IRC-Galleria

äidin taas tänään näin
se olohuoneessa nukkui
viereensä seisomaan jäin
vaan nojatuolissa istui

äidin taas tänään näin
se katseli vanhoja valokuvia
viereensä istumaan jäin
silitin sen harmaita hiuksia

kyllä se aurinko nousee
aamulla taas tavataan

äiti, äiti, puhutaan enkeleistä
kerro mulle niityistä vihreistä
siitä kevätpäivästä kun taas tavataan
äiti, äiti, talven tullen muistan taas
kun takan edessä istuttiin
kasvos lumesta heijastaa
äiti, nähdään pian taas

äidin taas tänään näin
sen hiljaa vuoteessaan
viereensä nukkumaan jäin
kätensä kylmät ne jäätä hohkaa

kyllä se aurinko laskee
illalla taas muistetaan
kuinka onnellisia oltiin
äiti miks lähdit niin

äiti, äiti, puhutaan enkeleistä
kerro mulle niityistä vihreistä
siitä kevätpäivästä kun taas tavataan
äiti, äiti, talven tullen muistan taas
kun takan edessä istuttiin
kasvos lumesta heijastaa
äiti, nähdään pian taas

äiti, äiti, minne ilman sua meen
kerro mulle mitä mä teen
missä nykyään asustat
äiti, äiti, sä nyt näetkö enää mua
olen alkanut vanhentua
en ole enää se pikkutyttö
josta sun piti huolehtia
mutta äiti, lupaa vielä
ettet koskaan unohda mua

En ole tuntematon
Ei, olen sinun
Vihaisena raajarikkona
Ja kyyneleeni valuvat yhä kipeästi

Hauraan liekin kesto
On mysteeri
Ja kun sydämemme kohtaavat
Tiedän että huomaat sen

En halua olla peloissani
En halua kuolla sisältäpäin vain hengittääkseeni ilmaa sisään
Olen väsynyt olemaan niin turtunut
Siihen on olemassa helpotus
Viiltely

Saatan vaikuttaa hullulta
Tai tuskallisen ujolta
Eivätkä nämä arvet tule olemaan kovinkaan piilossa
Jos vain katsot minua silmiin
Tunnen itseni yksinäiseksi ja kylmäksi
Luulin etten halua kuolla
Mutta se ainut puudutusaine, joka saa minut tuntemaan jotain, tappaa sisältä

En halua olla peloissani
En halua kuolla sisältäpäin vain hengittääkseeni ilmaa sisään
Olen väsynyt olemaan niin turtunut
Siihen on olemassa helpotus
Viiltely
Tuska
En ole yksin
En ole yksin



En halua olla peloissani
En halua kuolla sisältäpäin vain hengittääkseeni ilmaa sisään
Olen väsynyt olemaan niin turtunut
Siihen on olemassa helpotus
Viiltely..

Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat, eikä ihmiset) minulle on tärkeimpiä kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Ilmoitan ne viisi henkilöä haasteen lopuksi ja käyn ilmoittamassa haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa

1. salainen ase<3
2. röökit<3
3. huulirasva<3
4. mp3<3
5. stereot+levyt<3


en tie kenet haastan :DDDDDDDDDD

Siit on jo melkein kaksi vuotta, kun me viimeks tavattiin, ja ainakin kolme vuotta
siitä kun me erottiin, me luvattiin olla ystävii ja aina välillä soittaa, me luvattiin
pitää yhteyttä ja ehkä uudelleen koittaa, en tiedä mihin se katos, mitä sille tapahtui,
ehkä meidän suhteeseen vaan liian paljon mahtui, mitä mä nyt teen, mistä saisin
lohdutusta, en tuu ikinä saamaan sua takas, mut mä välitän susta.

kertosäe:
Vaikka jouduttiin me eroamaan
mä välitän susta, mä välitän susta
vaikka haaveet ei tuu toteutumaan
mä välitän susta, mä välitän susta
miten saisin sinut uskomaan
mä välitän susta, mä välitän susta
vaikken pystyis sitä sanomaan
mä välitän susta, mä välitän susta

Me luvattiin olla ystävii, mut nyt se on enemmän susta kii, en pysty suhtautumaan
sun uuteen kundikaveriin, mä oon kelannut meidän suhdetta ehkä vähän liikaa,
mun liittymä suljettiin, eikä mulla oo duuniikaan, meil oli oma koti, mut mä en ollut
paikalla, olin välinpitämätön, sitä on turha haikailla, jos nyt voisin päättää, aloittaisin
alusta, en tekis samoja virheitä, koska mä välitän susta.

kertosäe

Ja näin kun ajattelee asiaa tarkemmin
kaikki voisi olla hiukan paremmin

Hei joo, hei joo, hei mikä mua vaivaa, ei oo, ei oo, me nähty pitkään aikaan, silti mä ajattelen sua
vaan päivästä toiseen, ja kenenkään toiseen rakastua voi en, onkohan sulla samoi
fiiliksiä mua kohtaan, jos mä sut kohtaan, niin mihin se johtaa, auttaisiko enää
jos mä näyttäisin katumusta, kertoisin sulle, et mä välitän susta

sydän itkee hiljaa, luonto
on vaiti,
kuin aavistaen suuren
tuskan
tuskan, johon samalla
sekoittuu kiitollisuus,
Kiitollisuus siitä että
olit osa elämääni

se on aina osa minua
se huutaa korvaan, kerää
voimaa..

Hymyile
niin kukaan ei huomaa kun
sattuu, kipuun tottuu kun
tarpeeks sattuu..


...................................................

sä tuut takaisin jos se on
tärkeää,
jos et, etpähän voi
satuttaa
enempää..</3

Kun tässä nyt makaan sängyssäni ja muistelen viime yötä,
tunnen vastustamatonta halua puristaa sinua.
Tulit luokseni odottamatta viileässä yössä ja se mitä välillämme
tapahtui pyörii mielessäni vieläkin.
Sinä laskeuduit alastomalle keholleni, nälkäisenä, imit minua kunnes lopulta nukahdin.
Aamulla vierailustasi oli jäljellä vain muisto ja jäljet lakanoissa.
Ensi yönä odotan sinua täysin valveilla ja valmiina.
Saatanan hyttynen.

Kolmas helmikuuta
kaksituhattayksi
Äiti nukkui pois, sisko
lähti
Mä jäin yksin.
Olis pitäny se sulle
suoraan sanoo,
Mut nyt on myöhästä, en
voi sua silmiin katsoo.
Täydellinen elämä,
Saako sitä kukaan?
Tuntuu et joka päivä menee
vain hukkaan.
Sua rakastan, ja tää meni
miten meni.
En halunnut niin suurta
kipua rakkaalleni.

Oot rakkain, tiedätkö sen?
Mä jatkoin kauan, ja nyt
mä lähden.
Älä turhaa jää sureen,
tein tän sulle.
En halunnu antaa sulle
samaa vankilaa,
joka rakennettiin mulle.

Ennenkuin tein sen,
Päätin jättää viestin:
"Hyvästi rakkaani, tämän
kauan jo tiesin.
Tahdon takas Paratiisiin,
ei kitumista.
Enkä tunne tästä
minkäänlaista katumusta."
Älä oo huolissasi, pärjään
kyllä.
Jotkut jaksaa jatkaa,
kovalla työllä.
Muista et sulle on aina
paikka mun sydämessä.
Ja tää ei ollut viimeinen
kerta kun nähdään.
Suojelen sua kaikelta,
lupaan sen,
Ja tuun muistaan sen
kaiken hyvän, niinkuin
eilisen.

Oot rakkain, tiedätkö sen?
Mä jatkoin kauan, ja nyt
mä lähden.
Älä turhaa jää sureen,
tein tän sulle.
En halunnu antaa sulle
samaa vankilaa,
joka rakennettiin mulle.

Muistattehan minut
vaikka olen hetken poissa,
pidättehän minua kuvana mielessänne.
Kun pian palaan
otattehan hellästi vastaan
ettehän päästä enää lähtemään? <3

Halusin nähdä sut vaikka väkisin
Tiesin että lähtisit
Elit elämäsi turhaan

Nyt päättyy tiesi
Kuka tietää vaikka oma polkuni luoksesi veisi
Jos se vain kestäisi

Itkin vuoksesi
Kuulin huokaukses
Otin sua kädestä
Se vapisi kuin pelosta

Ehkä pelkäät kuolemaa
Sä huusit pelasta
Huusit pelasta

Pääsit maailmaan uuteen
Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin
Pysyit mun mielessä
Kuulin vain naurusi
Olin yksin
Aivan yksin

No onko ikävä, ikävöitkö kaikkee mikä jäi, mikä puuttuu,
mikä viereltäsi uupuu?
Et oo sitä saamassa takasi, vaikka
kuinka yrittäisit jää sun niskallesi taakka.
Ootko ystävällinen ja annat sen olla?
Sun täytyy antaa, et haluu olla minkään orja.
Ootko kärsivällinen, kestääkö polla?
Sen täytyy kestää, turhaa pelkäät vaikket kestä olla.
Sano mitä täytyy, älä kainostele.
Pöydät vielä kääntyy, mutta älä valehtele.
Oot liikaa antanu ja saanu liian vähän.
Oot taakkaa kantanu, sä sammut vielä tähän.
Älä sitten väitä, etten varottanu, oot saanu
varotuksen sanani ja siitä sakottanu.
Älä sitten väitä, etten varottanu, oot saanu
varotuksen sanani ja siitä sakottanu!

Pääsit maailmaan uuteen
Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin
Pysyit mun mielessä
Kuulin vain naurusi
Olin yksin
Aivan yksin

Pääsit maailmaan uuteen
Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin
Pysyit mun mielessä
Kuulin vain naurusi
Olin yksin
Aivan yksin