IRC-Galleria

Fridan silmiin koskee. Lääkärit peittelevät huoltaan, mutta pelko Fridassa pääsee kasvamaan mahdottoman kokoiseksi. Pakomatka Eurooppaan saa alkaa; Frida lähtee pakoon silmiään, yksinäisyyttään, äidin ja isän tilannetta. Itseään. Tarvitaan vain vähän säästöjä, junalippu ja hyvästit äidin kanssa.

Firenzeen päästyään Frida törmää kirjan takakannen mukaan ''todelliseen taidenörttiin, 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka myös on suunnitellut oman taidematkansa". Omasta mielestäni Fridan taidematka alkaa kyllä vasta Firenzessä ensin ihastuksen herättämänä - myöhemmin aitona mielenkiintona; ei kuitenkaan vielä Norjassa, josta hän lähtee ensisijaisesti pakomatkalle.

Jakobin ja Fridan mukana lukija kuitenkin pääsee mukaan kupliviin keskusteluihin, joiden mukana tullaan käsitelleeksi koko taidehistorian päätapahtumat, -nimet ja -kaudet. Hauskalla, oikeasti kiinnostavalla tavalla, historian ja kuvaamataidon kurssit saavat vihdoin jotain taakseen. Aivan kuten Gaarderin Sofian maailma avasi aikoinaan kiinnostukseni filosofiaan, tämä kirja haluaa minun tietävän lisää taiteesta.

Sokeutuvan tytön matkakertomus ja kahden ihmisen erilainen rakkaustarina, joka antoi kerrankin luvan jännittää loppuun asti.

Minulle kuitenkin ensisijaisesti taidehistorian vaiheista kertova innostava romaani, joka sai minut ymmärtämään entistä syvemmin, että taulujen takana on tosiaankin muutakin kuin kangas.

(tai olihan se loppu nyt ihan kamalan suloinen)

Bjørn Sortland
Silmätyksin
ISBN 978-951-0-32662-6

olen miettinyt paljonpaljon.

sillä minulla on ollut liikaa aikaa.

ja miettiminen tekee pahaa kun esimerkiksi

huomaa olevansa aika säälittävän pieni osa maailmaa. toisaalta taas en tiedä kyllä haluaisinko olla enempääkään, toisaalta taas tiedän.

huomaa olevansa aika säälittävän yksin. toisaalta taas mä taas olen parempi ihminen yksin ollessani, toisaalta taas en.

huomaa olevansa aika säälittävän ikävissään. toisaalta taas on kiva huomata pystyvänsä tuntemaan jotain niin suurta, toisaalta taas ei.

huomaa olevansa aika säälittävän elämätön. toisaalta taas on kiva omistaa omanlaisensa elämä kirjoineen, kameroineen ja kirpputoreineen, toisaalta taas kyllä ei.

huomaa olevansa aika säälittävän haaveiluun taipuvainen. toisaalta taas on hienoa pystyä luomaan omassa päässään huikeita maailmoita pelkästään mielikuvituksen voimalla, toisaalta taas ei.

huomaa olevansa aika säälittävän säälittävä. toisaalta on taas ihan okei istua koneella pitkälle yöhön vaan odottaen että msn-ikkuna aukeaisi ja joku sanoisi hei, tai että kännykän näyttöön syttyisi valo, 'yksi viesti vastaanotettu', se sanoisi. toisaalta taas se on kyllä todella ehdottomasti aivan kaikkea muuta kuin okei.


olen kirjoittanut listaa. siinä on jo 241 kohtaa ja lisää tulee joka päivä. monen monta kohtaa joka päivä. otsikolla "kun minusta tulee hieno ja kiva ihminen, minä aion..."

on aikoja jolloin haluan vaan pysyä omassa typerän ihanassa maailmassani.

mutta yleisesti ottaen en voi väittää ettenkö toivoisi jonkun joskus ihan vain kysyvän että mitä kuuluu.


tästä viestistä voisi saada jotenkin ahdistuneen kuvan niin ehei ei sinne päinkään.

koska minä olen onnellinen.

kun minulla on kirjat, kamera ja kirpputorit.

ja ennen kaikkea mulla on nyt monta ihmistä joista voi kehittyä ihmisiä jotka ihan vaan kysyvät että mitä kuuluu.

joiden nimi aukeaa msn-ikkunan mukana

joiden nimi ilmestyy näkyviin kun painan 'näytä' sen 'yksi viesti vastaanotettu'-ilmoituksen alla

"mitä kuuluu
mitä kuuluu
oletko onnellinen"

(hyvääkuuluuhyvääkuluuolenniinkamalanonnellinen)

silloinkin minä olisin onnellinen

kopioi tämä 20 sekunnissa päiväkirjaasi niin saat huomenna jonkun ihanan viestin joka muuttaa elämäsi !

http://www.youtube.com/watch?v=s-sU4xZur8A

across the universe on ihanimpia leffoja ikinä ja olen sitä mieltä että mun pitää katsoa se taas kerran ehkä huomenna.

ei muuta tänään

kuuntelen jari sillanpäätä moi hei vain

oi, my baby, tunnetko sen? (kyllä)
meille soi laulu rakkauden
sä oot vain mun (juu)
mä oon vain sun
ja sydän lyö bum bum bum (bum bum bum)
rakkauslaulun kuulethan kai
tahdon olla sun sweet honey pie
sä oot vain mun
mä oon vain sun
ja sydän lyö bum bum bum

olisinpa päässyt tuohon !

kysyin monalta että mistä kirjoitan
mona sanoi että keksien mahtavasta mausta

ymmärsin samassa että kekseihin liittyy jotakin mielenkiintoista:

toisin kuin karamellien kohdalla kekseistä on mahdotonta nimetä enempää kuin yksi lempikeksilaji.

suorastaan mahdotonta.

ainakin minulle;

sillä minä voin sanoa pitäväni erityisen paljon suklaarusinoista, ranskanpastilleista, toffeepalluroista sekä kettukarkeista.

mutta kun mietin keksejä tulee vain yksi sana mieleen

suklaacookie
suklaacookie
suklaacookie
suklaacookie
suklaacookie

muista voin ehkä pitää
mutta sitten on se yksi
joka erottuu kaikista muista
jonka valitsisin kaikkien joukosta
jonka vuoksi hylkäisin kaikki muut keksit

viisas ja hieno suklaacookie




ja tiedättekö,
ystäviä voisi verrata karamelleihin
niitä on niin monia suosikkeja
rakkaita

suklaacookie

hmm jos olet pätevämpi sointukuuntelija kuin minä niin sitten voisit ystävällisesti kuunnella humanen wish god was a womanin soinnut minulle !

saan kyllä sen peruskierron (F Cm Bb ???) säkeistöstä ja näin mutta sitten kertosäkeistö yhyy.

haluaisin sellaisen korvakuulon.

http://www.youtube.com/watch?v=QbYMCV2LYJo
http://open.spotify.com/track/4BWxYnOysjIo92Y5GA60om

ps laulusta tulee mieleen viime kesä niin siksi laitoin kuvan viime kesältä aaw

http://www.tweakyourhair.com/hairstyle-gallery.php?showimage=156&category=4&pagenum=2

mietein että jos menisin kampaajalle ja sanoisin että leikataan niin että nää pääsee kihartumaan tällä tavalla. ja sitten että se neuvois miten mä saan ne kotonakin kivaksi.

sillä uskon vakaasti että mun hiukset menis ihan helposti tommosiks sulosiks.