IRC-Galleria

sinä päivänä kun kuolen
olet minun saattajani
tuo haudalleni perintö

mutta ennen kuin sanon hyvästi
käännän aikaamme takaisin taakse
muistathan kuinka iloitsimme hymyillen
kun olimme vielä nuoria ja viattomia

rakas, pidä sitä aikaa kalliina
sillä sitä et voi saada takaisin
mutta onneksi, todellakin onneksi
ne ovat muistoissa kultaisia
ilman niitä emme voisi elää
emme niin rikkaina

sinä päivänä kun kuolen
olet minun saattajani
tuo haudalleni perintö

tänään tiedän hyvästeleväni teidät
kaikki rakkaimmat elämäni varrelta
minä en sure, en murehdi, minä hymyilen
vielä kerran käännän ajan muistoihin

-j.a.

--

alkuperäinen 09.04.03, muutamia sanoja muuteltu...

kaikki unet joita olen nähnyt
kunpa voisin maalata ne värikuvina
laulaa monikielisin lauluin

kuin kuolleita lehtiä vedessä
istun järven rannalla katsellen
mielessäni sekoitan maisemaa
aivan kuin kasvot katsoisivat minua
pinnan alta, neidon, sinun

leikin ajatuksilla joissa tuli
ja tuuli parittelevat keskenään
heistä syntyy sankari jumalille
se kulkee keskellämme muodossa
hennon ja kauniin naisen

-j.a.

--

alkuperäinen kirjotettu 30.11.03

minä olen oleva ajatuksena mielessäsi
vaikkei minua kukaan näkisikään
kutsu minut elämääsi
ja kuiskin korvaasi sanoja
voimakkaimmiten himoja

tunne minut halujesi edelläkävijänä
sillä minä olen johtava sinut syvemmälle
mieleen jossa liha huokaa lihalle
ja iho palaa pelkästä kosketuksesta

sinun on tarkoitus olla tajuamatta
kaikkia tarpeitasi nauttia
siitä kaikesta mitä minä sinulle annan
halusit sitä tai et
minä teen sinusta himojesi orjan
himojen jotka minä olen sinulle luonut
jotka minä olen sinuun syvälle asettanut

sanon että rakastan sinua
vaikka vain haluan himoasi
ja sinä sanot ettet rakasta minua
vaikka himoitsetkin minua

-j.a.

--

alkuperäisesti kirjotettu 07.01.04, hieman muuteltu alkuperäismuodosta. nimeä en jaksanut vaihtaa, vaikka se kuullostaakin lainatulta, tai siis periaatteessa onkin lainattu. silti se on hyvä nimi.

käyttämäni lyhenteet z.z. ja j.a. ovat tietenkin sama henkilö, minä, mutta Zulez Zacharias on se joka kirjoittaa kaikki tuhon tekstit ja Julius Alexander se joka kirjoittaa ne rauhan tekstit.

nih..

i've fought thousand orcs
vile demons and undead
i've been slaughter of ogres
and shed red to green

every enemy, every ally
shivers as hearing my name
the foe-slayer

i've heard the call of friends
death is no more matter
i've united the alliance
against the hordes of

every claymore, every shield
i've carried has been the burden
i'm the furor

not a single blade, always a two
slashing steels has made my heart
to pump for more blood
the perfect fury

-z.z.

--

the warrior's song

tästä ei käy kuolevainen!

tuhovoimaani esittelen sieluttomille joukoille
liekkiä käytän, tutkin sen salaisuutta
tieni on mustin aivan kuin on mieleni.

anna miekkasi palvelukseeni, kuole puolestani
sillä aikaa kun istun valtaistuimellani
siirtelen sotilaita laudalla joka paikkaan
sodan herra, sydämetön valtias
miljoonat huulet kiroavat nimeäni.
kentällä joka oli joskus kaunis niitty,
nyt märkä hurmeesta.

pelko on ystäväsi ku saavut saliini, älä piilota sitä
ole nöyrä, polvistu syvään
ja ansaitset paikkasi vierelläni
suureen kadotukseen.

-z.z.

juokse metsän halki, tyttö, juokse alasti
juokse kun et ymmärrä mitä teet ja miksi elät
nuku kiven alla, nuku tyttö, heräät vielä kun on tarve
nuku ja uneksi toisesta maailmasta

olet keskeneräinen maalaus, lyhyt kaunis runo
lause totuudesta ja katse tulevaisuudesta

huuda äänesi pois, huuda kun vielä voit
huuda ja tunne voimasi luissasi ja hiuksissasi
raivoa, tyttö, huolesi muille kuin ne kuuluvat
raivoa sydämesi pohjalta ja vihastasi

olet hullu, maailmankaltainen

-z.z.

kaikki repeää, leviää jalkoihini

mädät inhimillisyydet paljastuvat kuin salamat yössä
toiveet toteutuvat vääristynein silmin, katseet sokaistuu
kukaan ei auta eikä kukaan kuule, ei näe
kärsii ja kuolee
ei ole enää maailmaa joka oli
on vain maailma joka tulee olevan
ja jotain muuta siltä väliltä

tuskaa ja iloa

-z.z.

olen etsinyt kuolemaa jo niin monia vuosia
että minun kyllä pitäisi tietää miltä se näyttää
nuorena tiesin, että se olisi ikuista
niin elämä kuin kuolemakin.
nuoret aina tietävät elävänsä ikuisesti.

valomme on sammunut, tähti on kuollut.

tule, valontuoja, tule, aamunkoi.
vaikka hampaasi ovat veressämme, tule
kansamme tarvitsee sinua, tyranni.

olen löytänyt kuoleman jo niin nuorena
että en tajunnut, mitä kaikkea se merkitsee
nyt vihdoin kasvaneena tiedän
vain yksi on ikuista, tämä kuolema
jonka annan lahjaksi maailmallemme

-z.z.

astuin esiin vuosituhannen mittaisesta pimeydestä,
ja edessäni näin tuhoavaa valoa.
ennennäkemättömät olennot silpoivat maailmaa
jonka joskus tunsin mitä en koskaan rakastanut.
pakenin pitkälle, kauas yli tuntemieni rajojen.

kolme vuosikymmentä opettelin nekromantiaa,
ja osasin puhua kuolleita.
sadan vuoden ajan kuuntelin heitä,
kuuntelin kunnes viisastuin lisää ja tajusin.

ja vielä yhdeksi milleeniaksi vaivuin koomaan,
ja tunsin olevani valmis,
kykeneväinen oppimaan elävää sielua.

siis kun oikeasta kuolemastani oli kulunut lähes kolme tuhatta vuotta,
näin silmieni edessä tehtävän ja yhä maailmaa repivät viholliset.
otin käteeni valon miekan sekä kirveen, joka oli tehty
kaikesta pimeydestä, joka asuu ihmisten sydämissä.
aseillani löin kuusikymmentä tuhatta demonia maahan,
mielelläni nujersin kolme helvetin jumalaa,
ja pimeän valon herran taivutin valtaani.

lauluni lauloin vain koska yhtään sielua ei selvinnyt,
maailmaan jonka pelastin pahuuden olennoilta.
kasapäin, laskematon pääluku sieluttomia kadotuksia,
joita johdan uutena paholaisena.

-z.z.