IRC-Galleria

AGAIN

LOL

Ohjaus: Christopher Nolan
Vuosi: 2008


Järjettömyyksiin mennyt hypetys, käsittämättömät arvostelut, ylistys ja keikkuminen Internet Movie Databasen leffatilaston kärjessä nostivat odotukset melko korkealle. Vastasiko elokuva sitten kaikkia odotuksiani? No eipä tietenkään.

Elokuva ei ollut klisheinen jatko-osa täysin epäuskottavine juonikiemuroineen, paljon puhutut Nokian puhelinmainostukset eivät pistäneet silmään odotetulla tavalla, Batmanin puhe ei ollutkaan ärsyttävää eikä elokuva hajonnut käsiin massiivisesta sisällöstään ja pituudestan huolimatta. Asiat joita valtava hypetys usein saa aikaiseksi, eivät toteutuneet. Vuoden paras elokuva Yön Ritari ei ole, mutta yhden Oscarin voi ojentaa miehelle, joka ei sitä valitettavasti itse enää ole vastaanottamassa.

En lähde kuvailemaan elokuvan tapahtumia, sillä spoilaamisen mahdollisuus on suuri. Yön ritarin huonot puolet lieneekin parasta poimia heti ensimmäisenä. Mikä ikinä lieneekään ollut Katie Holmesin syy kieltäytyä Rachel Dawesin roolista, niin se tuskin on kovinkaan vakuuttava. Maggie Gyllenhaal toimii hyvänä paikkaajana, mutta loppupeleissä tapauksesta tulee ainoastaan mieleen saippuasarjojen halparatkaisut kun näyttelijällä on paska päivä. Kaupungin uusi huippusyyttäjä Harvey Dent ei ole huono hahmo ollenkaan, mutta hänen ilmestymisensä tapahtuu kuin tyhjästä. Dent lienee niitä hahmoja, jonka esittely tapahtui jo Batman Beginsissä, mutta leikattiin pois.

Yön ritarin hyvät puolet taas ovat kuin aurinkokunta, joka koostuu pienistä kappaleista, mutta kaikki ovat merkityksettömiä ilman kaiken keskellä olevaa aurinkoa. Tuo aurinko on Heath Ledgerin versio Jokerista. Koko elokuva alkaa Jokerin pankkiryöstöllä ja siitä lähtien koko show on hänen käsissään. Todennäköisesti en enää ikinä kykene katsomaan Tim Burtonin Batmania ja Jack Nicholsonin Jokeria. Sanottiin, että rima Nicholsonin Jokerin ylittämiseen olisi liian korkea, mutta Ledger tekee täystyrmäyksen. Ledgerin roolisuoritusta tuskin voi paljoa enempää ylistää, mutta ilman häntä elokuva ei olisi yhtikäs mitään. Jokeri rakastaa kaaoksen luomista ja siinä hän onnistuukin tyylillä. Jokerin nauru, vitsit ja teot eivät Nicholsonin Jokerin tavoin aiheuta myötähäpeää vaan pelkoa ja synkkyyttä. Elokuvassa tapahtuu juonittelua puolin ja toisin. Jokeri huijaa kaikkia ja kaikki koittavat jotenkin huijata Jokeria, mutta kuka vetääkään lopulta pitemmän korren? Puolivälissä tuntuu siltä, että elokuva olisi hajoamassa käsiin, mutta lopulta tapahtumat saavat hieman selitystä alleen. Katsojaa tosin saatettiin huijata eräässä vaiheessa vähän turhankin kovalla yrityksellä, mikä saattoi olla turhan kova kolaus joillekin. Jos elokuvaa katsoessa voi unohtaa Jack Nicholsonin niin yhtä hyvin Tommy Lee Jonesin version Harvey Dentistä voi heittää roskakoriin. Harvey "Kaksinaama" Dent on hahmo, jota ei tehdä katsojalle kovinkaan tutuksi, mutta hänen kohtalonsa saa hieman enemmän pohjaa kuin Batman Foreverissä. Kaksinaama on myös hyvin pimennossa pidetty hahmo enkä sen vuoksi spoilaa sen enempää, mutta pääpahiksena Kaksinaama ei toimisi lähellekään niin hyvin kuin Jokeri.

Kolmas Cristopher Nolanin Batman-elokuva vaatiikin tämän jälkeen vähintään yhtä hienon taikatempun kuin Jokeri esitteli elokuvan alussa.

EDIT: (Huom! Spoilers)

Pari asiaa elokuvasta pisti vasta jälkikäteen silmään ja korvaan aika vahvasti. Elokuva todella karkaa hetkeksi ymmärryksen rajamaille kun komissaario Gordon saa luodista. Kyseisen kohtauksen oli tarkoitus huijata katsojaa sekä tiettyjä elokuvan hahmoja, mutta kohtaus onnistuu huijaamaan katsojan pois pelistä sillä myös kaikki elokuvan hahmot käydään tapauksen jälkeen lävitse tässä ns. "surumontaasissa". Toinen negatiivisesti huomioitu asia on Harvey "Kaksinaama" Dent ja upeasti toteutettu palovaurio kasvoissa. Palovauriossa ja etenkin kasvojen toimivuudessa lipsutaan ehkä vähän ulos realismista eikä kieltäytyminen kipulääkkeistä paljoa näy fyysisenä tuskana. Näyttelijäsuoritus on Jokeriin verrattuna täysin alakanttiin vedetty ja syy on jälleen kerran digitaalinen erikoistehoste, josta olen monen elokuvan kohdalla sanonut ETTEI SE TOIMI! Varsinkaan jos se on näyttelijän naamalla. Tässä asiassa Jokeri ja Kaksinaama toimivat täydellisinä vastakohtina. Baarikohtauksessa, jossa Dent kiskaisee ryypyn naamaan ennen lantin heittoa, on visuaalisesti upea ja osa drinkistähän valuu pitkin hänen vaatteitaan, koska mm. vasen poski puuttuu kokonaan. Ongelma on vain näyttelijäsuorituksessa; koittakaa huviksenee kuvitella että puolet kummastakin huulesta ja poski puuttuvat, jonka jälkeen koittakaa puhua. Dentiltä tämä onnistuu liiankin hyvin ja jopa sanat, joissa esiintyy P-kirjain.

Toivottavasti loistavasta elokuvasta ei ala pomppimaan silmille muita typeryyksiä. Jostakin syystä näitä ei ensimmäisellä katselukerralla tullut huomattua.

****

Käytii tänää Lauran kanssa kattomassa Dark Knight. Oli kyl uskomattoman hyvä elokuva! Ja mitä tulee Heath Ledgerin roolisuoristukseen, niin ehdottomasti Oscarin arvonen! Mahtava näyttelijä! ja hieno leffa!

R.I.P Heath Ledger :(



"Wanna know how I got these scars? My father was....a drinker. And a fiend. And one night he goes off crazier than usual. Mommy gets the kitchen knife to defend herself. He doesn't like that. Not. One. Bit. So, me watching, he takes the knife to her, laughing while he does it. Turns to me and he says "Why so serious?" Comes at me with the knife,"Why so serious?" He sticks the blade in my mouth. "Let’s put a smile on that face!" And..... Why so serious? "

Why so serious?

Let's put a smile on that face!

Käytii kattoo Jennankaa eilen The Dark Knight. OMG it was lyke sew kewl! Totally worth the wait! :D
Repes perse joka kerta ku Jokerii näytettii ees pikkasen :D
Vuoden paras leffa oikeesti! Parempi ku Sweeney Todd varmaan!
Pakko päästä uusiks ensviikol kattoo. OMG.

WHAI SEW SRSSSS?



Harvey Dent: You either die a hero or you live long enough to see yourself become the villain

Menkää katsomaan se, TEATTERIIN. Ei mitn warestuksia tai dvd:itä pienestä telkasta, ku TEATTERIIN.

Loistoroisto, niin paras. Heath vetäs kyllä Nicholsonilta jokerimaton alta, ei voi muuta sanoa. Ennakkoon olin vähän epäilevätuomaa, kert aattelin et sen suorituksen hehkuttaminen johtuu tiätte-kyl-mistä, mutta se oliki OIKEASTI hieno.

Pakko saada ovijuliste >:O

Iltaa, hyvät lukijat...

Näytös on loppunut. Ihmiset virtaavat pois teatterista. Heitän puolet ylimaustetuista popcorneistani roskapönttöön ja astun ulos Plaza-teatterin yläkerran aulaan. Ilta-aurinko paistaa talojen takaa ja pieneen pöytään pahvimainosten vieressä nojatessani se häikäisee silmiäni. Mutta en välitä. Olen toipumassa jostain muusta. Jostain, jossa oli kyse paljon muustakin kuin pelkästä elokuvasta...

Nyt olen valmis sanomaan sen: Yön ritari on paras sarjakuvaan perustuva elokuva ikinä ja Heath Ledgerin suoritus Jokerina upeinta tällä vuosituhannella. Syvältä sisältä riipivä onni täyttää mieleni, jota pinnalta huumaavan synkkä ja sisältä harvinaisen älykäs penkintärisyttäjä on hellinyt edelliset puolituntia. Kokemusta, joka lähenteli täydellisyyttä ei rikkonut edes hujaukselta tuntuneen kaksi ja puolituntisen liian vähäinen pituus: veren maistuessa huulilla ei voi muuta kuin haluta lisää.

En voi sille mitään. Olen myyty.

Anni tahto nähä tän revikan minkä kirjotin eräälle yksityiselle foorumille, ja imdb ei ottanut kirosanasuodattimen takia, joten tässä nyt tämä:

Reviewing a movie like The Dark Knight is, to me, in many ways, impossible. It's like being a literary critic who has to review The Watchmen, War&Peace or something. With movie, it isn't very common for a dilemma of this type to surface. You see movies may surpass one's expectations, but when they do so, most people are still fully functional of viewing them from an objective viewpoint, but in literary there are books that simply affected the entire industry around them too much to be reviewed as if they were just average books, because they affected the industry too much.

The Dark Knight might not be one of these movies to anyone else or the public audience, but I don't give a damn about that. To me, The Dark Knight is by far the first movie to reach into my hear and tear it out. It hurt. Don't get me wrong, it's a movie with the most glaringly perfected technical qualities in years, possible decades, but it's a very, very cruel picture. From the bottom of my heart I can truly say that if there is one movie that makes me cry with nothing but dialogue and excitement, this is it. I didn't cry, but that doesn't mean I wouldn't have wanted to. During the final scene of the film, when a certain someone has a certain someone in his/hers hands and threathening with murder, the scene simply grows so emotionally stressing and anxiety-filled, it makes you want to cry. Or, atleast that's what happened in my case. There are a few other scenes of that type, and they all shock you, because they aren't the stuff in comic books. They aren't the type of scenes that appear in ANY movies, let alone films that are defined as comic book-adaptations.

So uhh. I know what you want to hear the gazillionth comment on. Yes, Heath Ledger is the best Joker ever, including all the comic book adaptations. I don't personally think that statement does his performance justice though. I would say that he is possibly the best sociopath I have ever seen on celluloid. Every scene he is in grows simply disturbing the longer they go on. When he is eventually captured and gets a 1-on-1 talk with Batman, his actions, and moreso the way Ledger showcases them, are what will earn him an Oscar, a Golden Globe and every other award that it can get. The entire performance is incredible, and it can't possibly be praised with words. You can only see it to understand it. Now there however are some complaints about his performance not fitting the character. I beg to differ. These complaints come from people who have seen the Jack Nicholson-version of The Joker, and are most likely caused by the sheer shock that people may very well be in after seeing Ledger's version of it. The character is written wholly different anyhow, so comparisons between the two, no matter how common place, do not speak any truth. And Ledger doesn't do so either. Everything he tells of himself in this movie is a joke, that seems to only amuse himself. The stories of how he got his scars are definately fake, and he simply seems to come out of nowhere. As far as his evildoings go... You know how often people say that a villain lives in a world with no rules? Well this is the first villain to actually carry out deeds that, indeed, do not adhere to any rules or laws. He does what he wants, and what he wants to do is "see the world burn" as Alfred says at one point.

Speaking of villains, there aren't any others really. Two-Face is in, but he is nothing more than... well, I don't want to spoil, but he IS NOT a villain per say, but something different, and very vital to the movie itself. There is also an assortment of mob bosses, but they don't play a large role, since they only really work as pawns of The Joker, who plays them as he wishes. For Begins-fans, you will be glad to know that Scarecrow does appear, and we get to find out what happened to him after Begins and we also see his demise (although it leaves room for his return, I doubt it). And if you think of that as a spoiler, don't, because he only appears within the movie's first 15 minutes or so.

Since we now have the bad guys out of the way, why don't we just move on to the good ones, eh? Christian Bale does his best performance as Bruce Wayne this time, even topping off his spectacular work in American Psycho. Gary Oldman does his best role, and does so in style. Actually, out of the characters in this movie I can call whole-heartedly good, he is the one I would call my favourite. The best? No, but my favourite, you can't choose the best one out of a cast like this. In Batman Begins, the biggest complaint people had was primarily either the villain or the person playing Rachel Dawes, Katie Holmes. Gladly she has now been replaced with the more appropiate Maggie Gyllenhaal, who does the role as well as possible, however she doesn't have a lot of screentime in this one. Michael Caine and Morgan Freeman, who play Michael Caine and Morgan Freeman, work as good assistants to Batman's quest for justice, and actually do gain a lot of backstory for them.

Now that I finally said that word, we might as well get to it. The story. Let me tell you. It's nothing like you think. It doesn't matter what you're thinking before going to this movie, unless you've read a synopsis of the plot, you will not be able to predict the directions this movie takes. I have personally read hundreds of Batman comic books, seen all the trailers and TV-spots, and I managed to predict one single plot point correctly in a movie that has literally thousands of them. I know this might sound like the movie goes over-the-top, but in this movie, about as much happens as in the entire Godfather-trilogy. That might give some a heart attack taking note of how much that equals to, but trust me, Nolan handles it expertly. This is a well-composed masterpiece as far as the story goes. I won't tell you what happens even in the beginning, because all the happenings escalate to something different in a matter of minutes. I will however explain to you what this movie primarily explores.

Ethics. You know, that shit they teach you in school during those boring "let's talk about *****"-classes. The movie pretty much bases itself on a bizarre formula, where The Joker sets up a choice that must be decided within a deadline, and in the end people will almost always end up dead. I believe that The Joker makes these in order to make Batman break his only rule of not killing people, because in some of these, such things are unavoidable. I will now describe one of these situations, so if you are 100% sure you want nothing to do with the whole spoiler-filled part of the review, look away now, because SLIGHT SPOILERS AHEAD. One of these ethical dilemmas that The Joker makes, involves two ferrys full of people. The other, full of prisoners, and the other, civilians. If anyone jumps out, both ferrys get blown up. Each ferry is given a detonator, that blows up the other ferry. If one ferry is exploded, the remaining may live. They have a 15-minute deadline to make the decision. SLIGHT SPOILERS END HERE. Does that not just make your skin crawl? Nolan directs this scene as if he was some modern-day Hitchcock, filling it with intensity by simply showing people trying to decide if it is right or wrong to kill others. The result... it's a surprise, like everything else this movie has. But the most important thing is that these surprises within the story, have a purpose.

Think about it. Nowadays we are so filled with garbage movies that only tell tales of excitement or entertainment, people have forgotten that it is very possibly to combine philosophical content with excitement and entertainment. The Dark Knight does just that, it provides an insight study in human ethics while remaining the most thrilling action-piece of the decade.



Here comes the big one. I need to decide wether or not I will call this the best movie I have seen in my life. It is. I know that's a very bold statement, but sweet jesus, there is nothing wrong with this movie and it touches me deeper than any piece of film I have ever seen. Only the real life of all of us can touch us as much as this movie did me. And speaking of that life, I'm going to go now and enjoy mine. Thank you for reading.