lapsuuden ystävii viedään talteen
Mä nään tuulilasin läpi suomen,
vanhois valokuvis ongelman nuoren
Ja ku tuijotan sitä silmiin,
muistan miks unelmista pitäs pitää kiinni
Kävelen poispäin täält,
ei kaikkia kuoppia voi väistää.
Tuu, ota kiinni mun kädestä,
nää, et se loppu ei oo viel lähelkään.
Kaikki kii itseluottamuksesta,
hautakynttilä pöydäl luomas tunnelmaa
Tiedän milt se tuntuu ku menee metsään,
mä en oo oikeen esikuva kenellekään
Kuuntelee kuka jaksaa, mitä voikaan
tytöllä on maailmalle muka antaa.
