IRC-Galleria

Tätä sainkin hetken aikaa pähkäillä, koska mitä sitä ihminen (ja tässä kohtaa erityisesti juuri minä) tarvitseekaan jok'ikinen päivä? Aloin oikein miettiä, että joskus on ainakin meikäläiseltä jääneet sellaisetkin perustarpeet kuin uni, ruoka ja juoma vallan päivän aikana väliin, joten edes niitä en näemmä tarvitse jokapäiväisinä. Tietokoneesta ja Internetistä todetusti olen riippuvinen, mutta olen pärjännyt ja pärjään varmasti vastakin ilman. Niinpä siis lopulta päädyin niinkin herkkään ja sydämelliseen vastaukseen kuin ystävät ja perhe. Ilman näitä olisin omasta kädestä menettänyt henkeni jo aikoja sitten. Enkä edes ajatellut asiaa näin Ystävänpäivän valossa, mutta mikäpä sopisi paremmin kyseisen päivän kunniaksi kuin muistutus siitä, miten tärkeitä ystävät ja perhe loppujen lopuksi ovatkaan. Kiitos teille. ♥

_{Päivä 08: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 09: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 10: kuva maasta jossa haluaisit asua
Päivä 11: kuva suosikki hedelmästäsi
Päivä 12: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 13: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 14: kuva kännykästäsi
Päivä 15: kuva jostain mitä haluaisit tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 16: kuva siitä mitä harrastat
Päivä 17: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 18: kuva joka kuvaa elämääsi
Päivä 19: kuva kielestä minkä aloitit viimeksi
Päivä 20: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 21: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 22: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 23: kuva autosta jonka näit viimeksi
Päivä 24: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 25: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 26: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 27: kuva onnellisesta muistosta
Päivä 28: kuva lempi vaatteestasi/asusteestasi
Päivä 29: kuva joka kuvailee aamujani
Päivä 30: kuva lempipaikastani
Päivä 31: kuva jostain, johon uskoin lapsena
Päivä 32: kuva jostain mieliruoastani
Päivä 33: kuva ensimmäisestä harrastuksestani
Päivä 34: kuva bändistä jonka musiikkia kuuntelen nyt
Päivä 35: kuva jostain, mitä odotan paljon
Päivä 36: kuva lempihiustyylistäni
Päivä 37: kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata
Päivä 38: kuva siitä mitä mieltä olen koulusta
Päivä 39: kuva joka tuo muistoja mieleeni
Päivä 40: kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani}

Hei olen Sami 17v. Minulla on huumeongelma ja näpistelen.
Äitini on leski,työtön ja joku.
Siskoni on 12v. Hänellä on läksyt tekemättä ja hän on yökastelija.
Toinen siskoni on 6v. Ja hän on kehitysvammainen.

Pitikin mennä katsomaan äskö Silminnäkijän jakso<itku> Tää on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin VÄÄRIN kuin olla ja voi<itku>!!!!!!! Miten voidaan ottaa täältä pois pienten lasten nuori äiti vaikka maailmassa on niiiiin paljon ihmisiä jotka haluais kuolla, mutta eivät pääse pois.... Sitten otetaan pois elämää rakastava äiti<itku> Tää kosketti niiiiiiin paljon et en muuta tehnyt kuin itkin ja itkin... Asia kosketti niin paljon että tuntui kuin tää Katja ois ollut mun läheinen<sydän> Toivon niin että tää perhe sais paljon tukea jaksaa eteenpäin<rakas>

http://atuubi.yle.fi/node/4127

Anssi rimpautti, et pitää vähä lomapäiviä pois..

Noh, sillähän kyllä on sitä puuhaa, et saa nähä, ehtinneekö tuo meidän kans touhuta.. <jännä>

Mut äiti ainaski kehittelee jotai koko perheen hommaa nyt! <ympäri>

Nyt alkavat asiat olla sillä mallilla, että epäilen vahvasti jo jotakin kirousta tai muuta vastaavaa perheemme ylle laskeutuneen.

Isä soitti tänä aamuna, että minun pitää tulla mummulaan, koska mamma on nyt niin huonossa kunnossa, ettei pääse pahemmin enää edes kävelemään. Hän on myös oksennellut ja selkä on erittäin kipeä. Äidillä on jo vuosikausia ollut masennus, joka aiheuttaa laiskuutta ja saamattomuutta, joten äiti ei pysty hoitamaan kotiaskareita. Isäkin on jo vuosia kärsinyt iskiaksesta ja kaikenlaisista mahavaivoista sun muista kroonisista kivuista, ja tänä aamuna hän oli erityisen huonossa kunnossa mutta joutui kuitenkin lähtemään auraustöihin täysin puolikuntoisena.

Niinpä isä sitten soitti minulle, että minun on nyt tultava mummulaan huolehtimaan perheestä - siivoamaan, kokkaamaan, jne. Kiva. Ympyrä sulkeutuu, kun taas ollaan tultu siihen, että Satu kantaa huolta perheestä ja hoitaa kotiaskareet. Eikä siinä mitään, mutta kun itsellänikin on huomenna keskussairaalassa tutkimusaika, kun olen jo yli vuoden kärsinyt virtsarakko-ongelmista, jotka eivät ota parantuakseen ja ovat ajoittain erittäin kivuliaita ja tuskallisia. Joskus vaiva on äitynyt jopa niin pahaksi, että olen joutunut lähtemään Poriin iltasella päivystykseen apua hakemaan.

Eli elämä siis hymyilee ja on mitä mahtavinta. Äiti on työkyvytön ja mitäänsaamaton. Isä tekisi vaikka mitä, jos vain voisi, mutta kun ei voi, kun on niin kipeä. Mamma sairastuu näin sopivasti joulun alla johonkin kauheaan tautiin, ja vienkin huomenna samalla mamman lääkäriin ja hän saattaa joutua jäämään sairaalaan. Ja itse saan huomenna kuulla, joudunko kenties leikkaukseen vai saanko antibioottikuurin seuraavaksi _vuoden_ ajaksi.

Ah, kuinka ihanaa. Mikään ei voisi olla paremmin. *sarkasmi valuu paksumpana kuin kiinteä hunaja*