IRC-Galleria

Missä se rakkaus, joka on niin täydellistä,
jonka näkee tänään pelkästään niis hyvis näytelmissä.
Missä on usko, joka sai mut vannoo et huomenna
mä hymyilen kautta kiven ja kannon.
En saanut morsioo, jäi perheestäni toiveen.
Nyt ei oo jälel annettavaa kenellekkään toiselle.
Ja vaik haaveeni haihtui savuna pilviin,
sä et tuu koskaan näkee niitä kyynelii mun silmis.
Mä oon nähnyt tämän kummaltakin puolen,
tänään avasin suuni, en puhu siit enää huomen.
Se teki musta heikon, ja samalla se teki muhun haavan,
mitä ei aikakaan paranna. Ostin menolipun,
vaikka mä tiedän etten pääsekkään pakenemaan aikaa,
kun kävelen reppu selässä kohti sitä laivaa,
missä istuu miehet jotka ei niit rajoi kaipaa.

refrain:
Kohdusta hautaan matkalla laulan.
Saan pilvilinnaa rakentaa.
Mut ei se auta, en saa rauhaa.
Ehkä huomenna löydän jotain parempaa.

Kohdusta hautaan matkalla laulan,
jatkan matkaa kun ei ollu mun aarre tääl.
Ei se auta, ei. Mut ehkä joskus vielä mä löydän
mun sateenkaaren pään.

Mitä tahansa teenkin, minne meenkin,
tummat pilvet seuraa, mut mä kestän sen sateenkin.
Ei oo valoo kämpillä, ei ketään oottamassa.
Vaan sun ääriviivat sekottuu harmaaseen massaan.
Usko, toivo, rakkaus. Miksi kaikki kaikkoaa?
Juna jatkaa matkaa, mut ei oo sulle paikkoja.
Kai se on menyttä, mut se oli kaunista.
Tän kiireen keskellä meinasin vaan jo putoo vauhdista.
Mut mä tiedän, tää opettaa ja vahvistaa,
enää mä en rakenna pilvilinnaani pahvista.
Aika pakata reppu, kääntää sivuu.
Mä toivon rakkaudella, ajattelen sinuu.

Tää opettaa ja tää vahvistaa, nyt kävellään vaan eri tahdissa
Mä meen, meen, meen minne mä lystään