tyynyliinaan.. sitä haistelen ja kyyneleet alkaa valuu pitkin poskea ja ikävä suuri valtaa sydämmeni. tekisi mieli huutaa mutten pysty niin paljon minua sattuu ja ikävä suuri on. ne ihanat hetket menetin jotka joka aamu sain kokea sain antaa joka aamu pusun rakkaani poskelle ja ihailla kuinka rauhallisesti ja kauniisti hän siinä nukkui.. ja öisin hän niin ihanasti hönki niskaani ja se oli ihanaa kun tiesin että kun käännyn niin mailman kauneimmat kasvot siellä nään.. ja niin ihana rauhalliset.. mut nyt ei ole sitä hönkäystä eikä ihanis kasvos. on vaan tyhjä paikka vierelläni johon käperryn öisin itkemään.. tämä on omistettu mailman rakkaimmalle naiselle...

ei kaatosade eikä edes nämä tuhannet kyyneleet huutoneet minusta pois tätä raastavaa ikävää mikä minulla kokoajan on! sua tulen kaipaamaan koko mun yksinäisen elämäni! sen verran rakas olet minulle aina ja nyt

miksi rakkaus on niin pikaista. miksi se ei kestä ikuisuutta! ei ainakaan mulla kestä. elämäni rakkauteni menetin ja sitä tuskaa ei voi sanoilla kuvata. se on niin suuri. häntä rakastin ja tulen aina rakastamaankin. sitä rakkautta ei sammuta mikää minkä sisälläni tunnen. mutta kaipuu suuri tule olemaan ja sitä en sammumaan millään saa. ja en taida halutakkaa.. yksin kun olen niin silloin kaipaan sitä kainaloa niin ihanaa johon sain käpertyä ja olla vaan ja korvat sulkea pahalta mailmalta se oli niin ihanaa. muttä nyt en voi muuta kun yrittää jatkaa vaikka en haluais yksin tätä jatkaa vaan yhdessä hänen kanssaan olisin halunnut tulevaisuutta jatkaa...

tulen kaipaamaan sinua rakkaani ikuisesti