Läskistä paskiaisesta loppu tehot kesken. Enkä siis osallistunut. Viimeisessä testissä, eli paavo nurmen maratonissa tuli sen verta paskaset tulokset etten lähtenyt leikkimään. Tavoitteena oli 42km + 170 takas treelle mutta jäi 42km ajassa 5h 12min.
Aika haikea olo tavallaan. Suurin piirtein näihin aikoihin olisin ollut maalissa, ehkä.
Yritys oli loppuun asti rautaisen armoton. Oikeastaan koko kevään oli varsin epävarmaa tuleeko mistään mitään. Välillä tuntui että vuoret siirtyy tosta vasemmalla kädellä sutasemalla. Välillä, ettei saatana edes peruslenkit pyöri. Tiesin kyllä, että tavoitteeni on varsin... miehekäs. Ja tämä nyt olikin linjassa ihan alkuperäisen tavoitteen mukaan eli että raja rytisee vuonna 2010.
Paavo oli hyvä opetus sinänsä. Huomasin lopullisesti kuinka tappavaa on vetää 20% "omia" sykkeitä korkeammalla.
Se nykyinen "nakutussyke", 128, on hiukka liian matala. Näemme märkiä unia 145 keskarisykkeistä 12-14h ylläpitoajalla.
Tämän lisäksi äijä on läski ka sika marraskuussa. Kuidutamme itsemme -> 67kg
Uimme lisää.
Pahin kaikista: olis vähän saatanan tyylikästä saada sooloajo nopeudeksi 30-31km/h
Tavoittelemme alle 14h aikaa alustavasti. Jos lähtee lapasesta ja kaikki menee täysin putkeen, tavoitteena 11h 59min.
Pimenevässä syksyssä voimme siis nähdä rähjäisen hahmon, joka kyntää pitkin tampereen loskaisia katuja.
"Don't lose your grip on the dreams of the past
You must fight just to keep them alive
Face to face, out in the heat
Hangin' tough, stayin' hungry..."